Laajakasita syrjäseuduille

Viime viikolla julkaistiin Nuorisobarometri 2002, joka luotasi nuorten mielipiteitä, arvoja ja asenteita. Vaikka kokonaisuutena arvot olivat melko perinteisiä, oli selvityksestä löydettävissä joitakin yleisestä mielipiteestä poikkeavia mielipiteitä. Eräs näistä oli äänestysvilkkauden muutos, mikäli äänestäminen internetin kautta olisi mahdollista.

Haastatelluista nuorista 75% oli sitä, mieltä että äänestysaktiivisuus nousisi, mikäli tämän kansalaisvelvollisuutensa voisi hoitaa internetin välityksellä. Yleisenä huolenaiheena on jo monta vuotta ollut nuorten matala äänestysaktiivisuus. Nuorissa sukupolvissa on henkilöitä, jotka eivät ole tottuneet äänestämään ja se on heille täysin vieras vaikuttamisen muoto.

Monissa maissa on ryhdytty hyödyntämään teknologiaa äänestystapahtumassa. Mm. Brasiliassa ja Iso-Britanniassa äänestyksen voi suorittaa muullakin tavalla kuin perinteisellä äänestyslipulla. Suomi eräänä maailman johtavista teknologiamaista ei kovinkaan laajasti tällaisia mahdollisuuksia ole selvitellyt. Teknologia ja osaaminen varmaankin internetäänestämiselle löytyisivät, on enää kyse poliittisesta tahdosta.

Vaalilakia ollaan uudistamassa, jotta se kohtelisi tasapuolisesti kaikkia alueita ja puolueita. Tietenkin erilaiset piilevät äänikynnykset eri vaalipiireissä asettavat ehdokkaat poikkeavaan asemaan ja nykyinen järjestelmä suosii suuria puolueita, mutta silti pidän varsinkin nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämistä huomattavasti tärkeämpänä asiana. Mielestäni on saivartelua puhua piilevän äänikynnyksen eroista 5% ja 15% välillä, jos kokonaisäänestysaktiivisuus alkaa lähennellä 50 prosenttia varsinkin nuorten jäädessä pois vaaliuurnilta.

Vaikka nuorten kiinnostus ei välttämättä puoluepolitiikkaan pelkästään internetin avulla herää, sillä olisi osaltaan nuoria aktivoiva vaikutus. Saattaisipa joku ”uteliaisuuttaan” internetissä äänestänyt jopa seurata myöhemminkin edustajansa/ehdokkaansa käyttäytymistä ja voisi verrata hänen mielipiteitään muihin poliitikkoihin. Mahdollisuuksien rajoissa voi myös olla syvällisempi kiinnostuminen poliittiseen toimintaan ja siellä olevien vaikutuskanavien hyötykäyttöön.

Jotta edustuksellinen demokratia edes jollakin tavoin toteutuisi, on kaikkien kansalais- ja ikäryhmien oltava edustettuina päätöksenteossa. Mikäli jonkun ryhmän kohdalla tämä ei syystä tai toisesta toteudu, on välttämätöntä etsiä keinoja, joilla nämäkin henkilöt saataisiin päätöksentekoprosessiin mukaan. Mikäli nuorten kohdalla tämä vaatii äänestysmahdollisuuden internetin kautta, on se syytä toteuttaa kokeiluna jo seuraavissa kunnallisvaaleissa 2004. Teknologia kehittyy, demokratian toimintamallien on syytä seurata.