Videoblogi kännykällä!
1. Kuvan rajaus
Muista kolmansien sääntö "rule of thirds".
Silmät ovat keskimmäisessä ruudussa.
Kun kuvattava puhuu kameralle hän katsoo silloin suoraan kameran linssiin.
Kun puhut kameralle, muista ”Rule of thirds” tai ”kolmansien sääntö” joka tarkoittaa käytännössä sitä, että ruutu jaetaan tasan 3×3 ruudukkoon. Tuon ruudukon linjoille ja leikkauskohdille kannattaa rajata kuvan tärkeimmät kohteet. Käytännössä esimerkiksi henkilöhaastattelussa tämä tarkoittaa sitä, että kuvattavan henkilön lähin silmä on ylemmän viivan leikkauskohdalla.
Videoblogeissa on kuitenkin sopivaa rajata kuvattava (eli usein kuvaaja itse) kuvan keskellä lähikuvaan. Tämä näyttää vlogeissa luonnollisemmalta.
Videoblogissa kuvattava sommitellaan niin, että pää on pystyviivojen välissä ja silmälinja on ylemmän vaakaviivan tasalla suunnilleen.
Jos puhuu haastattelijan sijaan kameralle, niin kuvattavan henkilön sijoittaminen keskelle ruutua (ja melko lähikuvaan), rintamasuunta kameraa kohti tuntuu luontevalta. Jos taas kuvattava puhuu haastattelijalle joka on sijoittunut kameran vierelle, sijoittaisin hänet jotakuinkin alla olevan kuvan mukaisesti.
Kirjoittamaton sääntö on, että jos kuvattava puhuttelee yleisöä eli katsojaa, katsoo hän kameran linssiin.
Jos hän taas vastaa kysymykseen haastattelijalle (sellaisellekin jota ei koskaan videolla näytetä) katsoo hän ohi kameran haastattelijaa, kuten ylläolevassa kuvassa. Poikkeuksia toki on ja tämä on kuitenkin hyvin paljon makuasia: kokeile erilaisia tapoja ja päätä mikä miellyttää omaa silmääsi. Nyrkkisääntönä vlogauksessa kannattaa kuitenkin siis katsoa suoraan kameran linssiin, ei kameran monitoriin eikä ohi kameran, se näyttää usein hyvin oudolle: vähän kuin puhuisit ihmiselle ja et katsoisi silmiin.
Kokeilemalla erilaisia sommitteluja alat harjoituksen kanssa intuitiivisesti näkemään silmämääräisesti mikä sommittelu on järkevä ja visuaalisesti sopusuhtainen. Tähänkin löytyy YouTubesta hyviä videovinkkejä.
Samat sommitteluperiaatteet pätevät tietyissä määrin niin valokuvaukseen kuin videokuvaukseenkin.
2. Puhelimen kiinnitys
Gorillapodi
Selfietikku
Kolmijalka älypuhelimelle
Kuvaamista helpottamaan kannattaa hankkia jalusta ja pidike, johon saa älypuhelimen kiinni.
Kännykässä ei ole samanlaisia kierteitä kuin videokameroissa, joten tarvitset vähintäänkin esimerkiksi kolmijalka-pidikkeen, johon saat älypuhelimen kiinni.
Tätä voi käyttää pöytäjalustana, tai sen voi kiertää kiinni vaikkapa oksaan tai kaiteeseen. Lisäksi sitä voi käyttää tavallaan selfietikkuna, jos kuvaat käsivaralta itseäsi. Yhdistämällä ylempänä mainitun älypuhelinpidikkeen tähän gorillapodiin, on sinulla jo hyvin monikäyttöinen kuvaustukijärjestelmä kasassa.
Vakaaja -laitteella voit kuvata videota kävellessä, ja laite vaimentaa pomput. Saat tasaisen kuvaustuloksen.
Vakaaja pitää kuvauksen tasaisena vaikka kävelisit laitteen kanssa.
3. Hyvä kuvanlaatu videoon
Kuvaa hyvässä päivänvalossa ikkunan edessä tai ulkona.
Älä kuvaa huonossa valaistuksessa.
Älä zoomaa videota, se saa näyttämään kuvan pikseliseltä.
Älypuhelimen kameran kenno on todella pieni, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kuvanlaatu huononee, jos kuvaat huonossa valaistuksessa. Lisäksi digitaalisen zoomauksen käyttö voi saada kuvan näyttämään pikselimössöltä.
Kannattaa varmistaa että kuvausolosuhteet ovat optimaaliset.
Kuvaa reilussa valaistuksessa: päivänvalo on paras vaihtoehto ilmaisista valaistusvälineistä.
Asetu esimerkiksi ikkunan lähelle niin, että ikkunasta tuleva valo valaisee vaikkapa kasvosi toisen puolen 45 asteen kulmassa tai niin että olet kohtisuorassa valon lähdettä eli ikkunaa vasten. Älä kuitenkaan asetu niin, että valon lähde (eli esimerkiksi ikkuna) on kuvattavan kohteen takana. Yllä olevissa kuvissa on hyvin havainnollistettu, miten suuren eron luonnonvalo tekee verrattuna täysin valaistamattomaan kuvaan ja miltä kuva näyttää jos valon lähde jää taaksesi.
4. Hyvä ääni videoon
Äänenlaatua saa parannettua pitämällä puhelinta mahdollisimman lähellä omaa suuta, käyttämällä kännykän kuulokemikrofonia, tai ostamalla erillisen älylaitteille suunnitellun nappimikrofonin tai vaikkapa suuntamikrofonin mobiililaitteelle.
Huomaathan, että mikä tahansa mikrofoni ei toimi älypuhelimessa, vaikka nopealla vilkaisulla 3,5mm mikrofoniliitäntä samalta näyttäisikin. Älypuhelimet käyttävät yleisesti ottaen TRRS-plugityyppiä. Normaalit mikrofonit taasen ovat TS tai TRS -plugityyppiä.
Käytännössä mikrofonin plugin varressa olevien muovisten rengaiden määrä paljastaa, mitä tietoa kytkentä välittää: 1 muovirengas (TS) tarkoittaa mono-ääntä (joko kuulokkeet tai mikki), 2 muovirengasta (TRS) tarkoittaa stereo-ääntä (joko kuulokkeet tai mikki) ja 3 muovirengasta (TRRS) tarkoittaa että johdossa kulkee sekä stereoääni kuulokkeisiin, että ääni mikistä samalla plugilla. Viimeisin vaihtoehto mahdollistaa siis sekä kuulokkeiden että mikin käyttämisen yhdellä plugilla, jonka takia sitä käytetäänkin älypuhelimissa.
5. Millä editoisin?
Videon alkeellinen editointi onnistuu nykyään jopa näppärästi itse puhelimessa.
Linkin takaa löytyy lista erilaisista mobiilaitteille tarkoitetuista videoeditoreista. Osa näistä on ilmaisia ja osa maksaa muutamasta eurosta kahteenkymmeneen euroon. Tutustukaa niihin kotona tai yhdessä koulussa.
Näiden ominaisuuksiin kannattaa ainakin tutustua, ja miettiä ovatko ne rahan arvoisia omassa käyttötarkoituksessa.
Mobiilieditoreita voi käyttää mikrosisältöjen editoinnissa (eli esim someen jaettaviin mikrovideoblogeihin). Editointi on kuitenkin usein nopeampaa ja helpompaa tietokoneella, jos tarvitaan enemmän vaativampia leikkauksia tai tekstejä.
Tietokoneella editointiin kannattaa Applen tietokoneissa hyödyntää ilmaista iMovieta. Se on pätevä videoeditori josta löytyy ominaisuuksia melko monipuoliseen ja ammattimaiseen editointiin.
Oikeastaan ainut todella keskeinen asia, joka siitä puuttuu on äänen ja kuvan ja/tai useamman videoklipin synkkaus äänen perusteella. Nämä ominaisuudet löytyvät astetta ammattimaisemmasta Applen editorista Final Cut Pro:sta.
Windows-koneilla vastaava ilmainen ohjelma on MovieMaker.
Davinci Resolve on sekä Mac että Windows koneilla toimiva ilmainen, mutta ammattimainen editointi- ja värimääritysohjelma.
7. Millainen rakenne?
Jos videoblogisi on päivittäinen blogi, jossa puhut siitä mitä mieleesi kulloinki nousee, niin suunnittelulle ei ole tarvetta. Jos teet blogijulkaisun harvemmin ja mietit tarkkaan sisällön, jotta voit pitää esityksen tiiviinä, kannattaa kokeilla Message Map -työkalua.
Ideana message mapissa on jakaa sisällön sanoma ydinsanomaan, tämä kolmeen pääpointtiin ja kukin pääpointeista tarkentaviin seikkoihin.
Message map -työkalu
Ohje täyttämiseen
Esimerkki valmiista
9. Millaisissa pätkissä?
Leikkaatko samaan blogiin paljon erilaisia pätkiä eri tilanteista ja paikoista pitkin päivää vai kuvaatko vain yhden monologin kerralla? Nämä seikat vaikuttavat siihen miten kuvaus kannattaa suunnitella.
Ensimmäisessä tapauksessa sisältö kannattaa suunnittella ja kuvata leikkaus mielessä, jolloin ei tule kuvattua turhaan ylimäärin materiaalia.
Kannattaa kuvata myös paljon ylimääräistä materiaalia videolle. Sitä voi käyttää täytemateriaalina, jos käy ilmi, että jokin otto on mennyt pieleen tai kuvamateriaalia ei riitäkään suunnitelmien mukaisesti.
Mikäli tarkoituksena on kuvata monologi (yksinpuhelu) kameralle yhdeltä istumalta, kannattaa kuvata niin, että ei keskeytä nauhoitusta, vaikka sanat menisivätkin solmuun tai joutuisit pysähtymään hetkeksi miettimään, mitä sanot seuraavaksi. Miettimistauot ja sekoilut on nopeampi poistaa leikkauksessa, kuin käydä 15 kertaa käynnistämässä nauhoitus uudestaan.
Älä stressaa siitä, menevätkö otot yhdellä kerralla täydellisesti.
Keskity vain omana itsenä olemiseen. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin.
Hiljalleen oma tyyli kuvata, editoida ja yleensäkin esiintyä kameralle löytyy ja jännitys kameran edessä olemisesta häviää.