Sivistyskeskuksen palveluverkkoselvitys on hyväksytty Raision päätöksenteossa vuoden 2019 lopulla. Tässä selvityksessä on määritelty suuntaviivat ja tulevaisuuden rakenteet Raision perusopetuksen järjestämiseksi. Aluemalli ja ikärakennejako 0-4 lk ja 5-9 -lk kouluihin on päättäjien hyväksymä tahtotila tulevaisuudelle.
Näillä sivustoilla esitellään sivistyskeskuksen, teknisen keskuksen ja yhdyskuntarakentamisen asiantuntijaorganisaatio WSP:n yhteistyöllä tehty esitys mahdollisiksi kouluverkon rakenteiksi Raision perusopetuksessa. Vaihtoehtojen taustalla on laaja selvitystyö taustatekijöistä ja kouluverkon ylläpito- ja toimintakulujen analyysi. Työ on tehty päättäjille päätöksenteon tueksi, kun he heikkenevän kuntatalouden haasteissa miettivät, miten järjestää vähenevillä resursseilla mahdollisimman laadukkaat ja kattavat palvelut raisiolaisille lapsille ja nuorille.
Tällä sivustolla teillä on mahdollisuus tutustua esitykseen itsellenne sopivana ajankohtana, tarvittaessa useampaan kertaan. Sen jälkeen voitte vastata kyselyyn lapsi- ja henkilöstövaikutuksista ja esittää omia kysymyksiä ja mahdollisia huolen tai ilon aiheita tulevista mahdollisista muutoksista. Palautteet annetaan sivistyslautakunnan jäsenille tiedoksi ennen asian päätöksentekoon vientiä.
Sivusto on auki 12.3.2021 klo 15.00 asti.
Saadaksemme modernit, terveet ja uuden pedagogiikan mahdollistavat oppimisympäristöt, tulee meidän luopua myös jostain vanhasta. Toivottavasti näemme, että muutos on mahdollisuus.
Leena Laakso, sivistysjohtaja
Elokuvani 25.movAnnika Ollila, sivistyslautakunnan pj.
IMG_7449.MOVVideoiden kestot 4 min ja 1,5 min.
Kun video on käynnissä, oikean alakulman rattaan kuvasta voi tarvittaessa säätää videon laatua.
Tallenne Johanna Tschokkisen kouluverkkoratkaisuiden esittelystä
Johanna Tschokkinen.mp4Video kesto 43 min.
Kun video on käynnissä, oikean alakulman rattaan kuvasta voi tarvittaessa säätää videon laatua.
Lapsi- ja henkilöstövaikutusten arviointi ja kouluverkon kommentointi -lomake
Kysely oli auki kahden 19.2.-5.3.2021. Vastausaika on päättynyt.
Kysymyksiä ja vastauksia
Vastauksen saa näkyviin oikean reunan väkäsestä.
Miten lasten kuljetuksiin aiotaan panostaa?/Onko esitystä tehtäessä otettu huomioon koulukyytien tarpeen kasvu?/ Miksi pienten koululaisten koulumatkoja halutaan pidentää kohtuuttomaksi kulkea.Onko tiedossa koulukyyditys?Miksi pienten koululaisten koulumatkoja halutaan pidentää kohtuuttomaksi kulkea. Onko tiedossa koulukyyditys /Miten huomioidaan pienten oppilaiden koulumatkan turvallisuus, jos matkat pitenevät (ja vaikeutuvat esim. teiden/junaratojen ylityksin) huomattavasti vanhoista? / Miten koulumatkat ja kuljetukset ovat ajateltu huomiota? Nyt usealla on koulu lähellä ja uusissa malleissa moni päätyy koulukuljetuksen piiriin? /Lyhennetäänkö koulumatkan pituuden vaatimusta vai aletaanko Raisiossa kävelyttämään yhä useampia lapsia yli 3km matkoja? Onko tämän vaikutusta pohdittu yksityisautoilun lisääntymisen kannalta? 1.-2. -luokkalainen kävelee n. 1,5km matkan puolessa tunnissa, joten 3km matkaan menee jo tunti. Tämä lisää vanhempana ”houkutusta”alkaa kuljettamaan lasta autolla kouluun, jotta aamuisin lapsi saisi nukkua tarpeeksi pitkään. /Onko näissä palveluselvityksen laskelmissa otettu huomioon kasvavien koulukyytien määrä? Kustannukset infran muokkaamisesta turvalliseksi pienille koululaisille. Mm tasoristeykset, tien ylityksiin tarvittavat alikulut ja pyörätiet? /Miten koulukuljetukset aiotaan hoitaa vai joutuvatko entistä useammat ekaluokkalaiset kävelemään kouluun yli 3 km? / Järjestääkö kaupunki minkäänlaisia koulukyytivaihtoehtoja poistuvien alakoulujen aloittavien oppilaiden uusiin kouluihin? Tämä on huolena lähinnä ykkösluokkalaisten kohdalla. /Onko selvitetty sitä, miten eri koulujen lakkauttamiset vaikuttavat koulumatkojen pituuksiin?/ Mikäli kouluja puretaan ja koululaisten matkat pitenevät, onko huomioitu koulukyytien järjestämisestä ja julkisen liikenneverkon parantamisesta aiheutuvat kustannukset? / Miten koulukuljetukset tullaan järjestämään uusiin kouluihin?/Miten turvataan pienten koululaisten koulupäivä ja koulumatkat jos isommat koululaiset kulkevat koulun pihalla ja koulumatkalla mopoilla ja mopoautoilla kävelevien pienten ekaluokkalaisten joukossa? / Miten missään näistä esitetyistä malleista voidaan taata turvalliset koulumatkat pienille oppilaille? /Raision tulee mahdollistaa jokaiselle koululaiselle mahdollisuus liikkua turvallisesti kodin ja koulun välillä. Miten Raisiossa tullaan tämä huomioimaan, kun lähikoulut lakkautetaan ja siirrytään huomattavasti kauemmas omilta alueilta? Erityisesti kiinnostaa miten pienet koululaiset otetaan näissä huomioon? /Kuinka pitkiä koulumatkoja voi ekaluokkalaisen olettaa itse kulkevan? 5km turvallista matkaa on kovin pitkä. /Onko huomioitu koulumatkojen pidentymisen vaikutukset, mahdolliset koulukuljetustarpeet kustannuksineen?/ Jos koulut siirtyvät niin paraneeko bussiyhteydetkin?
Kun päätös lopullisesta suunnitelmasta kouluverkon rakenteeksi on tehty, alkaa toiminnan organisoinnin suunnittelu. Tähän sisältyvät myös koulumatkoihin ja -kuljetuksiin ja liikennejärjestelyihin liittyvät asiat.
Suunnitelmassa esitetyt uusien koulujen sijainnit ovat ohjeellisia. Koulujen sijoittaminen vaatii asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöön liittyvää selvittelyä, jota nyt ei ole käytettävissä. Sijainnit on kuitenkin esitetty sillä tarkkuudella, että verkostollinen tarkastelu on voitu tehdä. Hankkeiden tarkempi suunnittelu käynnistetään, kun uusien investointien ajankohta on lähempänä.
Joka tapauksessa suunnittelun lähtökohtana on, että koulureitit ovat turvallisia ja koulut ovat hyvin saavutettavissa niin kevyenliikenteen kuin joukkoliikenteen osalta. Mikäli reiteillä on esim. vilkkaita tie-, katu- tai rataylityksiä, ne toteutetaan eritasoratkaisuina.
Minkälaisella aikataululla näitä uusia toimenpiteitä ruvetaan toteuttamaan? Muutokset tapahtuvat hitaasti. Millainen aikataulu muutoksilla on? Millä aikataululla toteutuisi? /Realistinen aikataulu, milloin käytännössä valittu malli on käyttövalmis? /Millä aikataululla edetään ja jos ja kun yläkoulun rakentaminen tulee viivästymään, minne nuoret sijoitetaan koulusta jonka sisäilma ei tälläkään hetkellä ole kunnossa ? /Toisen (jälkimmäisen) koulurakennuksen aikataulu?
Päätöksenteon aikataulu määrittelee jatkosuunnitelmien aikataulua. Asioiden edistyessä joustavasti koko verkko voisi olla valmis mahdollisesti vuosikymmen loppuun mennessä. Vaisaaren uudisrakennuksen eteneminen on riippuvainen tästä kouluverkkopäätöksestä. Jos se viivästyy, viivästyy myös uudisrakennuksen eteneminen. Siinä tapauksessa nykyisen rakennuksen korjaustoimenpiteiden jatkamisella pidennettänee rakennuksen käyttöikää.
Onko koulujen ap ja ip hoitoihin tarkoitus saada samalla parannuksia ja tiloja? /Säilyväthän aamu- ja iltapäiväkerhot ainakin 1.luokkalaisilla?
Aamu- ja iltapäivätoiminta ei ole lakkaamassa. Tilojen käyttö suunnitellaan yhteistyössä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Mitä vanhoille alakoulu yksiköille tehdään? Hylätäänkö ne vai puretaanko vai tuleeko niihin jotain muuta toimintaa? Mitä tapahtuu tuleville vanhoille koulurakennuksille, jotka ovat mahdollisesti vielä hyvässä käyttökunnossa? /Konsan koulu on esityksen mukaan lakkautusuhan alainen. Miten otatte huomioon kiinteistöön liittyvän lahjoitustestamentin?/Mikä hintalappu on arvioitu purku-uhan alla oleville kouluille (ammattilaisen tekemänä)?
Jokaisen koulukäytöstä poistuvan rakennuksen jatkosuunnitelmat käydään läpi kiinteistökohtaisesti. Vaihtoehtoja on rakennuksen kunnosta riippuen mm. muu käyttö, myynti, purku.
Miten tämä vaikuttaa musiikkipainotteiseen opetukseen, kieliluokkiin ja urheiluluokkiin?/ Jatkuuko CLIL luokan opetus kuudennelle asti kaikissa vaihtoehdoissa?
Niiden jatkumiseen ei kouluverkkoselvityksessä oteta kantaa. Mitään esteitä toiminnan jatkumiselle eivät muutokset aiheuta.
Millä perusteella malli valitaan? Millä perusteella malli valitaan? Toivottavasti talouden lisäksi valintaan vaikuttaa tutkimukset, opettajat, lapset ja pedagogiikka?
Sivistyslautakunta on perehtynyt/perehtyy taustaselvityksien tietoihin, materiaaleihin, analyyseihin ja tämän kyselyn henkilöstön ja huoltajien näkemyksiin ja tekee päätöksen kokonaisnäkemyksen pohjalta ottaen huomioon kaikki mahdolliset huomioon otettavissa olevat seikat.
Onko esitystä tehtäessä huomioitu lapsiperheiden alueellinen sijoittuminen Raision alueella (eri kouluihin nähden) nykytilanteen mukaan ja tulevaisuudessa ja laskettu oppilaskohtaisia keskimääräisiä koulumatkoja (verrattuna kaavoitukseen ja tulevaan ennustettuun rakentamiseen)? /Onko kouluverkkoesitystä analysoitu asukasproffilin ja kaavoituksen suhteen? Miten? Minkälaisia tuloksia on saatu?/ Miten selvityksessä on otettu huomioon uudet kaavoitukseen tulevat asuinalueet, esim. Meri-Kaanaa, kun Kaanaan koulu suljetaan? Miten otetaan huomioon pienten alakoulujen asuinalueet?
Sivistykeskuksen ja teknisen keskuksen selvitystyössä on pohdittu ja selvitetty laaja-alaisesti asioihin vaikuttavia seikkoja, myös kaavoitus ja uudisrakentaminen on huomioitu. Konsulttiyhtiö on saanut tiedot käyttöönsä työtään varten. Koulumatkojen keskimääräisiä pituuksia ei ole oppilaskohtaisesti laskettu, mutta arviointia koulumatkojen pituudesta asuinalueiden ja koulujen välillä on tehty.
Onko esitystä tehtäessä huomioitu opetushenkilökunnan kantoja (ei rehtoreiden...) siirtymisestä isompiin yhtenäiskouluihin? /Onko kouluverkon vaihtoehtojen tarkastelussa konsultoitu terveydenhuollon ammattilaisia sekä opetushenkilökuntaa?
Henkilöstöä ja kuntalaisia on kuultu palveluverkkoselvityksen yhteydessä 2019 kolmessa kuulemistilaisuudessa. Nyt tämän selvityksen osalta myös henkilöstöä kuullaan näiden sivustojen kyselyn muodossa ja keskustelua on käyty kouluilla vierailujen yhteydessä.
Mihin perustuu selvityksen oletus että lasten vanhemmat arvostavat isompien yhtenäiskoulujen harvempaa verkkoa enemmän kuin pienempien lähikoulujen palveluita?
Tällaista oletusta ei ole tehty.
Miten yhtenäiskouluissa voidaan TAATA että pienempien oppilaiden oikeus omaan luokanopettajaan toteutuu?
Toiminnan organisoinnin yhteydessä suunnitellaan koulujen toiminta. Ei ole ollut puhetta, että luokanopettajajärjestelmästä luovuttaisiin, tällaiselle ei ole tarvetta nähtävillä.
Mihin kouluun aiotaan saada mahtumaan Kuloistenniitty 1&2:n uudet asukkaat? /Miten kouluverkkoselvityksessä on otettu huomioon Kuloisiin juuri kaavoitettu massiivinen asuinalue kerrostaloineen?
Alueen suunnittelu on käynnissä. Ikärakennemallin mukaisesti Kuloisten kouluun vapautuu tilaa 5.-6. luokkalaisten siirtyessä yhtenäiskouluun.
Kuka on tuonut esille pedagogiset ja didaktiset perustelut kattavasti esille 5-9 luokkien yhdistämisen näkökulmasta? / Miksi halutaan yhdistää 4-9 luokka? Mitä kasvatuksillisia perusteita tälle? Laadukas pedagogiikka toimii nykyiselläänkin/ Millä tutkimustuloksilla perustellaan 0-4 ja 5-9 jakoa? /5-9 miksi kyseinen malli halutaan ajaa väkisin läpi vaikka opettajat ja lasten vanhemmat vastustavat sitä?
Sivistysjohtaja Lehmuksen johdolla toteutettu palveluverkkoselvitys on sivistyslautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväskymä asiakirja, jossa ikärakennejako on päätetty tahtotilaksi tulevaisuuden rakennemalliksi. Malli on käytössä useissa maan peruskouluissa ja sen pedegogiset ja didaktiset ratkaisut ovat toimivia. Myös muiden ikärakennemallien ratkaisut ovat toimivia.
Ovatko kaikki esikoulut siirtymässä uusiin kouluihin?
Varhaiskasvatuksen palveluverkon selvitystyö on menossa. Kokonaisuus ratkeaa vasta sen valmistuttua.
Miten huomioidaan pienten oppilaiden koulumatkan turvallisuus, jos matkat pitenevät (ja vaikeutuvat esim. teiden/junaratojen ylityksin) huomattavasti vanhoista?
Kaupunkisuunnittelussa, mm. kevyen liikenteen väyliä ja koulukyydityksiä suunniteltaessa otetaan koulumatkalaiset huomioon.
Miten 5-9-koulussa tai yhtenäiskoulussa turvattaisiin vanhempien ja nuorempien koululaisten vuorovaikutuksen negatiivisen puolten minimointi?/Miten varmistetaan etteivät pienet alakouluikäiset saa huonoja vaikutteita yläkouluikäisiltä jos opiskelevat samassa koulurakennuksessa (päihteet, kiusaaminen jne.)? /Miten on varauduttu siihen, että 5-9-koulussa olevan lapsen tunneongelmat ja sosiaalisen tuen tarve lisääntyy?
Hyvällä ja ammattitaitoisella toiminnan ja tilojen suunnittelulla. Ei liene ennalta määriteltävissä, että tunneongelmat ja sosiaalisen tuen tarve lisääntyvät.
Onko Raision päättäjät valmiita heikentämään alueen vetovoimaa ja lapsiperheimagoa siirtämällä jo viidennen luokan oppilaat yläkouluun? / Mahtaako Raisio säilyttää lapsiperheiden vetovoimansa uusien kouluverkkosuunnitelmien myötä?
Päättäjät pohtivat päätöstä tehdessään kokonaisuutta, jossa useat asiat voivat olla sekä parannuksia että heikennyksiä, näkökulmasta riippuen.
Miten uusi suunnitelma ottaa liikuntamahdollisuudet Kaanaassa huomioon?
Tämä esitys ottaa kantaa vain kouluverkon rakenteeseen. Muut asiat tulevat ajankohtaisiksi päätöksenteon jälkeen kaupunkisuunnittelun ja toiminnan suunnittelun yhteydessä.
Kuinka esityksessä huomioidaan hyvinvointiin liittyvät teemat kouluverkon suhteen. Tai vaihtoehtoisesti sosiaalisten haasteiden tai sosiaalipalveluiden tarpeen kasvun näkökulmat?
Aluemallin pohjalta Raision varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarjonta pyritään järjestämään mahdollisimman hyvin raisiolaisia lapsia ja nuoria tasapuolisesti palvelevaksi, myös tuen rakenteiden osalta.
Miten nuorempien oppilaiden liian aikainen "teiniytyminen" aiotaan ennaltaehkäistä? Miten on suunniteltu ratkaistavan ettei pienemmät lapset ole liian aikaisin yläkoulun ja teinien maailmalle alttiina?/ Miten varmistetaan se, että lapset saavat olla lapsia myös 5-6.luokkalaiset?
Tilojen ja toiminnan suunnittelu mahdollistaa erilaisia ratkaisuja tähän näkökulmaan.
Onko selvityksessä otettu huomioon, että luokanopettajien ja aineenopettajien maailma on täysin erilainen? Onko asiaa jo mietitty opettajien kannalta sekä sen heijastumista lapsiin ja opetustyöhön?
Palveluverkkoselvitystyön yhteydessä on käyty tutustumiskäynneillä yhtenäiskouluissa, joissa luokanopettajat ja aineenopettajat työskentelevät samoissa tiloissa. Tämän toimintakulttuurin muutoksen suunnitteluun varataan riittävästi aikaa ja suunnittelu tehdään yhdessä opettajia suunnitteluun osallistaen.
Vaikuttaako koulujen yhdistäminen ja suuret koulut opetuksen laatuun?
Opetuksen laadun tae on ammattitaitoiset, korkeastikoulutetut opettajat, opetuksen ja toiminnan kehittäminen ja säännöllinen tarkastelu ja arviointi. Koulurakennus tai koulun koko sinänsä ei ole este laadun ylläpitämiselle.
Panostetaanko tehokkaisiin neliöihin koulun viihtyisyyden kustannuksella?
Näin ei ole tarkoitus tehdä. Oppimisympäristön tarkoituksenmukaisuudella ja viihtyisyydellä on merkitystä kouluviihtyvyydelle. Uusia tiloja ammattimaisesti suunnittelemalla myös viihtyisyys otetaan huomioon.
Suunitellaanko Raisioon yhteisopetusryhmiä vai säilyvätkö omat luokkatilat? /Aiotaanko Raisiossa kouluverkkouudistuksen jälkeen/yhteydessä ajaa avoimien oppimisympäristön malleja? Jos kyllä, niin ei kai sentään 0-4 luokkalaisille? Mitä "vanhanaikaisesta" luokkamallista ajatellaan kouluverkkouudistusta suunnitellessa ja tehdessä, onhan se edelleen suunnitelmien pohja? /Miten 5-9 luokat käsittävä koulu toteutettaisiin? Olisivatko 5-luokkalaiset samoissa tiloissa reilusti isompien yläkoululaisten kanssa? /Miten turvataan pienten koululaisten koulupäivä ja koulumatkat jos isommat koululaiset kulkevat koulun pihalla ja koulumatkalla mopoilla ja mopoautoilla kävelevien pienten ekaluokkalaisten joukossa? Miten varmistetaan etteivät pienet alakouluikäiset saa huonoja vaikutteita yläkouluikäisiltä jos opiskelevat samassa koulurakennuksessa (päihteet, kiusaaminen jne.)?
Oppimisympäristöjen monimuotoisuus ja niiden monipuolinen käytettävyys määrittelevät nykyaikaista koulurakentamista. Pelkkien avarien tilojen ei katsota pelkästään palvelevan pedagogisesti parhaiten, vaan tarvetta on myös ns. perinteisemmille luokkatiloille. Hyvällä tilojenkäytön suunnittelulla saadaan toimivat tilat,joissa kaiken ikäisillä lapsilla on hyvä opiskella. Myös piha-alueiden osalta.
Milloin kouluverkon uudistuksen toteutusaikataulusta ja henkilöstön sijoittumisesta ja työnkuvista on olemassa tietoa tai edes ennustetta?
Kun kouluverkkopäätös on poliittisissa päätöksentekoelimissä tehty, suunnitellaan mahdollisten uudisrakennusten aikataulut ja sen myötä voidaan lähteä suunnittelemaan henkilöstön sijoittumisen ja työnkuvien muutoksia.
Onko eri malleja suunniteltaessa ja valittaessa otettu huomioon myös oppilaiden taustat? Ts. onko huomioitu mm. miten maahanmuuttajataustaiset perheet jakautuvat Raision alueille, jottei vahingossa suunnitella kouluja /yhdistetä alueita, joissa tulee erittäin raskaita ja toimimattomia kokonaisuuksia? Esim. jotta lapsi oppii suomen kielen, on sitä voitava kuulla ja käyttää ikäistensä kanssa.
Tämä on ollut suunnittelussa koko ajan mukana. Sosiaalisen segregaation lisäämistä yhdyskuntarakentamisella ei tule lisätä.
Jo nyt Vaisaaren yläkoulun oppilaat käyttävät paljon Kerttulan alueen liikuntapalveluita. Miksi jäähallien, liikutahallin, hiihtomaastojen ymv. alueita ei ole hyödynnetty yhdessäkään uudessa mallissa? / Miksei Kerttulaa olla nostettu ylös jokaisessa mallissa koulujen säiltyksen/sijoituksen kannalta? Tämä on ainoa paikka missä on selkeästi tilaa kouluille, turvalliset liikenneyhteydet ja erinomaiset liikuntaharrastuspaikat nykyisen koulun välittömässä läheisyydessä. Nykyinen koulu myös käyttää hyväksi näitä mahdollisuuksia esimerkillisesti. / Miten on siis mahdollista, että vain yhdessä mallissa on huomioitu Kerttulan koulun säilyttäminen?/Kaupungissa rakennetaan voimakkaasti juuri Kerttulan koulun vaikutuspiirissä. Silti vain yhdessä mallissa on Kerttulan säilyttäminen mukana. Eikö tässä tehdä mitään koordinointia kaavoituksen ja koulusuunnittelun kesken? Vaikuttaa erittäin lyhytnäköiseltä.
Vaihtoehdoissa on ratkaisuja, joissa tuolle alueelle sijoittuu kouluja. Nykyisen Kerttulan koulun säilyttäminen vaatii raskaan peruskorjauksen.
Jos oma koulu, on lakkautettavien listalla, miten henkilöstön uudelleen sijoittuminen tullaan hoitamaan? Entä sijoitus sisäilmatilanteessa? /Jos tulisi kaksi yhtenäiskoulua, kuka päättää, mihin kouluun kukin opettaja menee? Toivottavasti ei ainakaan rehtori! / Miten taataan luokanopettajille se, etteivät he haluamattaan "jumiudu" joko 1-4 luokkien tai 5-6 luokkien opettajiksi haluamattaan? Luokanopettajan työn rikkaus on se, että saa opettaa hyvin eri-ikäisiä oppilaita ja myös se, että saa tehdä vaihtoja oppituntien suhteen. Eli saadaan hyödynnettyä koulun opettajien vahvuuksia, kun voidaan "antaa pois" itselle heikompia opetettavia aineita ja ottaa tilalle omia vahvuuksia. Oppilaiden, opettajien ja koulun etu. Miten tämä voidaan mahdollistaa etenkin 5-6 luokkia yhtenäiskoulussa opettaville luokanopettajille? / Kuka päättää, mihin luokanopettajat sijoitetaan? Onko itsellä mitään sanavaltaa?
Tämä tehdään yhteistyössä sivistysjohdon, henkilöstöhallinnon, rehtoreiden ja henkilöstön kanssa.
Miksei voida rakentaa kahta yläkoulua 7-9 lk tai yhdistää Vaisaareen lukiota/toisen asteen opintoja ja toinen uusi koulu puhtaasti yläkoulu. Uusi koulu Tahvio-Tikanmaa-Kaanaa tulee jokatapauksessa, voisi olla 1-6 lk. Kerttulaan laaja remontti, kun tarve vaatii. Krookila-Konsa poistoon.
Tällainen ratkaisu ei olisi taloudellisesti optimaalinen eikä se mahdollistaisi esiopetuksen järjestämistä koulujen yhteydessä. Alueiden lapset eivät mahtuisi alakouluje yksiköihin pienten yksiköiden poistumisen jälkeen. Ikärakennemalli on määritelty 2019 hyväksytyssä palveluverkkoselvityksessä.
- Eikö Tikanmaan koulu ole vielä hyväkuntoinen? Miksi sen lakkauttaminen olisi perusteltua? Eikö se kannattaisi lajentaa 0-4luokkien kouluksi? Kerttulassa on hyvät liikuntamahdollisuudet, joten eikö se olisi paras paikka 0-9- tai 5-9-luokkien koululle? Kaanaan koulun yhteyteen on juuri rakennettu päiväkoti. Eikö olisi järkevää rakentaaa koululle uudisrakennus samalle tontille? Päiväkoti käyttää myös koulun tiloja. / Miksi hajottaa hyvin toimivia rakenteita? Miksei hyvässä kunnossa olevaa Tikanmaan koulua laajenneta palvelemaan sen alueen alakoululaisia ja Kaanaaseen korjattaisiin uusi alakoulu jo rakennetun uuden päiväkodin yhteyteen? /Tikanmaan koulu on hyväkuntoinen ja lähellä pieniä oppilaita. Olisiko mahdollista säästää Tikanmaan koulu ja rakentaa uusi Tahvio-Kaanaa?
Myös näitä vaihtoehtoja on selvitystyössä pohdittu. Tikanmaan koulurakennuksen hyödyntäminen päiväkotitilana on osa varhaiskasvatuksen palveluverkon tarkastelua yhtenä vaihtoehtona. Kerttula on alueena mahdollinen koulurakennuksen uudisrakentamiselle, Kaanaan alueen ratkaisuun vaikuttaa koko läntisen alueen tarpeet.
Näkeekö Raisio ylisuuret koulut 0-9 tai 5-9 luokkajaoilla vetovoimatekijänä muihin kuntiin verrattuna? / Miten Raisio pidetään vetovoimaisena lapsiperheille, kun koulumatkat ja yksiköt kasvavat? / Miksi Raisioon ajetaan nyt väkisin isompia yksiköitä jo kaikkein pienimmillekin oppilaille? /Onko oikeasti näyttöä yhteiskoulujen edusta vs nykyinen vai onko tämä vain raha/säästötoimenpide? /Onko mietitty alueiden vetovoimaisuutta tulevaisuudessa?Esim. Tikanmaalle on muutettu, koska 1-2lk koulu on vieressä. Kaanaalla on juuri rakennettu koteja tarkoituksella koulun viereen. Kouluverkon muuttuessa myös tämä muuttuu. Mietin vahingoittaako tulevat pidemmät koulumatkat Raision vetovoimaisuutta lapsiperheiden silmissä jatkossa.
Kouluverkon järjestelyjen osalta päättäjien tulee ottaa huomioon käytettävissä olevat resurssit ja toiminnan järjestäminen sekä opetuksen ja tukipalveluiden organisoinnin mahdollisuuksien , että koko kaupungin palvelurakenteen näkökulmat huomioiden. Tämä tehtävä ei ole helppo eikä yksiselitteinen. Vetovoimatekijänä nähdään toimiva, laadukas kouluverkko nykyaikaisen pedagogiikan toteuttamiseen soveltuvin, tervein koulutiloin ja laadukkaan toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen olemassa olevien resurssien puitteissa mahdollisimman hyvin.
Onko erityisen tuen oppilaiden asema jatkossa. Säilyykö pienluokat? /Mihin erityisen tuen oppilaat tullaan sijoittamaan ja millä perusteella? Iän, koulumatkan vai lapsen erityisen tuen tarpeen perusteella?/ Tullaanko tekemään myös kustannuslaskelma muista kustannuksista joita lapsille koituu isoissa kouluissa, erityisluokkien määrä varmasti kasvaa ja tuki- ja lisäopetuksen tarve kasvaa jos koulu on levoton ja rauhaton. Yms/ Milloin erityislapsille tulee omat luokat ja tasaarvo oppia, niin kuin heille sopii? /Miten erityisoppilaat on huomioitu?
Tuen rakenteiden mallissa ei ole suunnitelmissa lakkauttaa pienluokkia. Missä palvelut lopulta verkon rakennuttua sijaitsevat, selviää kouluverkkoratkaisun selviämisen jälkeen, kun suunnitellaan mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti kaikkien raisiolaisten lasten ja nuorten saatavilla olevat palvelut käytettävien resurssien puitteissa.
Miksi kyselyn linkki löytyy vain Facebook sivuilta eikä esimerkiksi Raision omilta nettisivuilta?
Kyselyn linkki on jaettu henkilökohtaisesti kaikille asianosaisille; varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen huoltajille yhdessä lasten ja nuorten kanssa vastattavaksi, varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstölle, oppilaskunnille, nuorisovaltuuston jäsenille. Heidän näkemyksensä ovat päätöksenteossa tärkeitä. Facebookissa ei linkkiä ole Raision kaupungin toimesta jaettu.
Miksi tälläinen kysely on järjestetty nyt jälkikäteen eikä ennen päätöksiä? / Ei kai ollut jo päätetty?? /Miksi tämä on edes ehdotuksena? Kuka päättää ? Kuunnellaanko oikeasti vanhempia ja Kuntalaisia? Voidaanko koulumalli pitää ennallasn?
Koko materiaaliin tutustumalla selviää, että kysely järjestetään nimenomaan ennen päätöksentekoa ja kyselyn tulokset toimitetaan päättäjille tutustuttavaksi ennen kun he päätöksensä tekevät. Alue- ja ikärakennejaosta päättäjät ovat tehneet päätöksensä jo vuonna 2019. Tähän päätökseen perustuvat ratkaisuehdotukset. Päätöksen kouluverkosta tekevät sivistyslautakunta, hallitus ja valtuusto. Tämä kuuleminen järjestetään juuri vanhempien ja henkiulöstön kuulemiseksi.
Onko tällä kyselyllä enää merkitystä kun on käynyt ilmi, että osa kyselyssä olevista vaihtoehdoista on suljettu pois valtuuston kokouksessa 2019?/ Onko 700 oppilaan pelkkä yläkoulu vaisaareen mahdottomuus?
Malli, jossa on yksi yläkoulu, haluttiin tuoda esiin vertailumateriaalina, koska se edelleen keskusteluissa on noussut esiin vaihtoehtoja pohdittaessa, vaikka sivistylautakunta, hallitus ja valtuusto ovat ikärakenteesta 2019 päättäneetkin. Taloudellisessa vertailussa malli osoittautuu taloudellisesti raskaaksi malliksi.
Miten kiusaamisen ja yksin jättämisen huomaa ja puututaan isossa koulussa kun sitä ei huomata pienemmässäkään? /Miten kiusaamiseen voidaan isoissa yksiköissä puuttua kun massaa on paljon?
Kaikissa Raision peruskouluissa on KiVa-koulu (kiusaamisen vastainen) toimintamalli, jonka mukaisesti kaikkiin kiusaamistapauksiin puututaan. Aina kiusaamisen huomaaminen ei ole helppoa, mutta jokaisen lapsen ja aikuisen velvollisuus on ottaa kiusaaminen esille sellaista havaitessaan.
Onko yhtenäiskouluissa kaikki oppilaat keskenään sekaisin vai onko rakennus/piha-alueet yms. jaettu jollakin tavalla pienten ja isojen puoliin?
Suunnittelutyö Vaisaaren koulun korvaavan rakennuksen osalta on vasta käynnistynyt, muiden mahdollisten rakennusten suunnittelutyö käynnistyy myöhemmin vahvistettavan aikataulun mukaisesti päätöksenteon jälkeen. Tilojen suunnittelussa kuullaan tilojen käyttäjien toiveita.
Miksi laskelmiin ei ole otettu mukaan vuokrattavia kouluvaihtoehtoja?
Mahdollisessa uudisrakentamisen suunnitteluvaiheessa eri vaihtoehdot kartoitetaan.
Vaisaari on ollut kautta aikojen huonossa maneessa, miksi kaupunki haluaa lisää suuria yksiköitä?
Tahtotilana palveluverkkoselvityksessä on järjestää yläkouluopetus kahdessä yhtenäiskoulussa, jolloin yläkoulu jakantuisi nykytilanteeseen verratuna kahtia. Yksiköiden kokoon vaikuttavat monet eri tekijät.
Miksi edellisen sivistysjohtajan näkemykset menevät tutkimusten ja Raisiolaisten mielipiteiden edelle?Kerroitte videolla, että opettajia on kuultu, mutta nyt opettajia kehotettu olematta osallistumatta tähän keskusteluun, miksi?
Kouluverkkoselvitys on tehty päättäjien tahtotilan pohjalta.
Miksi tälläistä muutosta ajetaan läpi, ja koulumaailmaa alas Raisiossa? Onko kyseessä säästöt? Eikä joku muu paikka ole parempi säästää, kuin lasten ja nuorten tulevaisuus?
Koulu- ja päiväkotiverkon kehittämisellä pyritään takaamaan laadukkaat palvelut käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa.
Miten turvataan pikkukoululaisille (1-4 lk) turvallinen koulun alku? Miten otetaan lapset yksilöinä huomioon, kun yksiköt paisuvat? Miten ujo/arka lapsi otetaan huomioon isossa luokassa?
Luokanopettajat tekevät edelleen töitä kohtuullisen kokoisissa opetusryhmissä ja ottaavat oppilaansa huomioon yksilöinä samalla ammattitaidolla kuin nytkin.
Olette vastanneet yhteen kysymykseen, että 5-9 ikäjakauma on käytössä useissa kunnissa ja se on todettu hyväksi. Missä kunnissa tälläinen on käytössä ja onko näiden toimivuudesta tieteellisiä tutkimus tuloksia? /Miksi otitte tämän mallin kun Kuopiossa se on jo lopetti toimimattomana? Missä kunnassa tästä positiivisia kokemuksia vanhaan malliin verrattuna?/ Millä tutkimustuloksilla perustellaan 0-4 ja 5-9 jakoa? /Onko ajantasaisia tutkimuksia lasten hyvinvoinnista ja oppimisesta suurissa yksiköissä käsitelty tai tullaanko käsittelemään ennen päätösten tekoa? Onko muiden kaupunkien kouluverkkomalleja tarksteltu tai tullaanko tarkastelemaan ennen päätöksiä? / Viidesluokkalainen on vääränikäinen siirtymään yläkoululaisten maailmaan. Siinä kohtaa jo vuosikin tekee paljon. Miten tällaiseen 5.-luokkalaisten (11-vuotiaiden) teiniyttämiseen on Raisiossa päädytty? /Onko vastaavista yhtenäiskouluratkaisuista tai yläkouluun siirtymisestä jo 5.luokkalaisena kokemuksia ja näyttöä muissa kunnissa, ja millaisia ne ovat olleet? /Mihin perustuu alakoulun luokanopetuksessa olevien kahden viimeisen vuosiluokan siirto yläkoululaisten vaikutuspiiriin? En vanhempana halua tätä. Onko asiasta tutkimustietoa? Missä ja mitä ne ovat?
Suomessa on jo yli 600 yhtenäiskoulua erilaisilla luokkajaoilla. 5-9. luokan kouluja on mm. Jyväskylässä, Vantaalla, Seinäjoella, Kärkölässä. KTM Heli Sahlstedt on tutkinut väitöskirjassaan opettajien, huoltajien ja oppilaiden suhtautumista yhtenäiskouluun. Tutkimuksen mukaan huoltajat ja oppilaat suhtautuvat yhtenäiskouluihin positiivisesti, opettajat kaikkein kriittisimmin. Tässä selvitystyössä ei ole paneuduttu ikärakennejakoon enää syvemmin, koska siitä päätös on tehty lautakunta-, hallitus- ja valtuustotasolla jo vuonna 2019 ja kouluverkkoa suunniteltiin näiden päätösten pohjalta.
Olisiko isojen yhtenäiskoulujen (750 opp.) yhteyteen mahdollista saada myös harrastustoimintaa?
Kyllä. Tälläkin hetkellä Raisiossa kouluissa on kerhotoimintaa. Harrastamisen Suomen mallin pilotointi on parhaillaan käynnissa perusopetuksen kouluissa. Harrastustoiminnan järjestäminen koulutoiminnan yhteydessä ei ole koulun koosta riippuvainen.
Olisiko mahdollista saada käytännön esimerkkejä (haastatteluja, kommentteja) muista kunnista, joissa on yhtenäiskoulu käytössä (0-9 ja 5-9) sekä opettajien + henkilökunnan että oppilaiden ja vanhempien kertomina. Mikä on hyvää, missä voisi kehittää, mitkä asiat aiheuttavat huolta, miten käytännössä homma toimii eri ikäisten lasten kanssa, jne.
Näin on tarkoitus toimia toiminnan suunnittelun vaiheessa. Pandemiatilanteen toivottavasti helpottaessa opetushenkilöstön vierailut erilaisissa yksiköissä ovat ohjelmassa.
Miki pitäisi rakentaa uusi Kaanaan-Tahvion koulu keskelle ei mitään, kun on jo erittäin hyvin toimiva Kaanaan koulu keskeisellä paikalla? Miksei voisi pitää Kaanaata nykyisellä paikalla ja tarvittaessa laajentaa /rakentaa Tikanmaan koulua, joka palvelisi sitten Kallasen-Tikanmaan aluetta, mikä varmaan tulisi halvemmaksikin kuin lakkauttaa kolme koulua (Kaanaa, Tikanmaa, Tahvio) ja rakentaa yksi iso uusi koulu?
Kaanaan koulurakennus tulee joko peruskorjata raskaasti tai rakentaa uudisrakennus. Sama koskee Tahvion koulua. Tarpeet yhdistämällä voidaan toiminnan organisointia ja kuluja järkeistää.
Pidetäänkö uusia koulurakennuksia rakentaessa huolta tilojen monikäyttöisyydestä? Voidaanko luvata, että isoissa yksiköissä jokaisella luokalla on oma rauhallinen yksityinen luokkahuoneensa ja pienet eivät saa negatiivisia käytösmalleja isommilta liian varhain? Onko varmaa, ettei rahapulassa jätetä pihoja ja liikuntatiloja rakentamatta tai ne kutistuvat postimerkkien kokoisiksi? Pidetäänkö suunnitelmissa ja käytännössä huolta, ettei yksiköt ala muistuttaa tehtaita ja kaikki kodinomaisuus katoaa?
Kaikesta tästä voidaan pitää huolta hyvällä ja ammattitaitoisella tilojen ja toiminnan suunnittelulla.
Onko jotain tutkimusta tai tietoa esim muista kunnista, että onko sillä ollut jotain vaikutusta johonkin (?), että luokkajako on 0-4 ja 5-9 tai 0-6 ja 7-9? /Valtakunnan nykylinjaus on 0. - 3. -luokkien koulut. Mistä tämä Raision oma malli kumpuaa? Mihin se perustuu? /MItä tutkimuksia (vahva näyttö) on tällaisita yhteiskouluista, varsinkin näitä luokkajaoista eli mihin perustuu? Millaista asiantuntijuutta on käytetty? /Kuinka paljon on kerätty tutkimustietoa ja kuunneltu asiantuntijoita kouluverkon muutoksia laadittaessa?
Tässä selvityksessä ei ole tutkittu yhtenäiskoulun ikärakennejaon vaikutuksia. Päätös ikärakennejaosta on tehty palveluverkkoselvityksen yhteydessä 2019. Tälle selvityksessä hyväksytylle suunnitelmalle perustuvat tämän kouluverkkoselvityksen ratkaisut. Sivistysjohtaja Lehmuksen mukaan ikäjakoon on päädytty päättäjien ja rehtoreiden kanssa poissulkemalla ja pohtimalla eri vaihtoehtoja ottaen huomioon kaupungin olosuhteet, käytettävissä olevat koulurakennukset ja lapsimäärät ja toiminnan järjestämisen näkökulmat. Kouluverkkoselvityksessä asiantuntijoina ovat olleet sivistyskeskuksen ja teknisen keskuksen asiantuntijat ja yhdyskuntarakentamisen asiantuntijaorganisaation asiantuntijat.
Onko asiaa mietitty lasten edun kannalta? Onko opettajia konsultoitu? Mennäänkö pelkkä raha edellä? /Iso koulu on halpa tehdä mutta onko se lapsiemme kannalta hyvä? Maksammeko sen huononpuolen verovaroina tulevaisuudessa? /Onko palveluverkkoselvityksessä huomioitu mahdollisten välillisten kustannusten kasvua? Eli esim. oppilaiden kuljetukset, psyykkisen hyvinvoinnin kasvavat kustannukset, jne.?
Opetuksen palveluiden järjestäminen on kokonaisuus, jonka yhteydessä päättäjien on otettava kaikki nämä mainitut asiat huomioon, niin lasten etu, lasten, huoltajien ja henkilöstön kuuleminen kuin taloudelliset resurssitkin.
Miten taata isoissa kouluissa oppilaille työrauha? Riittääkö isojen koulujen resurssit puuttua koulukiusaamiseen, syrjintään, erilaisiin oppimisvaikeuksiin? Mikä on isojen koulujen taloudellinen hyöty jos ongelmat siirtyy muihin sosiaalialanyksiköihin?/Miten parhaiten varmistetaan opetuksen laatu, ryhmäkokojen pienuus ja oppilaiden viihtyminen?/Miten mahdollisissa saavutettavissa säästöissä on huomioitu kustannusten kasvu ja kapasiteetin lisäystarve terveydenhuollon ja erityisen tuen piirissä, kun oppilaat reagoivat suuriin kouluihin ja ryhmäkokoihin?
Jos kouluverkon tilakysymykset pystytään optimoimaan, pystyttänee tulevaisuudessa kohdentamaan käytettävissä olevaa resurssia nykyistä enemmän entistä laadukkaamman toiminnan järjestämiseen.
Miksi Raisio toteuttaa kouluverkkouudistuksen ensin ja sen perään vasta varhaiskasvatuksen suunnittelun? Onko tarkoitus luoda em kaltaisia perhetaloja, jotka ovat tätä päivää ja tulevaisuutta ja varmasti iso vetovoimatekijä lapsiperheiden silmissä? /Miten varhaiskasvatus siis huomioidaan tässä? /Eikö laskelmiin kannattaisi ottaa mukaan myös mahdollinen kaksivuotinen esiopetus ja päiväkotiverkosto? Päiväkotien pitäisi olla alakoulujen yhteydessä tai ainakin lähellä. Lisäksi kaksivuotisen esiopetuksen toteutuessa olisi järkevin sittenkin toteuttaa päiväkodeissa esiopetus.
Varhaiskasvatuksen verkon tarkastelu kulkee rinnalla, samoin Vaisaaren yläkoulun korvaavan uudistuksen suunnittelu. Varhaiskasvatuksen verkon tarkastelu valmistuu kevään aikana.
Mitä positiivisia vaikutuksia suurista yhdistelmäkouluista on todettu LAPSILLE? /Kasvavatko ryhmäkoot jatkossa? Voidaanko lapsille taata jatkumo opettajan ja luokkakavereiden suhteen heidän siirtyessä 5. luokalla uuteen isoon yhtenäiskouluun?
Lähtökohtana ikärakennejakomallille on ollut nivelvaiheiden vähentäminen nykyisestä ja nivelvaiheen sijoittaminen sellaiseen kohtaan, että lapsi siirtyy uuteen kouluuun tutun luokanopettajan johdolla tutussa ryhmässä. Kouluympäristön vaihdos ennen murrosiän kuohuntavaihetta tutun aikuisen opetuksen jatkuessa on eduksi lapselle. Samoin se, että nivelvaiheen tiedonsiirrossa ei kohdata nykyisenkaltaisia ongelmia.
Ryhmäkoko on reurssikysymys, siihen tämä selvitys ei ota kantaa.
Pääsääntöisesti luokka opettajineen siirtynee kokonaisuutena. Nämä ovat asioita, jotka selviävät toiminnan suunnittelun yhteydessä.
Hallituksessa on tehty esitys peruskoulutuksen ensimmäiset vuodet kattavasta niin sanotusta pienten lasten koulusta, jolloin opetus voitaisiin turvata lähikouluissa ainakin kolmanteen luokkaan saakka (TS 31.1.2021).
Miksi Raisio haluaa vetää täysin päinvastaista linjaa?
Raisiossa pienten lasten koulut palvelisivat luokka-asteita 0-4.
Miksi ei pidetä avointa yleisötilaisuutta asioista? Esim. kuntalaisten osallistaminen olisi hyvä juttu tässä kohtaa. Esimerkiksi E18 tehtiin näin. Eikö meitä nuoria haluta kuunnella? /Onko lapsilta kysytty, miten he kokevat, jos koulu siirtyy lähikoulusta kauemmaksi?
Palveluverkkoselvityksen yhteydessä pidettiin kolme avointa kuntalaistilaisuutta. Niissä osallistujamäärä ei ollut kovin iso. Nyt haluttiin osallistaa asianosaiset pandemia-aikaan sopivalla tavalla sähköisesti. Nuorten ääniä edustavat koulujen oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston jäsenet. Vanhempia on kehotettu ottamaan nuoret mukaan kyselyyn vastatessaan.
Oppilaiden siirtymä toiselle asteelle on vähintään yhtä tärkeä nivelvaihe kuin perusopetuksen sisällä tapahtuvat siirtymät. Sillä on merkitystä niin Raisiossa kuin suomalaisessa yhteiskunnassa laajemminkin. Oikea-aikainen tuki ja ohjaus ovat keskeisessä asemassa tässä siirtymässä ja yhteistyö perus- ja toisen asteen kesken tulisi olla mahdollisimman kitkatonta. Tässä valossa tuntuisi oudolta että nykyinen Vaisaaren koulun sekä toisen asteen oppilaitosten muodostama ns. kampusalue hajoaisi perusopetuksen yläluokkien osalta kahtia. Riskinä on mm. että kauempana sijaitsevan peruskoulun oppilaat olisivat eriarvoisessa asemassa. Pitäisikö palveluverkkoselvitystä vielä avata sen verran että tämä iso muutos otettaisiin huomioon? Tulisiko kommentteja kysyä myös toisen asteen oppilaitoksilta, Raision lukiolta ja Rasekolta? Tulisiko lakimuutosten myötä reagoida pidentyneeseen oppivelvollisuuteen? /Miten huomioidaan oppivelvollisuusiän pidentyminen ja uusi LOPS? Yläkouluyhteistyötä pitäisi tehdä, vaikeaa jos oppilaat ovat toisella puolella kuntaa Kaanaan-Tikanmaan yhtenäiskoulussa /Miten ollaan suunniteltu oppivelvollisuuden suorittaminen 9. luokan jälkeen? Tämän nivelvaiheen hoitaminen?
Oppivelvollisuuden pidentyminen koskee toista astetta, jonka koulutuksesta vastaavat Raisiossa Raision lukio ja Raseko. Tämä muutos on työn alla ja osittain jo alkanut 1.1. 21 ohjausvelvollisuuden voimaan tulolla. Tuva-koulutus alkaa 2022 todennäköisesti Rasekon järjestämänä ja muut mahdolliset nivelvaiheen palvelut pystytään järjestämään ilman, että sillä olisi vaikutusta nyt esitetyn kouluverkon rakenteisiin. Kysely on avoinna myös lukion henkilöstölle sekä nuorisovaltuustolle, jossa ovat toisen asteen edustajat mukana. Myös suurissa kaupungeissa, joissa on useita perusopetuksen ja toisen asteen yksiköitä ja huomattavasti pidemmät välimatkat kuin Raisiossa, pystytään tämä siirtymävaihe hoitamaan laadukkaasti. Näin myös Raisiossa, vaikka perusopetuksen yläluokkien yksiköitä kaupungissa olisi kaksi.
Miksi edellisen sivistysjohtajan näkemykset menevät tutkimusten ja Raisiolaisten mielipiteiden edelle?Kerroitte videolla, että opettajia on kuultu, mutta nyt opettajia kehotettu olematta osallistumatta tähän keskusteluun, miksi? /Miksi tuntuu, että kaiken tämän takana on ent.sivistystoimenjohtaja Lehmuksen oman mielipiteen mukainen malli, jota nyt orjallisesti noudatetaan? Missä on tieteeseen perustuvaa tutkimusnäyttöä jaon toimivuudesta?
Kouluverkkoselvitys on tehty päättäjien päätösten, päättäjien tahtotilan pohjata.
Päinvastoin, opettajia on kehotettu vastaamaan kyselyyn. Heillä on ollut siihen sama mahdollisuus kahden viikon ajan kuin huoltajillakin.
Miksei ole tehty THL:n lapsivaikutusarviointia?
Kyselyssä on käytetty OPHn lapsivaikutustenarviointikyselyä.
Raision alijäämä on nyt samassa haitarissa kuin nämä potentiaaliset säästöt vuositasolla, mistä tämä kertoo?????
Toiminnan ja ylläpidon kulujen mahdolliset säästöt on laskettu eri vaihtoehdoissa todellisten kulujen mukaisesti. Raision kaupungin kokonaisbudetti ja sen tämänhetkinen tila eivät tarkastelussa ole olleet mukana.
Raision eri alueiden tasavertainen kohtelu koulujen sijaintien näkökulmasta. Miten tämä on otettu palveluverkkoselvityksessä huomioon?
Tasapuolinen palvelujen saavutettavuus on ollut lähtökohtana suunnitelmia tehtäessä.
Miksi kouluja on lopetuksen uhan alla. Onko seuraava koulu taas niin huonokuntoinen jo valmistuessaan että silläkin on edessä sitten korjaamattomuus ja hylääminen. Rakennusvalvontaan ammattilaisia lisää ja huoltokorjataan koulut kuntoon niin ei tarvitse kyselyjä tehdä /Miksi lähikouluista luovutaan? Mitä hyvää saavutetaan yhteinäiskouluilla? Tuntuu, että Raision ainut ajatus tässä kohden on säästää lasten kustannuksella, mikä on todella surullista./Miksi Konsan koulu lopetetaan? /Krookilan koulu on toimiva koulu, joka vasta uudistettiin ja miksi aiotaan nyt lakkauttaa?
Osa rakennuksista on siinä kunnossa, että korjaaminen ei ole enää kannattavaa. Pienten yksiköiden toiminta ei ole myöskään taloudellista.
Miten huomioidaan niiden perheiden mielipiteet, joilla ei ole vielä kouluikäisiä lapsia? Miten asiaa aiotaan esitellä lapsille ja nuorille ja miten heitä kuullaan? /Miksi tätä kyselyä ei ole lähetetty kaikille perheille, jossa lapsi on kotihoidossa tai päivähoidon piirissä? /Lopussa esitettiin kouluverkko vetovoimatekijänä. Totta! Mutta esitetyt tavat eivät ole lapsiperheille vetovoimatekijä. Yläkoulun jakaminen on ainoa tässä perheiltä suoran hyväksynnän saava asia. Nyt VIIMEISTÄÄN pitäisi sen verran jarruttaa, että ehditään selvittää, mitä perheet toivovat ja minkä näkevät hyvänä. Miksei näin tehdä? Voisiko näin tehdä? Eikös kaupunki ole kaupunkilaisiaan varten olemassa?
Kysely on lähetetty varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluiden piirissä oleville huoltajille. Joissain päiväkodeissa kyselyn lähettäminen viivästyi, mutta on lähetetty viimeistään viime maanantaina. Kyselyyn on pyydetty huoltajia vastaamaan lasten kanssa, näin toivomme teidän toimineen. Nuorten äänen ovat antaneet myös nuorisovatuuston ja koulujen opilaskuntien jäsenet. Perheiden tahtotilaa kartoitetaan juuri tällä kyselyllä. Päätöksentekoon vaikuttavat tahtotilan ohella muutkin asiat.
Kuinka nopealla aikataululla Konsa lopetetaan?Olen kuullut huhuja ettei nyt syksyllä alkaisi uutta ekaluokkaa Onko tämä totta? /Milloin kouluja aletaan lakkauttaa? Aikatuluun olisi hyvä saada raamit kuntalaisille tiedoksi mahdollisimman pian.
Vaisaaren uudisrakennus on valmis aikaisintaan 2025, riippuen kouluverkon päätöksenteon etenemisestä. Koko kouluverkon aikataulu riippuu täysin siitä, miten päätöksenteko etenee.
Ensi lukuvuoden ykkösten sijoittelu on rehtoreilla työn alla ja selvinnee ensi viikon aikana.
On puhuttu, että Vaisaaren koulu on liian iso ja olisi ehkä järkevää, jos Raisiossa olisi kaksi yläastetta. Miten nämä suunnitelmat kahdesta isosta yhdistelmäkoulusta vastaa tähän haasteeseen? /Miksi ei ole selvitetty kahden yläkoulun mallia? Jos toinen koulu tulisikin Vaisaareen todellisena yhtenäiskouluna 0-9 ja toinen yläkoulu vain 7-9 muualla päin Raisiota, esim. Kuloisiin.
Yläkouluikäisten jakaminen kahteeen eri yksikkön on ollut pitkään tahtotilana Raisiossa. Yhtenäiskoulumallilla tämä olisi mahdollista. Pelkän yläkoulun jakaminen kahteen ei ole taloudellisesti vaihtoehto.
Onko huomioitu mahdollinen kaksivuotinen esiopetus?
Kaksivuotisen esiopetuksen pilotointi alkaa ensi syksynä. Tämä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen verkon suunnittelussa ja kokonaisuuden eteenpäin suunnittelussa.
Sivistys ja koulutus on Suomen yksi suurimpia menestystekijöitä. Onko pakko väkisin heikentää tätä kilpailukykyä ja menestyksen taetta?
Tarkoituksena ei ole heikentää koulutuksen laatua, vaan päinvastoin järjestää mahdollisimman laadukasta opetusta käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
Miten Raision kaupunki sivuuttaisi ikinä 78% äänienemmistön yhden yläkoulun puolesta (Rannikkoseudun selvitys)?
Päättäjät tekevät päätöksensä perustuen kaikkiin asiaan vaikuttaviin tosiasioihin. Rannikkoseudun kyselyssä esitetään kyselyyn osallistujien mielipide, jonka päättäjät ottavat huomioon niin halutessaan. Päätökseen vaikuttavat myös muut asiat, kuten talouden resurssit, tulevaisuuden näkökulmat, toiminnan järjestämisen kokonaisuus.
Ymmärrättehän sen, että 5.-6.-luokkalaiset tarvitsevat vielä reippaasti oman luokanopettajansa tukea ja läsnäoloa? Ei siis ole mahdollista, että tämä luokanopettaja poukkoilee ala- ja yläkoulun väliä.
Nimenomaan oman luokanopettajansa opetuksessa he opiskelisivat luokilla 5 ja 6, opettaja ei poukkoile asteiden välillä.
Miksi opettajia ei todellisuudessa kuultu? /Sanotaan, että henkilöstöä on kuultu tehtäessä kouluverkkoselvitystä. Edellinen siv.johtaja kyllä kuunteli, mutta ei millään tavalla ” kuullut” henkilöstön ajatuksia. Koska jos koskaan meitä oikeasti kuunnellaan tässä asiassa?
Jokaisella opettajalla on ollut mahdollisuus vastata tähän kyselyyn ja näin tulla kuulluksi.
Miten ette ymmärrä sitä, että nivelvaiheet siirtyvät vain eri kohtiin?
Ymmärrys tästä ei ole vajavainen. Nivelvaihe esiopetuksen ja koulualoittamisen välistä poistuisi. Nivelvaihe neljänneltä luokalta viidennelle tapahtuisi tutun luokanopettajan mukana.
Miten aiotte ratkaista 0-4 koulujen tuntikehysongelman?
Toiminnan järjestelyissä tuntikehys ja opettajien opetusvelvollisuudet otetaan huomioon.
Raision keskustavisio on mittava, pitkäkestoinen ja kallis hanke, jossa luvataan kaupunkilaisille mm. vihreitä kohtaamispaikkoja. Hankkeen kustannusarvioksi on ilmoitettu n. 130-150 miljoonaa euroa. Paljonko tästä on Raision kaupungin osuus? Onko näin kallis hanke aivan ajankohtainen vai voisiko kunnan rahaa ohjata tässä kohtaa lasten ja nuorten hyväksi, jos on välttämätöntä miettiä ja päättää mihin kunnan budjettivarat milloinkin mm. rakentamishankeissa riittävät. Onko tässä kohtaa välttämätöntä aloittaa innovaatiokeskuksen rakentaminen Raision keskustaan, jos samaan aikaan joudutaan keskustelemaan pienten koulujen lakkauttamisesta? Eikö olisi aiheellista ylläpitää kunnan asuinaluiden elinvoimaisuutta ja sitouttaa lapsiperheitä Raisioon säilyttämällä lasten mahdollisuus käydä alakouluikäisinä lähikouluaan?
Tähän ottavat kaupungin päättäjät kantaa päätöksenteossaan.
Kuka tämän on keksinyt ❔ mitkä ovat perusteet ❔ säästetäänkö jälleen kerran lasten ja nuorten kustannuksella, niinkuin Raisiossa on tapana ❔ kuka kantaa seuraukset ❔ onko näiden päätösten tekijöillä omia lapsia, jotka käyvät tulevaisuudessa tämän mallin koulua, vai ovatko jo isompia, ettei vaikuta, ja on helppo päättää näin ❔ ❔ miksi ❔ vai saaren yläaste on huomattavasti rauhoittunut ns. hulluista vuosista, mutta tällä tavalla ne tuodaan toisiin kouluihin takaisin. Sitäkö halutaan ❔
Sivistyslautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat hyväksyneet sivistykeksuksen palveluverkkosuunnitelman. Osalla päättäjistä on kouluikäisiä lapsia.
Tahtotilana on muodostaa raisiolaisille lapsille laadukas ja saavutettava kouluverkko, jossa saa laadukasta opetusta ja tukipalveluita. Tämän toteuttaminen taloudellisesti kestävällä tavalla on päättäjien tehtävä.
Kysymys kysymyksiin vastaamisesta: Luin alla olevat kysymykset ja "vastaukset". Koska voisimme kuntalaisina saada OIKEITA vastauksia ympäripyöreiden "katsotaan tätä sitten kun on ensin päätetty" muotoilujen sijaan? Eihän näissä vastauksissa sanota mitään! Eikö vastauksia ole? Onko tosiaan niin, ettei mitään näistä kysytyistä ole todellakaan vielä edes mietitty?
Tässä kouluverkkoselvityksessä on haettu palveluverkkoselvityksessä määritellyn perustan pohjalta taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdolliset vaihtoehdot kouluverkon rakenteeksi. Muuta ei tässä selvityksessä ole selvitetty, vaan toiminnan suunnittelu alkaa vasta päätöksenteon jälkeen.
Peitelläänkö tällä nyt samalla tämä vuonna alkavia suuria säästötoimenpiteitä, jotka vaikuttavat jo syksyllä koululaisten ja perheiden arkeen sitä voimakkaasti heikentäen?
Talouden tasapainottamisen toimenpiteita ei ole päätetty. Tämä kouluverkkoesitys perustuu pitkäntähtäimen suunnitteluun, ei ensi talousvuoden säästöihin.
Raision keskusta tuskin muuttuu paremmaksi jos kaikki koululaiset ohjataan sinne. Onko näiden koulujen sijainnit mietitty turvallisuus edellä?Koulutus on Suomessa arvokas yhteiskunnallinen vara. Se maksaa mutta maksaa aina itsensä pitkällä aikavälillä takaisin. Onko Raisiolle tärkeintä koululainen vai tehostaminen?
Raisiolle on tärkeää järjestää laadukasta palvelua lapsille ja nuorille, myös heikkenevän kuntatalouden tilanteessa. Mahdollisten uusien koulujen täsmällisiä sijainteja ei esityksessä ole määritelty, vain suuntaa antavasti.
Miksei useampaa 0-9 yhtenäiskoulua? Tämä olisi varmaan lasten kannalta paras vaihtoehto!
Esitetyissä vaihtoehdoissa on kahden 0-9 koulun vaihtoehto, joka on lähinnä teoreettinen ja toimii vertailupohjana. Nykyiset koulurakennukset jäisivät käyttämättä ja useamman 0-9 uudisrakennuksen rakentaminen ei olisi taloudellisesti mahdollista.
Jos joka tapauksessa kunta tulee saamaan 10 vuodessa n. 20 miljoonan säästöt mallissa kuin mallissa, miksei yhden yläkoulun malli?
Yhden yläkoulun malli on esitetyissä vaihtoehdoissa, mutta ei ole valtuuston päätöksen mukainen eikä kustannuksiltaan näyttäydy potentiaalisena vaihtoehtona.
Miten aioitaan kuntalaisia tiedottaa jo nyt valmiiksi tehdyistä päätöksistä, mikäli tämän kyselyn tulokset ovat ristiriidassa jo tehtyjen päätösten kanssa?
Kouluverkkopäätöstä ei ole vielä tehty. Sivistyslautakunta kokoontuu 10.3. Kyselyn tulokset toimitetaan kyselyn päätyttyä päättäjjille, jotka ottavat ne huomioon muiden seikkojen ohella päätöstä tehdessään. Mahdollinen päätös on nähtävillä Raision verkkosivuilla pöytäkirjoissa, päätöksestä tiedotetaan myös Raision verkkosivujen uutisissa. Media on myös varmasti asian uutisoinnista kiinnostunut.
Miksi muuttaisimme toimivaa Vaisaaren koulun 7-9 mallia? Minkälaisia ongelmia 0-4 kouluissa tulisi? Onko niin, että 0-6 mallissa jokainen lapsi saisi olla pidempään lähempänä kotiaan koulussa?
Nykyinen kouluverkko on kallis ylläpitää, sen rakennuksia tulee korjata tai uusia. Yhden yläkoulun malli on nykytilaan verrattuna toiseksi kallein vaihtoehto. Seinien sijaan olisi mielekkäämpää kohdentaa resursseja laadukkaan toiminnan ylläpitämiseen.
Mahdollisten ongelmien ennustaminen 0-4 koulujen osalta ei ole mielekästä irrallaan kokonaisuudesta. Toiminnan suunnittelussa niitä tulee ottaa huomioon.
Riippuu täysin yksiköiden määrästä ja sijainnista suhteessa lapsen kotiin.
Mikäli 1-4 ja 5-9 koulut toteutetaan, oliko ajatuksenne, että opetettuaan 4. luokan oma opettaja siirtyy luokkansa mukana konkreettisesti alakoulusta yläkouluun opettamaan luokat 5-6? Kuinka tässä on ajateltu tuettavan luokanopettajan jaksamista, kun koko työympäristö yhteisöineen ja esimiehineen vaihtelisi jatkuvasti?
Näin on alkuperäinen tarkoitus ollut. Tämä käytäntö on Raisiossa jo nykyisellään Tikanmaan ja Tahvion kouluissa luokilla 1-2 ja 3-6. Samoin osa yläkoulun opettajista työskentelee myös lukiossa. Jotkut opettajista kokevat kahden työyhteisön mahdolisuuden vaihteluna ja työtä rikastuttavana. Samoin tälläkin hetkellä osa opettajista keskittyy esim. alkuopetukseen tai 5-6 -luokkien opetukseen omasta tahdostaan. Erilaiset ratkaisut ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa, on kouluverkkoratkaisu mikä tahansa.
Tätä opettajan siirtymää koulujen välillä on esitetty ratkaisuksi paremmalle tiedonkululle siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun. Eikö tähän kuitenkin voitaisi etsiä muita vaihtoehtoja, jotka eivät vaatisi näin laajoja, suurikuluisia ja riskialttiita toimenpiteitä?
Tämä on vain yksi osa kokonaisuutta. Varmasti kaikki osaset kokonaisuudesta voidaan ratkaista toisinkin. Nyt on päädytty päätetyn palveluverkkoselvityksen pohjalta näihin esitettyihin ratkaisuihin.
Onko nykyiseen malliin toivottu muutosta paikkakuntalaisten /opettajien toimesta?
Raisiossa on ollut vuosikausia vahva tahtotila yläkoulun jakamisesta kahteen erilliseen kouluuun. Myös henkilöstön tarve uusiin terveisiin koulutiloihin on selkeä.
Friisilän koulun oppilaskunnan hallituksen kommentteja sekä kysymyksiä:
Voisiko tulevaisuudessa kouluissa olla tilaa kerholuokille?
Vaikuttaako uusien koulujen rakentaminen opetukseen? Muuttuuko opetus jotenkin?
Miten kieliluokat järjestetään?
Isoissa kouluissa kavereiden saaminen voi olla helpompaa, mutta osalle oppilaista iso koulu ei välttämättä sovi.
Isot liikuntasalit ovat tärkeitä.
Koulujen välituntialueille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia sekä iso piha, joka mahdollistaa erilaisten leikkipaikkojen/leikkivälineiden/liikuntapaikkojen rakentamisen
Kyllä, uusissa koulurakennuksissa voidaan ottaa myös kerhotoiminnan olosuhteita huomioon suunnittelussa.
Uudet oppimisympäristöt mahdollistavat myös uusia sellaisia tapoja opettaa, joita ei ehkä nykyisissä vanhoissa rakennuksissa tilarajoitteiden takia voi toteuttaa. Opetus siis voi monipuolistua.
Kieliluokkien järjestäminen suunnitellaan päätöksen teon jälkeen alkavassa toiminnan suunnittelussa. Vielä sitä ei voi tehdä, kun ei tiedetä mihin puitteisiin ja millä resurssilla toimintaa suunnitellaan.
Vaisaaren ja Kaanaan koulut ovat olleet liian kauan huonossa kunnossa, kuinka kauan niiden remontointia täytyy vielä odottaa?
Vaisaaren uudisrakennus on jo hankesuunnitteluvaiheessa. Sen eteneminen odottaa vain kouluverkon kokonaisuudesta tehtävää periaatepäätöstä, jotta tiedetään millainen koulu rakennetaan. Kaanaan koulun uudisrakentaminen ratkeaa samoin kouluverkkopäätöksen jälkeen.
WSP.n palveluverkkoselvityksen kustannuslaskelmissa on ymmärtääkseni käytetty toimintakuluina ala- ja yläkoulujen osalta nykyisiä alakoulujen (7435€/oppilas) ja yläkoulujen (8883€/oppilas) toimintakuluja.
Miten mahdollisen uuden yhtenäiskoulun toimintakulut (7580€/oppilas) on saatu lähes alakoulujen tasolle? Yhtenäiskoulussa kun on oppilaista vähintään 1/3 yläkouluikäisiä, 5-9lk yhtenäiskoulussa yli puolet.
Koulujen toimintakuluilla lienee suurin merkitys 20 vuoden kustannusvertailussa eri mallien välillä?
Jos yhtenäiskoulujen toimintakustannuksissa on esim. ajateltu saatavan säästöjä uusien koulurakennusten mukanaan tuomien uusien toimintatapojen avulla, luulisi saman olevan mahdollista myös yläkoulun toimintakustannuksissa?
Kyseisessä vertailuluvussa on pyritty huomioimaan suuremmat yksikkökoot ja toimintojen keskittäminen uudenlaisessa palveluverkossa. Lukua on suhteutettu myös Kuntamaiseman aineistoon vastaavan kokoisista yhtenäiskouluista. Luvut ovat puhtaasti arvioita, koska tällä hetkellä Raisiossa ei ole yhtenäiskouluja.”
Kysymys
Vastaus
Sivistyskeskuksen palveluverkkoselvitys 2019
Linkkipainikkeet päätöksiin: