YR5 Työelämän viestintä ja erilaset yrityskulttuurit- kurssin blogi

Kurssin bloggaajana toimii kurssin opettaja Jenni Korte. Kurssi on toteutettu Etu-Töölön lukiossa vuodesta 2009 alkaen. Mukana on ollut eri opettajia ja yleensä kurssi on toteutettu kahden opettajan vetämänä. Tämä versio on v. 2017-2018 3. jaksosta.

Kurssi elää aina jonkin verran, koska maailma ja sen tarpeet muuttuvat. Esim. parin viime vuoden aikana kurssin sisältöihin on tullut LinkedIn-profiilin luominen ja työnhakuvideon tekeminen, sillä muutama vuosi sitten niiden merkitys työnhaussa ei ollut kovin suuri, mutta nyt ne ovat keskeinen osa työnhakuprosessia.

Kurssi sisältää paljon sellaista, jonka puutteesta lukiota usein syytetään. Miksi ei opeteta työnhakua, CV:n tekoa tai kerrota suomalaisesta työkulttuurista? Miksi työelämä jää lukiolaiselle aivan vieraaksi, jos ei itse lukioaikana käy töissä? Näitä ja monia muita käytännön työelämään valmentavia taitoja peräänkuulutetaan kaikelta koulutukselta, myös lukiolta. Ja viisasta se onkin, sillä työelämään pääseminen on monille vaikeaa. Tämän kurssin tavoitteena on opettaa erilaisia työelämän viestintätaitoja ja tehdä työpaikat nuorille tutummiksi.

Kurssilla ei ole kirjaa tai muuta valmista oppimateriaalia. Kurssilla käytetään Google Classroomia, jonne kurssitehtävät laitetaan ja palautetaan. Kurssilla ei ole koetta, vaan tehtävistä muodostuu portfolio, eli jokaisen kurssilaisen tulee suorittaa kaikki tehtävät kurssista läpi päästäkseen. Kurssi suoritetaan merkinnällä S, numeroarviointia ei ole. Kurssilla opiskelijat tekevät mm. CV:n, joten kurssilaiset itse hyötyvät siitä, mitä laadukkaampia kurssitöitä tekevät.

30.11.2017 Kurssin aloitustunti

Kurssin ensimmäisillä kerroilla painottuvat ryhmäytys ja kurssisisällön esittely. Esimmäisellä kerralla tutustuimme toisiimme bingon avulla.

Ensimmäisellä tunnilla keskityimme myös tulevaisuuden taitojen pohtimiseen. Tähän käytimme ajankohtaisia verkkolinkkejä. Myös ajankohtaiset esimerkit toimivat.

Katsoimme myös kuvia kuolleista henkilöistä ja mietimme, mistä heidät muistamme. Keskustelu viritti meitä miettimään, mistä itse halusimme tulla muistetuiksi.

4.12. Tulevaisuuden työn pohtiminen

Tämä kerta oli osittain itsenäinen, sillä opettajan piti olla kahdessa paikassa yhtaikaa, koska samana päivänä oli myös #tunnetyö-hankkeen Työelämäpassin ohjevideon kuvaukset, jossa opettaja toimi yhtenä käsikirjoittajana ja ohjaajana. Tämän hankkeen sivut ovat osoitteessa bit.ly/tyoelamapassi

Tunnin aluksi jatkoimme pohdintaa tulevaisuuden työelämästä.

Itse olin ollut sattumoisin edellisellä viikolla kuuntelemassa Marjaana Toimisen luentoa tulevaisuuden töistä ja ottanut muutamista dioista kuvia. Kävimme opiskelijoiden kanssa muutamia pääkohtia läpi yhdessä. Lisää tutkimuksesta voit lukea esim. täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamisvaje-suurin-haaste-tyon-murroksessa/

Toimisen mukaan seuraavat asiat ovat olennaisen tärkeitä tulevaisuuden työidentiteetin kannalta:

• Kyky nähdä mahdollisuuksia
• Rohkeus tarttua mahdollisuuksiin
• Kyky lukea tulevaa
• Kyky päätellä mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia

Kävimme nämä yhdessä läpi ja kirjoitin niistä jokaisen omalle dialleen otsikoksi yhteiseen diasarjaan, jota koko ryhmä pääsi muokkaamaan.

Annoin opiskelijoille seuraavan tehtävän:

Kirjoittakaa kullekin dialle ehdotus, miten kyseistä kykyä voisi harjoittaa jo lukiossa?

Mitä tämä kyky vaatii ihmiseltä? Voiko sitä harjoittaa? Miten?

Tässä vaiheessa oppitunti muuttui itsenäiseksi opettajan joutuessa poistumaan toisiin tehtäviin. Opiskelijat pohtivat kysymyksiä itsekseen ja kirjasivat ne ylös. Läpikäynti jäi seuraavaan kertaan. Lisäksi opiskelijat saivat samaan aiheeseen johdattavan podcast-tehtävän:

Tämä tehtävä ei selvästikään ollut kovin sytyttävä. Ehkä kuuntelua oli liikaa tai ihmiset eivät olleet tarpeeksi kiinnostavia? En siis voi lämpimästi suositella tämän tehtävän teettämistä tälläisenään. Itselleni tämä jäi kertaluontoiseksi kokeiluksi. Mutta näitä tulee ja aina ei voi voittaa. *Note to self: ei podcasteja ;)*

7.12. Foliopatsaita ja vierailukohdetoiveita

Seuraavalla kerralla kävimme läpi edellisen kerran tehtävät ja ryhdyimme jälleen pohtimaan tulevaisuutta. Kirjoitimme taas nekrologeja ja nyt annoin tehtävälle aikaa, jotta jokainen sai oikeasti mietittyä, mihin toivoisin elämänsä käytetyn. Tämän jälkeen jaoin jokaiselle palan foliota ja tehtäväksi muotoilla siitä jotakin, mikä kertoo jollakin tavalla omasta tulevaisuudesta.

Esimerkinomaisesti muotoilin omasta foliostani lapsen, jolla oli leluja ja tavaroita. Kerroin perustaneeni säätiön, jolla autettiin heikossa asemassa olevia lapsia. Samaan tapaan muidenkin piti esitellä mitä foliosta oli syntynyt ja mihin se liittyi.

Foliopatsaiden teko on ihan mukavaa eikä vie paljon aikaa. Kierros, joka käytiin patsaita esitellen tutustutti meitä taas lisää toisiimme, ja myös toisten ajatusten ja tulevaisuudentoiveiden kuunteleminen on tärkeää opiskelijoille. Näin he voivat saada ideoita myös toisiltaan. Folio on myös siitä armelias materiaali, etteivät siinä erotu taitavat ja taitamattomat kovin hyvin. Patsaista tulee yleensä yllättävän hauskoja ja siihen liitetty kertomus tekee patsaasta kunnolla vasta sen mikä se on.

Tällä tunnilla, kuten jo hieman aiemminkin, olen tiedustellut opiskelijoilta myös vierailukohdetoiveita. Niitä on tullut aika vähän. Kurssin puitteissa yleensä vierailemme muutamassa työpaikassa. Olisimme halunneet tehdä vierailuja jo ennen joulua, mutta monet yritykset ovat kiireisiä erityisesti joulun alla ja vierailut järjestyivät vasta tammikuulle.

11.12. Suomalainen työkulttuuri ja muiden maiden työkulttuurit

Monet opiskelijat käyvät töissä ja tuntevat sitä kautta suomalaista työkulttuuria hyvin. Monet toisaalta eivät käy ja ryhmässä on niitäkin, jotka eivät ole vielä työelämään omakohtaisesti tutustuneet. Tästä syystä olen pyrkinyt käymään suomalaiseen työkulttuuriin kuuluvia asioita läpi opiskelijoiden antamien esimerkkien kautta. Tälläkin kertaa kävi niin, että suurin osa dioilla mainituista suomalaiseen työkulttuuriin liittyvistä asioista tuli jo tätä tehtävää läpikäydessä esiin, eikä varsinainen luennointi aiheesta ollut tarpeen.

Millaisia työkulttuuriin liityviä huomioita olet tehnyt työpaikoilla/ tiedät olevan?

• pukeutuminen
• tauot
• kuka puhuu kenen kanssa
• saako selailla puhelinta
• saako tehdä omia juttuja
• vitsit ja rentous
• mikä on kiellettyä/sallittua

Nämä asiat käytyämme opiskeljat saivat valita kohdemaan, johon kohdistuen he tekivät seuraavan tehtävän:

Valitse yksi itseäsi kiinnostava maa ja poimi tärkeitä asioita sen työkulttuurista. Tee muutama dia, jossa esittelet kuvin ja sanoin maan työkulttuuria sekä sitä, miten sinne menijän kannattaa suunnitella työnhakuaan

1) Esittele maa: kerro sen palkkatasosta, työajoista, työpäivän kestosta työkulttuurista (onko esim. hierarkista vai ei, miten pukeuduttaan - muodollisesti vai epämuodollisesti jne.). Laita linkit näkyviin, jotta tiedämme mistä tiedot ovat.

2) Esittele jokin työnhakusivusto, jossa voi hakea kyseiseen maahan

3) Esittele jokin lukiosta valmistuneelle sopiva työnhakuilmoitus, jossa etsitään työntekijää kyseiseen maahan

18.12. Kokoustekniikkaa

Työelämän viestintään kuuluu myös kokoustekniikan hallitseminen, vaikka kokoukset työelämässä ovat monin paikoin rentoutuneet, eikä virallista kokoustekniikkaa käytetä enää yhtä paljon kuin ennen. Nykyiset tehokkaan kokouksen variaatiotkin pohjaavat kuitenkin vanhaan malliin. Suurin osa opiskelijoista ei hallitse kokoustekniikkaa ja monille se on täysin vierasta.

Aloitimme tunnin katsomalla videoesimerkkejä kokoustekniikasta. Tämän jälkeen jaoimme roolit, esityslistan ja kokouspöytäkirjan ja aloitimme kokouksen. Tehtävä tehtiin poikkeuksellisesti paperimonisteiden avulla, sillä kokouksen asiakirjojen seuraaminen oman tietokoneen ruudulta olisi saattanut olla kokoustekniikan kannalta liian haastavaa. Koska oli vain muutama päivä jouluun, kokous oli tonttujen ja Joulupukin joulunvalmistelukokous.

Kokousharjoituksissa voisi olla hyödyllistä, jos kokouksia olisi useampi ja ne olisivat lyhyempiä. Ainakin ensimmäisessä kokouksessa opettajan olisi hyvä olla puheenjohtaja, jotta hän pystyy toimimaan esimerkkinä siitä, millainen on puheenjohtajan rooli kokouksessa.

19.12. Neuvottelutaidot

Neuvottelutaitoihin löytyy monenlaista harjoitusta. Tämän kurssin puitteissa neuvottelutaitoharjoituksia on tehty lähinnä esimerkinomaisesti. Tällä kertaa päädyimme hyödyntämään Martti Ahtisaaren CMI:n tuottamaa appelsiiniharjoitusta, joka löytyy täältä http://ahtisaaripaiva.fi/osallistu/opetusmateriaalit/neuvottelutaidot/

Appelsiiniharjoituksessa korostetaan, että luovuus on eräs sovittelijan tärkeimmistä ominaisuuksista. Etsimällä ideoita tavanomaisen ajattelun ulkopuolelta, asettumalla konfliktin yläpuolelle, voidaan löytää uusia ratkaisumalleja. Tästä syystä se soveltuu erinomaisesti myös yrittäjyyskurssillemme.

Lopuksi kävimme vielä läpi hyvien neuvottelutaitojen muistilistan. Sen löydät täältä: https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/haviatko-arjen-tarkeat-neuvottelut-nain-opit-taitavaksi-neuvottelijaksi

11.1. Vierailu Studentworkissa rekrytointiammattilaisia tapaamassa

Myös oikeiden ammattilaisten tapaaminen on tärkeää, jotta kuva työnhausta on varmasti monipuolinen ja ajantasainen. Me vierailimme Studentwork Oy:ssa, jossa saimme tutustua peräti kolmeen rektytointialan ammattilaiseen.

Vierailulle saimme monia vinkkejä siitä, miten töitä kannattaa hakea, mihin rekrytoijat kiinnittävät huomiota, ja millainen on hyvä CV. Opiskelijapalaute vierailusta oli erittäinen positiivinen. Monet kurssilla jo eteen tulleet asiat saivat myös enemmän painoarvoa, kun ne tulivat esiin myös rektytointiammattilaisen kertomana, eikä vain opettajan suusta.

Etenkin LinkedIn-profiilin suuri merkitys tuli monelle opiskelijalle yllätyksenä. Samoin osalta oli mennyt ohi, että CV:ssä pitäisi aina olla uusin ja relevantein koulutus ja työkokemus ensin. Paljon puhuttiin myös kieliasun ja selkeyden merkityksestä. Ei ole todellakaan samantekevää, millaisen hakemuksen lähettää!

18.1. Videohakemuksen tekeminen

Nykyään työnhaussa videohakemukset ovat yleistyneet. Moni vierastaa niiden tekemistä, mutta olemme pitäneet tärkeänä, ettei yksikään työpaikka jäisi hakematta siksi, että sitä pyydetään hakemaan videon avulla. Tämän tunnin olemmekin aina aloittaneet katselemalla esimerkkejä videohakemuksista. Niitä löytyy esim. TATin kesätyönyhakusivustolta.

http://kesaduuni.org/miten-saan-kesatyota/tekisinko-videohakemuksen/

TEHTÄVÄ: Tee itsellesi videohakemuksen suunnitelma ja kuvaa videosi. Suunnitelman voi tehdä vaikkapa ranskalaisin viivoin lyhenä luettelona. Tärkeää on, ettet vain toista CV:täsi tai työhakemustasi. Muista myös pyrkiä erottumaan joukosta.

22.1 Yleisimmät työhaastattelukysymykset ja työelämäpassi

Etu-Töölön lukiossa lanseerattiin marraskuussa työelämäpassi. Koska osan työnhakukurssimme suorituksista on päällekäisiä ja kelpaa suorituksiksi työelämäpassiin, kertasimme opiskelijoiden ohjeet asiasta. Olemme tätä projektia varten kuvanneet koulussa videon, joka esittelee passia, sekä koonneet nettisivun osoitteeseen:

http://bit.ly/tyoelamapassi

Varsinainen tehtävä oli tällä kertaa tutustua yleisimpiin työhaastattelukysymyksiin ja laatia niihin omat mallivastaukset ranskalaisin viivoin. Jotta kysymykset olisivat mahdollisimman ajantasaiset, googlailen usein tehtävää varten kysymyksiä jonkin verran ja pyrin löytämään sellaisen peruspatteriston, joka on yleinen, mutta myös lukiolaiselle sopiva. Haastattelukysymykset tarkentuvat usein uran edetessä.

Tällä kertaa päädyin alla olevan listan kysymyksiin rekrytointi.com-sivustolla, koska kysymykset olivat selkeitä ja niihin vastaamiseen annettiin myös käyttökelpoisia vinkkejä. Jokainen opiskelija sai näin halutessaan lisätietoa, mutta meidän ei tarvinnut käyttää yhteistä aikaa jokaisen kysymyksen perinpohjaiseen läpikäymiseen.

Keskustelimme myös lyheysti työhaastattelupukeutumisesta.

23.1. Raakaa duunia

Viimeisen tapaamiskerran aikana jatkoimme työhaastattelukysymyksiin vastaamista ja muita kesken olevia tehtäviä. Viimeiseen kertaan mennessä näitä aina kertyy, joten tyypillisesti tällä kurssilla viimeinen kerta ennen koontiviikkoa on ollut teemaltaan raakaa duunia, eli jokainen saa tehdä tekemättömiä tehtäviä ja opettaja tietenkin auttaa ja sparraa tarvittessa. Tämäkin tunti kului tyypilliseen tapaan tehtäviä tarkentaviin kysymyksiin vastaillessa. Osa kuvasi myös tämän tunnin aikana omaa työnhakuvideotaan.

31.1.2018 Koontiviikko: Työhaastatteluharjoitukset ja palaute

Tehtävän tavoitteena on, että jokainen pääsee leikkihaastatteluun, jonka avulla toivottavasti tulevaisuudessa on vähemmän jännittävää ja haastavaa mennä työhaastatteluun. Samoin on tärkeää ymmärtää, mitä työnantajat työntekijöiltään toivovat. Kun opiskelijat itse pääsevät rekrytoijan saappaisiin, he toivottavasti ymmärtävät myös jatkossa paremmin rekrytoijan näkökulmaa.

PUKEUTUMISVINKIT

Olimme etukäteen sopineet, että olisi mukavaa, jos jokainen tulisi koontiviikon työhaastatteluharjoituksiin vaatteissa, joissa voisi kuvitella menevänsä työhaastatteluun. Kielsin kuitenkaan menemästä kauppaan ostoksille tätä varten tai meikkaamasta ja laittamasta tukkaa koko aamua. Kerroin myös, etten aio arvioida kenenkään ulkonäköä.

Osa opiskelijoista oli muistanut tehtävän paremmin kuin toiset. En halunnut lähteä ruotimaan kenenkään pukeutumista erikseen, vaan jaoin opiskelijoille pienet laput. Tehtävä suoritettiin niiden avulla vertaisarviointina. Käskin jokaisen antaa lapun sellaiselle henkilölle, joka oli hänen mielestään pukeutunut niin, että kyseisissä vaatteissa kannattaisi mennä työhaastatteluun. Opiskelijat tuntuivat hieman hämmentyvän tehtävästä, mutta melko pian jokainen sai kiikutettua lappunsa jollekin. Käytännössä suurin osa lapuista päätyi muutamalle opiskelijalle, ja ruodimme ja keskustelimme siitä mitä hyvää heidän pukeutumisessaan oli. Näin tehtävään panostaneet saivat positiivista palautetta, ja jokainen toivottavasti ideoita ja ajattelemisen aihetta.

PARHAIDEN SUORITUSTEN ESIINNOSTAMINEN

Yleensä olemme viimeisellä kerralla nostaneet esiin muutamia parhaita töitä malliksi muille, opiskelijoiden luvalla tietenkin. Tälle ei tällä kertaa jäänyt valittavasti aikaa, joten osio tuli kuitattua muutamalla lyhyellä kommentilla.

Lopuksi keräsimme myös palautteen opiskelijoilta

Palaute

Kaikkia kurssilaisia en valitettavasti saanut vastaamaan palautteeseen. Olisin ehkä voinut vaatia palautetta tiukemmin. 20 opiskelijaa 30:sta kuitenkin vastasi, joten tässä tuloksia nähtäväksi.

OPETTAJAN KOMMENTTI: On selvää, että opituissa asioissa korostuvat viimeksi hankitut taidot, kun väliin jää joululoma. Toisaalta nämä ovat myös pääasiallisia syitä hakeutua kurssille.

Opiskelijoiden kommentit vähemmistä tehtävistä ja videon poistamisesta jätän omaan arvoonsa. Kaikki tehtävät olivat omalla tavallaan perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia. Suurin osa kurssilaisia piti tehtävämäärää hyvänä, joten yksittäiset nurkumiset työmäärästä voi jättää omaan arvoonsa. Tehtäviä tehtiin kurssilla paljon, mutta niiden tekemiseen annettiin myös aikaa ja tukea oppituntien puitteissa, joten kenenkään työmäärän ei pitänyt olla tällä perusteella kohtuuton. Lukiokurssien tulee olla jollain tavalla yhteismitallisia, kevytkursseja ei voi järjetää reiluuden kärsimättä.

Lopuksi

Hei hienoa, että olet jaksanut lukea näin pitkälle!

Tämän blogin tarkoituksena oli auttaa toisia opettajia, jotka suunnittelevat samanlaista kurssia omaan lukioonsa. Jaan mielelläni kurssimateriaaleja ja olen muutenkin avuksi jos vain osaan, eli jos luulet, että minusta tai materiaaleistani voisi olla sinulle hyötyä, voit ottaa yhteyttä!

Terveisin

Jenni Korte

yrittäjyysopettaja

Etu-Töölön lukio