Lukeminen on hidasta ja epätarkkaa.
Opiskelija joutuu usein palaamaan jo aiemmin luettuun.
Rivit pomppivat silmissä.
Samankaltaiset sanat menevät helposti sekaisin.
Äänne-ja kirjain vastaavuuden hahmottaminen on hankalaa erityisesti vieraissa kielissä.
Kirjoitusvirheet ovat yleisiä (esim. kirjainten puuttuminen, vaihtuminen tai väärä järjestys).
Yksilöllisessä lukitestissä (NMI-testistö) mitataan erikseen lukemisen sujuvuutta ja lukemisen tarkkuutta. Usein lukemisen tarkkuus on opiskelijoilla hyvä mutta lukeminen on hidasta. Joillakin puolestaan lukeminen on sekä hidasta että epätarkkaa.
YTL:n erityisjärjestelyhakemuksessa lukivaikeuden määritellään vaikuttavan lukemiseen ja kirjoittamiseen jonkin verran (lievä lukivaikeus), vaikuttaa merkittävästi (keskivaikea lukivaikeus) ja vaikuttaa erittäin paljon (vaikea lukivaikeus).
Vaikeus muistaa laskusääntöjä ja pitää laskuihin liittyvät työvaiheet mielessä.
Luvuissa numeroiden paikat vaihtuvat tai numeroita puuttuu.
Lukujen paikkajärjestelmän ja suuruusluokkien hahmottaminen on vaikeaa.
Kolmiulotteinen ajattelu ja matemaattisten käsitteiden soveltaminen on heikkoa.
Sanallisista tehtävistä on vaikea poimia olennaista tietoa ja valita oikeat laskutoimitukset.
Laskeminen on hidasta.
Tehtävien aloittaminen on vaikeaa.
Suuret tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta, koska opiskelija
ei osaa jakaa niitä osiin.
Ohjeita ja tehtävien eri vaiheita on vaikea muistaa.
Opiskelija jumittuu yksittäiseen työvaiheeseen tai kohtaan tehtävässä.
Aikataulujen hallinta on hankalaa → myöhästymisiä, palautukset unohtuvat ja päivämäärien unohtelua.
Kokeisiin lukeminen aloitetaan liian myöhään.
Usean asian tekeminen yhtä aikaa kuormittaa nopeasti.
Opiskelija on levoton tunneilla ja hänellä on vaikeaa pitää tarkkaavaisuutta yllä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko
Pelkoa epäonnistumisesta tunnilla, tehtävissä ja kokeissa
Lamaantuminen esim. koetilanteissa, jolloin tulokset eivät vastaa todellista osaamista
Sosiaalisten tilanteiden, pari- ja ryhmätöiden ja esiintymistilanteiden välttely
Paljon poissaoloja
Tehtävien lykkääminen, arvosanojen laskeminen
Struktuurit
Struktuurit keinoja, joilla selkeytetään
oppitunnin rakennetta ja toimintaa.
johdonmukaiset säännöt ja yhtenevät käytänteet
rutiinit
ennakointi
positiivinen ja rakentava palaute.
Pyri olemaan luokkatilassa siten, että saat helposti katsekontaktin.
Opeta aina edestäpäin, ei selän takaa.
Vältä ohjeiden antamista opiskelijoiden ollessa tiiviissä ryhmässä.
Istumapaikat valitaan pedagogisin perustein.
Tila on järjestelmällinen ja selkeä.
Valaistus on hyvä, ei melua.
Kerro tunnin alussa tunnin tavoitteet ja se, mitä pitää tehdä.
Pidä tunnin rakenne myös taululla näkyvissä.
Minimoi odotusaika ja maksimoi työskentelyaika.
Suunnittele loppupäivän tunnit tukemaan jaksamista > opetusmenetelmät, opetushetkien pituudet.
Oppituntien rutiinit ovat säännöllisiä ja ennakoitavia toimintoja, jotka toistuvat jokaisella oppitunnilla.
Rutiinit luovat ennakoitavuutta, mikä lisää opiskelijoiden turvallisuuden tunnetta ja vähentää stressiä.
Selkeät rutiinit tuovat varsinkin tukea tarvitseville turvallisuuden tunnetta, koska he tietävät, mitä heiltä odotetaan ja milloin sekä mitä on tulossa.
oppitunnin aloitus ja lopetus
siirtymien ennakointi
läksyt
kokeiden merkitseminen
läsnäolon tarkistus
säännöt.
Lyhyet, selkeät työskentelyohjeet ja monisteet kertovat oppilaalle, mitä pitää tehdä ja mihin vastata:
numeroinnit
luetelmaviivat yms.
eri työvaiheiden erottuminen selvästi
fonttikoko vähintään 12 ja riviväli 1,5
materiaalien helppo löydettävyys
tärkeiden kohtien korostaminen tai alleviivaus
visualisointi
selkeä kieli: avatut käsitteet, ei kapulakieltä, "kirjoita, lue, tee.."
rutiinien yllä pitäminen ja asioiden ennakointi
luokkaan sopivien struktuurien valinta.
Opiskelija tietää jo silmäilemällä, mitä tehdään.
Opiskelija ei ”panikoi” tai ala stressata turhaan materiaalin nähtyään.
Sähköisissä materiaaleissa esim. Classroomissa tehtävien ja ohjeiden järjestys on selkeä.
1) mitä pitää tehdä?
2) kuinka monta tehtävää pitää tehdä?
3) mistä tiedän, että tehtävä on valmis?
4) mitä tapahtuu, kun tehtävä on valmis?
HUOM! Miten toimia, jos opettaja ei ehdi heti
auttamaan tai vastaamaan?
Varmista, että kaikki ovat päässeet alkuun.
Vältä antamasta lisäohjeita jo tekemisen aikana -> suunnitelmallisuus.
Puhutaan vuorollaan, vältetään päällekkäin puhumista.
Ennakoi siirtymiä ja tilanteita.
Toista tärkeät asiat uudestaan.
Anna nopeille tekijöille lisähommia ja valmistaudu niihin ennalta, ettei tule turhaa joutoaikaa.
Positiivinen vuorovaikutus ja kannustava palaute on tärkeää. Muista kehua! Ihan pienestäkin.
Arvosta opiskelijaa ja näytä se!
Eriyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla lukion opetussuunnitelmaan
kuuluvaa oppiaineen sisältöä, menetelmää tai havainnollistamistapaa muunnellaan tai
muokataan. Eriyttäminen ei tarkoita lukio-opintojen oppimäärän muuttamista tai helpottamista.
Eriyttämistä voi tehdä myös ylöspäin.
Opetusta eriyttämällä voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota
mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti.
analyysit
ryhmäkeskustelut
itsenäinen opiskelu
opettaminen vaihe vaiheelta, ”kädestä pitäen”
työtapojen vaihtelu
mahdollisuus valita paperi- ja digityöskentelyn väliltä
ryhmä- ja parityöt
digitaalisuus
Tehtäviä selkiytetään ja vaikeita käsitteitä avataan suullisesti.
Ohjeet ovat äänimuotoisena tekstin lisäksi.
Tehtäviä pilkotaan pieniin osiin.
Opetetaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan eikä kilpailla kirjan kanssa.
Lahjakkaille annetaan lisähaasteita.
Annetaan aikaa valmistautua vastaamaan ja varmistetaan, että jokainen on ymmärtänyt asian tai tehtävät.
Huomioidaan, että osalle riittää, että he hallitsevat vain keskeiset pääsisällöt.
Rajataan ydinsisältöjen oppimisen vaatimukset (ns. vitospaketti).
• tehtäviä rajattu tuntityöskentelyssä
• rajattu tehtäväpaketti ns. vitospaketti
• yksittäisiä tehtäviä eriytetty
• käsitelista
• kuvatuki
• videomateriaali opetettavasta asiasta
• materiaali jaettu etukäteen
• tiivistelmät
• kielten kuunteluiden tekstit annettu etukäteen luettavaksi
• tauotetut kielten kuuntelut
Vitka, Tiina 2025: Koulutusmateriaali opettajille suunnatusta Oppimisen tuki -vesosta. 25.1.2025
Otsikkokuvan valokuva: Sonja Sinisalo
Muut valokuvat: Sonja Sinisalo ja Timo Niemimaa