Äidinkieli

• Pallon tms. heittelynä eri sanaluokkien sanojen keksimistä. Esim. verbin perusmuotoja, jotka alkavat s-kirjaimella, k-kirjaimella jne… Toimii myös esim. niin, että heittäjä sanoo sanan ja vastaanottaja kertoo sanaluokan (tai verbien kohdalla aikamuodon/moduksen) ja heittää pallon seuraavalle taas sanoen uuden sanan. 

• Erisnimet ja yleisnimet: ope (tai oppilaat) sanoo sanoja ja oppilaat joko nousee ylös tai nostaa kädet ylös erisnimen kohdalla ja menee kyykkyyn yleisnimen kohdalla (jos riippuu tilanteesta, esim. seisoo kädet alhaalla tms)

• “Tehtäväsuunnistus” käytävällä. Käytävälle on ripoteltu erilaisia tehtäviä, joita oppilaat kiertävät tekemässä. Esimerkiksi 8.luokalla tutkitaan käytävällä olevia vastamainoksia. 9.-luokalla on tutustuttu suomen sukukieliin (mitä kauempana kieli on luokasta, sitä kaukaisempi sukukieli on kyseessä.)

• Kaikenlaiset jonot ja janat. 

-mielipidejana

- Viestin muuttumista, voidaan testata jonossa, jossa jonon viimeinen kirjoittaa lyhyen sanan seuraavan selkään ja näin jatketaan eteenpäin, kunnes jonon ensimmäinen kirjoittaa sanan taululle. 

• Videotehtävät

Oppilaat voivat opettaa videolla esimerkiksi sanaluokkia siten, että video kuvataan ulkona ja videolla pitää näkyä aiheeseen liittyvä asioita (esim. punainen pallo, sininen taivas jne..)

• Pilkkusäännöt toiminnallisesti (7.lk)

Opettaja jakaa jokaiselle oppilaalle yhden lauseen paperilla. Osa saa päälauseen, osa sivulauseen. Päälauseen saaneet nousevat tuolille seisomaan. Sivulauseen saaneet lähtevät etsimään itselleen sopivaa päälausetta, jonka kanssa muodostavat virkkeen. Kun oikeat lauseet ovat löytäneet toisensa, käydään jokaisen parin muodostama virke läpi. Tehtävää voi vaikeuttaa niin, että osa virkkeistä muodostuukin kahdesta päälauseesta. Jos joku jää yksin ilman paria, todetaan, että päälause voi yksin muodostaa virkkeen, mutta sivulause ei.

Materiaalit!

• Minna Canthin Anna Liisa toiminnallisesti 

1. Aluksi luetaan yhdessä roolilukuna Anna Liisa (tähän menee noin 5 oppituntia)

2. Lukemisen jälkeen muodostetaan mielipidejana, jonka toisessa päässä on ”samaa mieltä”, toisessa ”eri mieltä”. Opettaja lukee väittämiä Anna Liisan liittyen, esim. ”Anna Liisa on paha”, ”vanhemmat haluavat vain hyvää Anna Liisalle, ”Mikko rakastaa Anna Liisaa” jne. Oppilaat asettuvat mielipidejanalle sen mukaan, mitä mieltä väitteestä ovat. Jokaisesta väitteestä käydään keskustelua.

3. Tuolit-leikki: luokan eteen asetetaan 3-4 tuolia. Tuolille valitaan sama määrä oppilaita, jotka ovat joissain Anna Liisa näytelmän rooleissa, esim. Anna Liisa, Johannes, Mikko ja Pirkko. Yleisö, eli muut luokan oppilaat kyselevät erilaisia kysymyksiä tuoleissa istuvilta vuorotellen. Esim: ”Anna Liisa, olisitko kertonut Johannekselle menneisyydestäsi, jos se ei olisi paljastunut?” Tuolissa olivat vastaavat roolinsa kautta.

• Yhdyssanat (7.-8.lk)

opettaja luettelee eri sanoja. Oppilaiden pitää valita pari ja seisoa tämän kanssa vierekkäin. Jos opettajan sanoma sana on yhdyssana (esim. jalkapallo) parin osapuolet seisovat niin, että olkapäät koskettavat. Jos sana vaatii yhdysmerkin (esim. linja-auto) oppilaat menevät hieman kauemmaksi toisistaan, mutta ojentavat käden kyynärpään kohdalta suoraksi osoittamaan yhdysmerkkiä (edelleen ollaan vierekkäin parin kanssa). Jos opettajan sanoma sana on sanaliitto (esim. suomen kieli) parin osapuolet astuvat toisistaan selkeästi kauemmaksi.

• Suomen kirjallisuushistoria

Esim. romantiikan ja realismin aikakauden erottaminen toisistaan

> opettaja on kirjoittanut taululle sanat ROMANTIIKKA ja REALISMI. Opettaja laittaa pöydälle post-lappupinon ja lukee erilaisia väittämiä, jotka edustavat joko romantiikkaa tai realismia , esim. ” tällä aikakaudella kirjallisuus oli pääasiassa runoutta”. Oppilaat tulevat taululle vapaassa järjestyksessä, nappaavat yhden post-lapun ja länttäävät sen sen otsikon alle, johon väite sopii.

• Verbien persoona- ja aikamuotojen kertaus:

- Eri puolilla koulua on kolmessa paikassa lappuja: yhdessä on verbejä perusmuodossa, toisessa verbien persoonamuodot (esim. yks. 1. pers.) ja kolmannessa aikamuodot

- Oppilaat jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Jokainen ryhmän jäsen hakee yhden lapun → kokoontuminen luokassa → ryhmä yhdessä taivuttaa verbin oikeaan aika- ja persoonamuotoon

Materiaalit = Verbijuoksu-tiedosto

• Kaksi joukkuetta (ope jakaa) kisaavat toisiaan vastaan. Yksi kummastakin joukkueesta vuorollaan juoksee käytävän päähän, jossa on kahdessa pinossa lappuja. Toisessa pinossa on verbejä eri aika- ja persoonamuodoissa ja toisessa aika- ja persoonamuotoja. Oppilaan pitää yhdistää mielestään oikea verbi oikeaan aika- ja persoonamuotoon. Seuraava menee suorittamaan tehtävää edellisen palattua jonon viimeiseksi. Se joukkue voittaa, jonka oppilaat ovat yhdistäneet enemmän pareja oikein.

• Sanaluokkien opettelua: Oppilaat jaetaan esim. kolmen hengen ryhmiin. Luokassa tai jossakin isommassa tilassa on pöydille levitetty eri sanaluokassa olevia sanoja sekaisin. Jokaiselle ryhmälle on annettu oma sanaluokka, jonka sanoja pitää kerätä viisi. Se ryhmä, joka on löytänyt ensimmäisenä oman sanaluokkansa sanat, on voittaja. Kustakin sanaluokasta on kirjoitettu kymmenen lappua.

• 8. lk. MODUS-viesti: sisällä käytävällä ja ulkona välituntipihalla. Etukäteen laminoidut laput, joissa jokaisessa on jokin taivutettu verbi (esim. istuisin, olivat kuulleet, laulakaa, kirjoittanemme). 

Luokka jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka saavat samanlaiset verbilaput. Noin 5-6 metrin päähän oppilaista sijoitetaan pöytä, jolla on nelilokeroinen laatikko tms. Lokeroissa lukee modusten nimet. Oppilaat lähtevät yksi kerrallaan viivalta ja nappaavat mukaansa verbilapun. Tarkoitus on käydä viemässä verbi oikeaan lokeroon. Kun yksi oppilas palaa viivalle, seuraava lähtee ja palannut menee jonon viimeiseksi.

Kun kaikki laput on viety, ne tarkistetaan yhdessä esim. luokassa dokumenttikameran avulla ja katsotaan, kumpi joukkue onnistui paremmin.

7. lk sanaluokkien kertaus 

esim. adjektiiveihin siirryttäessä lämmitelty ja muistuteltu adjektiiveja mieleen kopittelemalla. Oppilaat menevät rinkiin, ja pehmopalloa heitellään ringissä sikinsokin. Heittäessä pitää sanoa jokin adjektiivi, ei saa sanoa samaa kuin joku toinen on sanonut. Pitää muistaa kenelle on heittänyt ja mitä on sanonut. Pallo kiertää useamman kierroksen. Mahdollisuus laittaa samaan aikaan myös toinen, erivärinen pallon liikkeelle, ja siihen on keksitty toiset adjektiivit.

Kopittelu sopii myös esim. kaseilla genrejaksossa (kauhugenreen liittyviä sanoja tms.).

Kirjallisuuden opetuksessa / luetun kirjan käsittelyssä pienillä ryhmillä still-kuvia kirjojen kohtauksista. Ope kertoo 

• Kalevala: esim. Taistelu Sammosta

• Kalevala: Väinämöisen ja Ainon kohtaaminen

• Seitsemän veljestä

-Viestijuoksu, jossa jokainen oppilas sai vuorollaan sijoittaa yhden verbin oikean moduksen kohdalle luokan toisella puolella olevalla pöydällä.

-Viesti: ulkona oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen. 3 minuutin aikana joukkueet tulivat vuorotellen kertomaan, mitä aika- ja persoonamuotoa esimerkkilauseissa käytettiin. Oikean vastauksen jälkeen oppilas juoksee takaisin joukkueensa luo, ja seuraava oppilas lähtee matkaan. Pistemäärä on se, montako oikeaa vastausta joukkue saa 3 minuutin aikana.