Hyvinvointityössä ensimmäisenä vuotena painottuvat ryhmäytyminen ja positiivisen turvallisuuden kehittäminen. Positiivisen turvallisuuden ideana on turvallisuutta ja yhteisön hyvinvointia, vertaiskiinnittymistä ja yhteishenkeä aktiivisesti luova ja ylläpitävä opiskelija. Jo ensimmäisen vuoden syksystä lähtien opiskelija omaksuu turvallisuuden ja hyvinvoinnin fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet.
Tavoitteena on, että opiskelija suuntautuu arvioimaan omaa stressiään ja ymmärtämään sinnikkyyden merkityksen lukiotyössä kestäen periodirakenteen luoman syklisen opiskelun kuormituspiikit. Hyvinvointityömme perustuu tässä voimavara- ja palautumismalleihin, joihin opiskelijat tutustuvat syksyn toisessa periodissa.
Ensimmäisenä vuonna korostuvat lukio-opintoja helpottavien asenteiden, keskittymisen taitojen ja itselle toimivien opiskelutapojen omaksuminen. Opiskelijan voimavarojen tunnistamista tuetaan lisäksi mielenterveyttä käsittelevässä hyvinvointituokiossa. Kun oppimista tukevat asenteet ja taidot kehittyvät, opiskelija pystyy hahmottamaan ja yhteensovittamaan realistisesti mutta toiveikkaasti omia resurssejaan ja tilannettaan sekä opiskelun vaatimuksia ja sen tuottamaa kuormitusta.
Lukuvuoden loppupuolella opiskelijat pääsevät osallistumaan oman hyvinvointinsa arvioimiseen ja kehittämiseen sekä orientoituvat mahdollisiin kesäopiskeluihin ja -töihin.
Toisen opiskeluvuoden painopistealueet
Lukion toisena vuonna korostuvat sinnikkyys, turvallisuus ja mielenterveys. Toinen vuosi on useimmiten lukion kuormittavin jakso, jolloin hyvinvointityön tarkoituksena on tukea oman työn ohjaamista ja opiskelutekniikoiden jalostamista. Lukion toinen vuosikurssi nähdään lukiossamme keskeisenä positiivisen turvallisuuden ja yhteishengen rakentajana, esimerkkinä nuoremmille lukiolaisille sekä opiskeluotteen että yhteenkuuluvuuden kannalta. Opiskelija ymmärtää kuormituspiikkinsä ja lukion syklisen työn vaatimukset ja soveltaa ymmärrystään opintojensa edistämiseksi. Itsenäistä opiskeluotetta ja kuormittumisen hallintaa tukee myös mielenterveyden tukeen tutustuminen.
Jo ensimmäisenä vuonna opiskelijaa kannustetaan selkeiden ainevalintojen tekemiseen. Toisena vuonna valittujen opintojaksojen ja oppiaineiden oppimiseen ja työn tekemiseen annetaan opinto-ohjauksessa ja aineenopetuksessa syventävää ohjauksellista tukea. Opiskelijat myös jakavat ainekohtaisia ja yleisesti opiskeluun liittyviä hyviä käytänteitä nuoremmilleen ja vertaisilleen. Tämä yhdessä “Kannustuslause”- ja “Kehu lukiotamme” -tempausten kanssa lisää koheesiota etenkin ensimmäisen ja toisen vuosikurssin välillä.
Turvallisuus painottuu uudella tavalla toisen vuoden opiskelijoiden elämässä. Yhtäältä toisen vuoden opiskelijat toimivat opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden vahvistajina, toisaalta täysi-ikäistyminen tuo turvallisuuden ja itseohjautuvuuden uusia vastuita. Toisen vuoden opiskelijat osallistuvat paitsi lukion turvallisuuden psyykkisten, sosiaalisten ja fyysisten ulottuvuuksien toteutumisen arviointiin mutta myös niiden toteuttamiseen. Toinen vuosikurssi on keskeisessä roolissa kolmen vuoden välein laadittavien turvallisen tilan periaatteiden luomisessa. Kokemuksia siitä, kuinka turvallisen tilan periaatteet toteutuvat, arvioidaan vuosittain sekä erillisillä että valtakunnallisilla hyvinvointikyselyillä. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä liikenteessä kulkeminenkin muuttuu, ja opiskelijat tutustuvat toisena vuonna myös liikenneturvallisuuden aiheisiin.
Ennen kolmatta vuotta opiskelijalla on selkeä suunnitelma ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisesta ja kolmannen vuoden muista opinnoista. Tämä työ painottuu erityisesti toisen vuoden kevääseen, jolloin opiskelijat perehtyvät kesäkuukausien hyödyntämiseen opiskeluissa, lukusuunnitelman tekoon ja mahdollisten kesätöiden ja opintojen yhteensovittamiseen.
Kolmannen ja neljännen opiskeluvuoden painopistealueet
Kolmatta ja mahdollista neljättä opiskeluvuotta jäsentävät ylioppilaskirjoitukset, opintojen loppuunsaattaminen ja jatko-ohjaus. Toisena vuonna vahvistunut lukioperinteisiin osallistuminen jatkuu ja syvenee. Sekä toisen vuoden tanssit että kolmannen vuoden penkkarit ovat yhteisöllisyyden kannalta tärkeitä nivelkohtia.
Lukiopolun hyvästelemisen lisäksi hyvinvointityö kohdistuu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvien tukeen. Pystyvyys- ja varmuuskokemukset lisäävät hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta lukemisen, jännityksen ja odotuksen keskellä. Hyvinvoinnin edistäminen on suurelta osin myönteisen odotteen luomista, rinnalla kulkemista ja opintojen loppuunsaattamisen varmistamista yhdessä.
Lukiopolkunsa päättävät ja vastavalmistuneet opiskelijat ovat lukiomme parhaita markkinoijia. Myönteinen viesti koostuu mm. lukioajan hyvinvoinnin ja onnistumisen kokemuksista sekä kohdatuksi tulemisen tunteesta. Samat tekijät edistävät myös valmistautumista ylioppilaskirjoituksiin ja menestymistä niissä. Kolmannen vuoden opiskelijat ovat tärkeitä henkilöitä lukion kulttuurin viemisessä eteenpäin sekä lukion sisällä että sen ulkopuolella. Lukiolaiset ovat oikeutettuja jälkiohjaukseen myös lukion jälkeen. Tämä nähdään Vammalan lukiossa osaltaan myös paikkakunnan pitovoimatekijänä.
Kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa lukionsa käyvien osalta kolmannen vuoden keväällä pyritään jo ryhmäyttämään uudelleen muodostuvaa opiskeluryhmää. Samalla luodaan yhteistä näkymää kohti opintojen loppuun saattamista. “Neloset” saavat viimeisissä periodeissaan samaa tukea kuin kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Heillä on usein myös näkemyksellisyyttä lukio-opintoihin, jolla on arvoa nuorempien opastamisessa.
Otsikkokuvan valokuva: Sonja Sinisalo
1.ja 2. vuosiluokkia esittävät valokuvat: Sonja Sinisalo,
3. vuosiluokkaa esittävä kuva: Tiina Laaninen