BETT 2023
BETT 2023-matkaraportti 28-31.3.2023
Hannu Moilanen
BETT on maailman suurin koulutusteknologian tapahtuma, joka pidetään Lontoossa. Tapahtuma esittelee uusimmat teknologiset edistysaskeleet ja tuotteet koulutuksen alalla sekä tarjoaa mahdollisuuden päästä kuulemaan maailman johtavien opetusalan asiantuntijoiden Keynote-puheenvuoroja. BETT tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia koulutusteknologian uusimmista innovaatioista sekä erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet opettajien ja koulutusteknologian ammattilaisten kanssa ympäri maailmaa. BETT herättää ajatuksia koulutuksen tulevaisuudesta, sekä eri teknologioiden roolista tulevaisuuden oppimisessa.
Viime vuosina BETT-messujen keskeiset teemat ovat olleet viime vuosina digitaalinen oppiminen, opetusteknologian integrointi opetukseen, ohjelmointi ja koodaus, tekoäly, virtuaalitodellisuus, pelillistäminen ja oppimisanalytiikka. Viime vuonna erityisesti oppimisanalytiikka, lisätty todellisuuus ja LMS (Learning management system) näyttäytyivät vahvoina trendeinä. Tänä vuonna valitsin erityisesti tekoälyyn, metaverseen ja tulevaisuuden oppimiseen liittyviä puheenvuoroja ja työpajoja. Seuraavaksi esittelen näistä kolmesta teemasta keskeiset kotiin tuomiset.
Tekoäly/koneoppiminen
Omassa vuonna 2020 valmistuneessa koulutusteknologia väitöskirjassani käsittelin isoja datamassoja ohjattua ja ei-ohjattua koneoppimista hyödyntävien algoritmien avulla. Työni ohjaajat eivät suositelleet käyttämään tekoäly-käsitettä laisinkaan, sillä se on varsin epämääräinen ja termi pitäisi varata tilanteisiin, joissa puhutaan oikeasti älykkyyttä omaavasta ohjelmasta. Useissa BETT-messuilla markkinoiduissa tekoälyratkaisuissa ongelman ratkaisemiseen on käytetty koneoppimista, jolloin siitä pitäisi puhua sen oikealla nimellä väärinkäsitysten välttämiseksi. Tekoälyn tai AI:n käyttäminen on toki houkuttelevaa erityisesti mainospuheessa, mutta termejä pitäisi käyttää harkitummin.
Messujen kuumin aihe oli eittämättä Chat GPT-tekoäly. Chat GPT kehittyy kovaa vauhtia ja voi muuttaa opetusta monin tavoin. Chat GPT:tä voi hyödyntää opetuksessa tulevaisuudessa monella tavalla. Seuraavassa joitakin messuilla esiteltyjä esimerkkejä:
1) Yksilöllinen opetus: Chat GPT voi tarjota yksilöllisiä oppimispolkuja oppilaille. Käyttämällä GPT:n luonnollisen kielen käsittelytaitoja, se voi analysoida oppilaan vastauksia ja ehdottaa henkilökohtaisia oppimispolkuja, jotka perustuvat heidän vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa.
2) Automaattinen arviointi: Chat GPT voi auttaa opettajia arvioimaan oppilaiden vastauksia nopeammin ja tarkemmin. Chat GPT voi käyttää koneoppimista arvioidakseen oppilaiden vastauksia ja antaa palautetta oppilaille automaattisesti. Tämä säästää opettajien aikaa ja varmistaa, että arviointiprosessi on objektiivinen.
3) Sähköinen oppimateriaali: Chat GPT voi muuttaa tapaa, jolla opetusmateriaali luodaan ja jaetaan. Se voi generoida oppimateriaalia eri kielillä ja eri tasoilla. Chat GPT voi suunnitella auttaa tuntien suunnittelussa ja jopa luoda valmiita tuntisuunnitelmia ja tehtäviä sekä analysoida oppilaiden vastauksia ja päivittää oppimateriaalia vastaamaan heidän tarpeitaan ja haasteitaan.
4) Keskusteluapuri: Chat GPT voi toimia oppilaiden keskusteluapulaisena vastaamalla kysymyksiin ja antamalla lisätietoja aiheista, joita opetetaan. Se voi auttaa oppilaita ymmärtämään käsitteitä paremmin ja antaa heille mahdollisuuden harjoitella käyttämällä opitun käsitteitä käytännössä.
Jo tällä hetkellä moni opiskelija käyttää Chat GPT:tä esseevastausten kirjoittamisessa. Tulevaisuudessa opettajan tulee kiinnittää tehtävänantoon enemmän huomiota. Tehtävänannon tulee sisältää henkilökohtaista pohdintaa ja jotain opiskelijan arkeen liittyvää konkretiaa, josta käy ilmi, että esseiden kirjoittaminen ei ole ulkoistettu Chat GPT:lle. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa käytössä olevaan TurnIt-plagiaationtunnistusohjelmistoon on syötetty 3,5 miljardia opinnäytetyötä. Ohjelmistoon tuleva lisäosa pystyy tunnistamaan tekoälyn kirjoittaman tekstin heidän edustajansa mukaan, sillä koneen tuottama teksti eroaa ihmisen tuottamasta. On iso pohdinnan paikka, miten Chat GPT:stä saa hyödyntää opinnäytetöissä/esseevastauksissa oppilaitoksissa? Joissakin oppilaitoksissa tekoälyä saa hyödyntää jo tällä hetkellä vapaasti, toisissa ei.
Vielä toistaiseksi Chat GPT:n algoritmi louhii dataa internetissä olevasta tiedosta arvioimatta lähteiden oikeellisuutta/hyvyyttä. Chat GPT on vielä esimerkiksi kömpelö akateemisessa kirjoittamisessa, jossa vaaditaan oikeat lähteet. Chat GPT kasvattaa internettiin varastoidun digitaalisen datan määrää merkittävästi ja mikäli tämä data on ”huonoa”, vääristyneen datan määrä internetissä voi tulevaisuudessa kumuloitua entisestään. Toki messuilla esiteltiin jo sovelluksia, jotka kykenevät tiivistämään niille syötetyistä tutkimusartikkeleita tutkittua tietoa. Esimerkiksi Elicit.org-tietokantaan on syötetty 125 miljoonaa tieteellistä artikkelia. Elicit-tekoälylle voi esittää kysymyksiä ja se nostaa tiivistelmät kysymyksen teemaan liittyvistä tutkimusartikkeleista.
Reissun vaikuttavimpia showcasejä olivat tekoälyohjelmistot, jotka pystyivät tekemään selkeään tiivistelmän esimerkiksi Zoom-kokouksesta tai Keynote-luennosta. Alla esimerkki islantilaisen Ingvi H. Omarssonin Keynoten keskeiset pointit tekoälyn tiivistämänä. Meille ei tosin paljastettu appin nimeä😊.
Tässä lista messuilla esiinnousseista tekoälyä/koneoppimista hyödyntävistä sovelluksista, joista voi olla hyötyä opettajille:
-Curipod – suunnittelee oppitunnit ja diat muutamassa sekunnissa annetusta aiheesta https://curipod.com/ai
- Quillbot – tekstin tyylin muuttaminen ja
uudelleenkirjoittaminen https://quillbot.com
-ChatPDF – Tekoälylle voi syötää minkätahansa PDF-tiedoston ja esittää tiedostoon liittyviä kysymyksiä https://www.chatpdf.com/
- Crayon – yksinkertaista kuvien muodostamista tekstin
perusteella https://www.craiyon.com
-Chat GPT4-uusin versio voi käsitellä kuvia ja tekstiä syötteenä, tiivistää näytöllä näkyvää tekstiä ja vastata koneen kysymyksiin, jotka sisältävät kaavioita.
- Midjourney – monimutkaisempien kuvien luomista
https://www.midjourney.com
- Tome – algoritmi tekee esityspohjat ja powerpoint-kalvot
https://beta.tome.app
- Notion AI – Tiivistää, ideoi, kirjoittaa sähköposteja ja
blogipostauksia jne. integroi useita käyttötarkoituksia
-Google Bard- Käyttää LaMDAn:n keskustelu-älymallia, joka on koulutettu 1,56 miljardin sanan aineistolla ja kykenee sulavaan dialogiin.
- Resume Worded – antaa palautetta ansioluttelosta ja
LinkedIn-profiilista https://resumeworded.com
-D-ID-Digital Humans Video Generator-Luo videoita omaan PowerPointtiin, joissa oma valokuvasi puhuu tekstin avulla https://www.d-id.com
- Slides AI – Luo esityskalvoja integroituna Google Slidesiin
Metaverse
Metaverse on tällä hetkellä kehitysvaiheessa oleva virtuaalinen maailma, joka herättää paljon kiinnostusta, sillä sen uskotaan olevan merkittävä osa digitaalista tulevaisuutta. Metaverse tarjoaa opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuden kokea oppimistilanteita ja vuorovaikutuksia virtuaalisesti. Tässä on muutamia BETT-messuilla esitettyjä tapoja hyödyntää Metaverseä koulussa:
1) Virtuaaliset kenttämatkat: Metaverse voi tarjota opettajille mahdollisuuden järjestää virtuaalisia kenttämatkoja eri paikkoihin ympäri maailmaa. Opiskelijat voivat kokea paikkoja, joita he eivät voi vierailla fyysisesti, ja oppia historiasta, kulttuurista ja ympäristöstä.
2) Simuloidut oppimistilanteet: Metaverse voi tarjota opiskelijoille mahdollisuuden kokea simuloidun oppimistilanteen, jossa he voivat harjoitella taitoja ja käytännön tietoa turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi lääketieteellisessä koulutuksessa opiskelijat voivat harjoitella hoitotoimenpiteitä simuloidussa potilastyössä Metaverse-ympäristössä.
3) Kehittyneet oppimispelit: Metaverse voi tarjota mahdollisuuden luoda monimutkaisempia oppimispelejä, jotka vaativat opiskelijoilta ongelmanratkaisutaitoja ja yhteistyötä. Tällaiset pelit voivat auttaa opiskelijoita oppimaan uusia käsitteitä ja tietoja hauskalla ja interaktiivisella tavalla.
4) Virtuaalinen kansainvälinen yhteistyö: Metaverse voi tarjota opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä virtuaalisesti, mikä voi olla erityisen tärkeää etäopetuksen aikana. Opiskelijat voivat esimerkiksi luoda virtuaalisia projekteja yhdessä, työskennellä ryhmissä ja jakaa ideoitaan Metaverse-ympäristössä.
5) Oppimisen personointi: Metaverse voi auttaa opettajia personoimaan opetustaan vastaamaan paremmin opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita ja taitoja. Metaverse-ympäristössä opettajat voivat luoda tehtäviä ja oppimistiloja, jotka vastaavat paremmin opiskelijoiden yksilöllisiä oppimisstrategioita.
Näin suomalaisen opettajan ja oppimisen tutkijan näkökulmasta metaverse herättää hieman ristiriitaisia ajatuksia. Opetuksessa vuorovaikutuksen osuus oppimisessa eräiden tutkimusten mukaan 80 prosenttia. Becker ym. (2014) mukaan opettajan tunnetilalla ja innostuneisuudella on suurempi vaikutus oppilaiden oppimiseen kuin millään työtavalla tai välineellä. Meillä on aivoissa oma peilisolu-järjestelmä, joka aktivoituu kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Vanha muusikoiden sanonta ”live on live” pätee mielestäni musiikkiin, urheiluun ja myös opetukseen. Meillä Suomessa on upea mahdollisuus päästä kokemaan esimerkiksi luontoelämyksiä oppilaiden kanssa lähiluontoon ja mitkään virtuaalilasit eivät pääse lähimainkaan (ainakaan toistaiseksi) aidon luontokokemuksen tasolle. Ymmärrettävää onkin, että Metaversestä ja virtuaalisesta oppimisesta ollaan erityisen kiinnostuneita maissa, joissa eletään urbaaneissa ympäristöissä vailla mahdollisuuteen elämykselliseen oppimiseen aidoissa luontoympäristöissä. Toki Suomessakin virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat uusia asioita, mutta itse toivoisin "aitojen" kokemusten ja kasvokkaisten kohtaamisten kuuluvan vahvasti myös tulevaisuuden kouluun.
Tulevaisuuden koulu
Oli erittäin mielenkiintoista kuulla hyviä Keynote-puheenvuoroja tulevaisuuden koulusta ja siitä, mitä oppiminen on tulevaisuudessa. Yritän seuraavaksi jalostaa kuulemiani puheenvuoroja yhteen😊
On selvää, että monissa maissa tämänhetkinen järjestelmä ei kaikilta osin toimi. Oppiminen on kurssien ja arvosanojen stressaavaa suorittamista ja täynnä kilpailua. Kurssit ja opetussuunnitelmat ovat liian täynnä opeteltavia asioita ja ilmiöitä eikä syväoppimiselle jää usein aikaa. Asioita opetellaan koetta, ei elämää varten. Merkityksettömät asiat unohtuvat nopeasti. Nykyisin käytössä olevat testit (PISA, YO-kirjoitukset) vievät oppimista väärään suuntaan, mittaavat vääriä asioita ja taitoja ja kattavat vain hyvin pienen osan koulussa tapahtuvasta oppimisesta. Nykyään työelämässä arvostetaan taitoja, joita käytössä olevat nämä standardoidut testit mittaavat huonosti. Radikaalisti kasvaneet nuorten masentuneisuustilastot ja nuorten kouluviihtyvyyden väheneminen osoittavat, että nuoret eivät voi hyvin nykyisessä järjestelmässä. Kuilu koulun ja ympäröivän yhteiskunnan välillä kasvaa entisestään ja nuoret kokevat koulussa opetettavat ilmiöt ja asiat vähemmän merkityksellisiksi omassa arjessaan. On erikoista, että lasta rohkaistaan ensimmäisten elinvuosien aikana puhumaan, liikkumaan, leikkimään ja kokeilemaan. Sitten yhtäkkiä pitääkin istua hiljaa paikallaan ja tekemään sirkuseläinten tavoin sitä, minkä aikuiset kokevat tärkeäksi. Ihminen on luonnostaan homo ludens-leikkivä ihminen. Miksi ja miten nykyinen koulujärjestelmä tappaa ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja leikillisen luonteen liian varhain?
Seuraavaksi viisi BETT-messuilta poimittua ratkaisua edellä nostettuihin ongelmiin:
1) Arviointi uusiksi. Vähemmän summatiivisia testejä. Arvioinnin tulisi tapahtua siten, että oppilaat eivät edes tiedä olevansa arvioinnin kohteena. Perinteinen numeerinen arviointi vie oppimista ja opettamista väärään suuntaan. Tekoäly tulee muuttamaan arviointia. Lisäksi tulevaisuudessa tulisi olla esim. vertaisarviointia enemmän ja osaamista osoittavien portfoliden tekemistä.
2) Vähemmän oppilaiden välistä kilpailua-enemmän yhteistyötä. Nykyään lähes kaikilla työpaikoilla menestys perustuu työntekijöiden väliseen yhteistyöhön, ei yksilöiden väliseen kilpailuun. Voisiko koulukin keskittyä yksilöiden mittaamisen ja oppilaiden rankkaamisen sijaan siihen, miten oppilaat tekisivät paremmin yhteistyötä?
3) Enemmän tekemällä oppimista ja leikkimistä.
4) Olla älykäs on olla luova. Tulevaisuudessa luovuus korostuu. Lisää taidetta, käsityötä ja liikuntaa kouluun. Luovuus kumpuaa hyvinvoinnista. Tutkimuksen mukaan Nobel-voittajilla oli taustalla ”tavallisia” tiedemiehiä useimmin jokin taideharrastus.
5) Koulutuksen tärkein tehtävä on tehdä oppilaista enemmän humaaneja.
Hannu Moilanen hannu.moilanen@jyu.fi