Edessä oleva matka Rissajaurelle jännitti jokaista paljon. Silti bussimatka takaisin käytettiin pääosin nokosien ottamiseen.
Perille päästyämme laskeuduimme bussipysäkille, josta polkumme alkoi. Lähdimme alussa mahdollisimman tiiviissä joukossa liikkeelle, jottei kukaan edessä tai takana eksyisi reitiltä, sillä alussa polku haarautui useamman kerran. Näimme kylttejä oikealle reitille, ja maamerkkejä oli polulla, mutta päädyimme silti porukalla pohtimaan yhtä haaraumaa, jossa ei ollut merkkejä lainkaan. Lähdimme intuition varassa reiteistä sille, joka vaikutti olevan oikea.
Olin viime vuonnakin mukana vesientutkimuskurssilla, ja maisemat olivat tänä vuonna yhtä eteerisiä kuin aikaisemmin. Selvästi tuttua polkua kulki nopeasti, ja saimme kaikki otettua mitä upeampia kuvia matkan varrella. Raskaan vaelluksen jälkeen saavuimme korkeiden huippujen ympäröimälle kirkasvetiselle järvelle. Osa opiskelijoista päätti ottaa järvestä kaikki irti ja kävi uimassa virkistävässä vedessä. Järven rannalla levähdettiin ja evästeltiin. Näytteiden ottamisen ja paleltumisen jälkeen palattiin vikkelästi bussille.