Omaa kotipihaa saa kuvata
Oman pihan kuvaaminen ja sen valvonta erilaisilla kameroilla on sallittua. Kotirauhan suojaamalla alueella olevaa saa kuvata siitä kertomatta, joten salaisenkin valvontakameran käyttö on mahdollista muun muassa omakotitalon sisäänkäynnin valvomiseksi. Ihmiset osaavat nykyään jo varautua omakotitalojen kameravalvontaan eikä sitä siksi laskettaisi salakatseluksi.
Omissa juhlissa voi kuvata vieraita kun sovitaan näin
Kuvitellaan että pidät synttärit tai olet juhlissa. Jos kuvaat vieraitasi salaa, kyse voi olla salakatselusta, joka on tuomittava teko. Jos levität kuvamateriaalia voi lisäksi täyttyä usean eri rikoksen tunnusmerkit.
Esimerkiksi perhejuhlissa henkilön oletetaan ilman erillistä luvan kysymistäkin osaavan varautua kuvaamiseen eikä kuvaamista pidetä lähtökohtaisesti yksityisyyttä loukkaavana. Ennenkuin julkaisee tai levittää mitään materiaalia, on kuvatuilta ihmisiltä kysyttävä lupa.
Vaikka todistaisit varkautta, et saa julkaista videota
Kuvitellaan että näet kun joku varastaa pyörän. Sinulle tulee mieleen ottaa tilanteesta video ja julkaista video netissä varoittaaksesi tai auttaaksesi varkaan kiinniottamisessa. Älä silti tee näin, sillä voit syyllistyä silloin itse tapauksessa useampaankin rikokseen. Jos esim. polkupyörän varastanut henkilö on videosta tunnistettavissa, kyse voi olla yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Polkupyörävarkaus katsotaan sen verran vähäpätöiseksi teoksi, että varkaan kuvan levittäminen voidaan katsoa yksityiselämää loukkaavaksi tiedon levittämiseksi. Voit myös syyllistyä kunnianloukkaukseen (valheellisen tiedon levitykseen), jos käy ilmi, että videossa naapurin pyörän ottanut henkilö ei olekaan varas, vaan teolle on toinen selitys. Parempi tapa on ilmoittaa poliisille tekijän ja pyörän tuntomerkit soittamalla.
Vaikka näkisit törttöilevän pyöräilijän tai autokuskin, et voi julkaista hänen tietojaan
Kuvitellaan että näet pyöräilijän joka ei aja sääntöjen mukaan. Kuvaat pyöräilijää ja julkaiset videon kuinka törpösti hän ajoi. Olkoon se rangaistuksena hänelle!
Tämä ei kannata! Jos pyörän kuljettaja on videosta tunnistettavissa, voit syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen ja julkaisun asiayhteydestä riippuen myös kunnianloukkaukseen.
Myös rekisteritunnuksen jättäminen kuvaan mahdollistaa kuljettajan tunnistamisen, sillä rekisteritunnuksen avulla voidaan helposti jäljittää auton omistaja. Rekisterinumeroita voi kerätä omiin kansioihin, mutta niitä ei tule julkaista netissä.
Opettajan kuvaamiseen pitää kysyä lupa
Opettaja hermostuu oppitunnilla ja korottaa ääntään. Joku kuvaa siitä videon ja siitä tehdään erilaisia editointeja. Ei kannata!
Voit syyllistyä tekijänoikeus- tai kunnianloukkaus rikokseen jos tilanne ei ole opettajan kanssa yhteisymmärryksessä sovittu. Kuvauslupa riippuu koulun järjestyssäännöistä.
Et saa kuvata, jos koulun järjestyssäännöissä opetukseen liittymätön kuvaaminen on kiellettyä. Kuvaaminen voidaan kieltää oppituntien tai muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana opetusta häiritsevänä asiana.
Kuvaaminen ja videon julkaisu eivät yleensä täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä, jos kyseessä on normaali opetustilanne. Videon julkaisu voi kuitenkin loukata opettajan kunniaa, jos julkaisun yhteyteen liitetään esimerkiksi halventavaa tekstiä.
Opettajan opetus oppitunnilla voi myös muodostaa teoksen, jolloin se nauttii tekijänoikeuksien suojaa. Samoin opetusmateriaali, joka näkyy kuvissa, saattaa olla tekijänoikeuden suojaamaa.
Julkisella paikalla saa kuvata omaan tarkoitukseen
Julkisella paikalla voit kuvata omaan tarkoitukseen. Kuvien julkaisu pitää silti aina harkita erikseen. Voiko torilla tai kaupassa kuvata jos näen jotain jännittävää? Kyse on julkisesta paikasta, jossa saa kuvata. Kuvien julkaisu on kuitenkin eri asia. Kuvan julkaisussa saattaa syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen, jos kuvassa oleva ihminen on tunnistettavissa kuvasta.
Hyvien tapojen mukaista on kysyä lupa julkaisuihin, mainoskuvissa pakollista!
Lähtökohtaisesti kuvan julkaisua ei voi kieltää, jos se on otettu julkisella paikalla. Kuvan tekijänoikeudet kuuluvat kuvaajalle.
Kuvan julkaisu voi olla kuitenkin rikos, jos se aiheuttaa minkäänlaista vahinkoa ja kärsimystä kuvan kohteelle. Jos kuvassa ei ole mitään loukkaavaa ja se julkaistaan asiallisessa yhteydessä, julkaisua ei pidetä rikoksena. Hyvien tapojen mukaista on kuitenkin kysyä kuvauksen kohteelta lupa ennen julkaisua, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Markkinointi- ja mainontakäyttöön on pyydettävä kuvan kohteen lupa, eli kuvaa ei saa julkaista markkinointi- ja mainontakäyttöön ilman henkilön suostumusta.
Kauppakeskus voi antaa ohjeet kuvauskiellosta - vartijaa on uskottava
Kuvitellaan että teette musiikkivideota kauppakeskuksessa. Kauppakeskus voi esittää toivomuksen kuvaamisesta, mutta kuvauskielto ei ole täysin sitova. Kuvaaminen on kuitenkin sallittua paikassa, jonne yleisöllä on vapaa pääsy, kuten kauppakeskuksessa, jos kuvaaminen ei ole häiritsevää. Tämä kuuluu sananvapauteen.
Vartijan ohjeita ei kuitenkaan saa vastustaa, tai saattaa itse syyllistyä rikokseen. Kaupan omistaja voi päättää, ketä ottaa asiakkaakseen ja tällä perusteella käskeä kuvaajaa poistumaan paikalta. Jos keskus kokee musiikkivideokuvaukset häiritsevinä, silloin on toteltava vartijan ohjetta poistua.
Kauppakaan ei voi julkaista näpistelijän kuvaa sosiaalisessa mediassa
Kaupoissa käy erilaista väkeä. Kuvitellaan että joku syyllistyy eräänä päivänä näpistykseen. Kaupalla on oikeus tutkia henkilötietoja ja mitä on tapahtunut silloin kun se on tarpeen oikeusjutun laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi. Kauppa ei voi kuitenkaan julkaista seinällään kuvaa näpistelijästä. Kuvan julkaiseminen voisi olla yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä. Mieti, jos kuvassa oleva ei olisikaan syyllistynyt mihinkään tai kuvaan liitetään esimerkiksi halventavaa tekstiä, kyse voi olla myös kunnianloukkauksesta.
Taidemuseossa pitää noudattaa museon sääntöjä ja tekijänoikeuden suojaa
Olet retkellä taidemuseossa. Ammattimainen kuvaaminen on kielletty, mutta kännykkäkamera on sallittu joten napsit kuvia ja videoita.
Voiko siellä olevia taideteoksia kuvata, ja saako sieltä ottamiaan valokuvia julkaista esim. internetissä omilla sivuillaan?
Vastaus riippuu siitä, onko teoksilla tekijänoikeuden suojaa vai ei. Tekijänoikeuslaki suojaa teoksia mm. luvattomalta kopioinnilta ja julkaisemiselta. Teoksesta ei saa julkaista valokuvaa ilman oikeudenomistajan lupaa, niin kauan kuin lain määräämä suoja-aika on voimassa. Teoksen tekijänoikeudet ovat voimassa kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Jos siis museon näyttelyssä on esillä teoksia, joiden suoja-aika on voimassa, niistä otettuja kuvia ei saa julkaista internetissä ilman lupaa. Tässä asiassa laki on yksiselitteinen. Yksityiskäyttöön, eli käyttöön missä vain sinä näet kuvan/videon saat kuvata.
Yksityiseen käyttöön saa kopioida
Kaverisi osti hyvän levyn ja nyt haluaisit kopioida sen itsellesi. Lain mukaan julkistetun teoksen saa kopioida yksityiseen käyttöön (esimerkiksi polttaa kaverin CD-levystä kopion itselle). Lakia voi tulkita niin, että erilaisissa taidenäyttelyssäkin olisi sallittua ottaa yksittäisistä teoksista kuvia esim. muistoksi, tutkimus- tai harrastuskäyttöön. Tällaista kuvaa ei kuitenkaan saa lain mukaan julkaista missään, ei edes sosiaalisessa mediassa omille kavereille.
Tekijänoikeudellinen suoja raukeaa 70 vuotta tekijän kuolemasta
Taidenäyttelyissä voi toki olla esillä myös teoksia, joiden tekijänoikeudellinen suoja on jo rauennut. Tällöin teosten kuvaamiselle ja julkaisemiselle ei ole tekijänoikeuden asettamia rajoituksia.
Jos olisit Pariisissa katsomassa Mona Lisaa, saisit ottaa siitä kuvan ja julkaista sen sosiaalisessa mediassa kavereillesi, jos museon järjestyssäännöt sen sallivat.
Joskus tekijänoikeusvapaista vanhoista taideteoksista on tehty jopa tintamareskejä joissa yleisö voi hullutella ja kuvata vapasti itseään ja kavereitaan.
