Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista osaamista sekä kasvua sivistyneeksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Se kehittää osaltaan työelämää ja vastaa työelämän osaamistarpeisiin, edistää yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista. Ammatillinen koulutus antaa myös mahdollisuuden jatkaa opintoja korkeakoulussa.

Ammatillisen koulutuksen laki 531/2017

Ammatiilisen koulutuksen lain mukaan ammatillisen koulutuksen tarkoitus on:

  • kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista,

  • antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta,

  • kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin,

  • edistää työllisyyttä,

  • valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon

  • tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua.

  • edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista.

  • lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Ammatillisen koulutuksen koulutusmuodot

AMMATILLISET TUTKINNOT

Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika riippuu opiskelijan pohjakoulutuksesta ja aiemmasta osaamisesta.

  • Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Lisäksi voi saada valmiuksia yrittäjyyteen sekä jatko-opintojen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ammatillinen perustutkinto on 180 osaamispisteen laajuinen tutkinto.

  • Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Ammattitutkinto on 150 tai 120 osaamispisteen laajuinen tutkinto.

  • Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Erikoisammattitutkinto on 180 osaamispisteen laajuinen tutkinto.

TUVA

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) on alkanut 1.8.2022. TUVA-koulutuksessa yhdistyvät aiemmat perusopetuksen lisäopetus, lukioon valmistava koulutus (LUVA) ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA).


TUVA-koulutus on suunnattu sekä oppivelvollisille että aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia ja/tai ohjauksellista tukea siirtyäkseen lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen.


Koulutuksen laajuus on 38 viikkoa ja suoritusaika enintään yksi vuosi.

Koulutus muodostuu seuraavista osista:

Yhteinen osa:

  • Opiskelu- ja urasuunnittelutaidot (2-10 viikkoa)

Valinnaiset koulutuksen osat:

  • Perustaitojen vahvistaminen (1-30 viikkoa)

  • Lukiokoulutuksen opinnot ja niihin valmentautuminen (1-30 viikkoa)

  • Ammatilliseen koulutuksen opinnot ja niihin valmentautuminen (1-30 viikkoa)

  • Työelämätaidot ja työelämässä tapahtuva oppiminen (1-20 viikkoa)

  • Arjen taidot ja yhteiskunnallinen osallisuus (1-20 viikkoa )

  • Valinnaiset opinnot (1-10 viikkoa)



TELMA

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) on tarkoitettu sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Opiskelija saa henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. TELMA-koulutus antaa valmiuksia hyvään ja opiskelijan toimintakyvyn mukaiseen itsenäiseen elämään.

TELMA-koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja suoritusaika määräytyy henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Koulutus kestää enintään kolme vuotta.

Koulutus muodostuu seuraavista valinnaisista koulutuksen osista:

  • ammatillisen toimintakyvyn vahvistaminen

  • opiskeluvalmiuksien vahvistaminen

  • työelämään valmentautuminen.

Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat oikeutettuja erityiseen tukeen opinnoissaan ja työllistymisessään. Tuen tarpeen perusteena voivat olla esimerkiksi oppimisen ja sosiaalisen toiminnan vaikeudet sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet.

Ammatillisessa erityisopetuksessa opiskellaan pienryhmissä. Pääpaino on tekemisessä, ei niinkään teoriassa. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja tukea niin opinnoissa kuin arkielämän hallinnassa.

Ammatillista erityisopetusta järjestetään ammatillisten erityisoppilaitosten lisäksi yleisissä ammattioppilaitoksissa.

Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat henkilöt, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismikirjoa. Kiipula tarjoaa ammatillista opetusta vaativan erityisen tuen opiskelijoille.

Tutkinnon perusteet


Ammatillisten tutkintojen perusteet ohjaavat koulutuksen järjestämistä sekä opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelua ja toteuttamista. Opetushallitus päättää tutkinnon perusteista. Perusteet valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tutkinto muodostuu pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Pakollisilla tutkinnon osilla varmistetaan, että opiskelija saavuttaa tutkinnon keskeisen osaamisen. Valinnaiset tutkinnon osat puolestaan mahdollistavat osaamisen syventämisen tai ammattitaidon laajentamisen eri työtehtäviin.

Ammatillinen tutkinto muodostuu pääosin ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillinen tutkinnon osa perustuu työelämän toiminta- tai tehtäväkokonaisuuteen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Perustutkinnoissa on ammatillisten tutkinnon osien lisäksi yhteisiä tutkinnon osia. Yhteisillä tutkinnon osilla vahvistetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kuten viestintään, matematiikkaan ja yhteiskunnassa toimimiseen liittyvää osaamista.

Tutkinnon perusteissa kuvataan tutkinnon osien

  • ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet

  • osaamisen arviointikriteerit

  • ammattitaidon osoittamistavat.

Tutkinnon osille on määrätty osaamispisteet. Ne kuvaavat, kuinka kattavaa, vaikeaa ja merkittävää tutkinnon osan osaaminen on suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaamispisteet eivät kuvaa tutkinnon osan opiskeluun tarvittavaa aikaa eivätkä opetuksen määrää.