Valoisan ajan pituus
 

Etusivu

Kysymykset 

 

Onko valoisaa aikaa kaikkialla maapallolla täsmälleen sama määrä?

 

Kun tarkastellaan vuoden mittaista ajanjaksoa, niin pohjoisnapa ympäristöineen on valoisin paikka maapallolla ja vastaavasti etelänapa ympäristöineen vähävaloisin paikka. Laajemmista alueista pohjoinen pallonpuolisko saa hieman enemmän valoa kuin eteläinen pallonpuolisko.

Selitys on maapallon radan elliptisessä muodossa (Keplerin 1. laki). Kesällä yleensä heinäkuun 4. päivän tienoilla maapallo on aphelissä, eli etäisyys Auringon ja Maan välillä on suurin. Vastaavasti tammikuun 3. päivänä ollaan perihelissä, eli etäisyys näiden kahden kappaleen välillä on lyhyin.

Keplerin 2. lain mukaan (ns. pintalaki) pohjoisen pallonpuoliskon talvikauden aikana maapallon rata on hieman lyhyempi ja maapallon keskivauhti Auringon ympäri hieman suurempi kuin keskimäärin. Vastaavasti kesäpuoliskolla maapallon rata on hieman pitempi ja vauhti hitaampi kuin keskimäärin.

 

Keplerin 2. laki kertoo, että planeetta käyttää yhtä paljon aikaa pisteestä T1 pisteeseen T2 kulkemiseen kuin pisteestä T3 pisteeseen T4. Kaaviosta nähdään, että pisteiden T1-T2 välinen matka on pitempi kuin T3-T4 välinen matka ja tästä syystä vauhti välillä T1-T2 täytyy olla suurempi kuin välillä T3-T4. Sektorit Aurinko-T1-T2  ja Aurinko-T3-T4 ovat pinta-alaltaan yhtä suuret, josta syystä lakia kutsutaan Keplerin pintalaiksi.

 

Edellisestä ratageometriasta johtuen aika kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen on muutaman vuorokauden (noin 5 vrk) pitempi kuin aika syyspäiväntasauksesta kevätpäiväntasaukseen. Pohjoisen pallonpuoliskon kesä on siis pitempi ja pohjoisnavalla päivää riittää muutaman vuorokauden pitempään kuin vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon kesäaikaan. Tästä syystä pohjoisnapa on valoisin ja etelänapa on pimein.

Tästä samasta syystä myös pohjoinen pallonpuolisko on valoisampi kuin eteläinen pallonpuolisko.

Siten vielä numerotietoja vuosilta 2008 - 2009:

  • kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta
  • syyspäiväntasaus on 22. syyskuuta
  • kevät päiväntasaus 2009 on 20. maaliskuuta


Kesäkauden pituus pohjoisella pallonpuoliskolla on 184 vrk  ja talvikauden pituus 181 vrk. Laskelmassa on otettu huomioon vain täydet vuorokaudet, tarkempi tulos saataisiin jos otettaisiin myös tunnitkin huomioon.

Tilanne on siis tällainen tällä hetkellä. Prekessioliike muuttaa maapallon asentoa tähtien ja radan suhteen siten, että noin 10 000 - 13 000 vuoden kuluttua tilanne on juuri päinvastainen. Silloin pohjoisen pallonpuoliskon kesä asettuu radan lyhyimpään ja nopeimpaan osaan ja vastaavasti talvi sitten radan pisimpään ja hitaimpaan osaan ja valoisan ja pimeän ajan osat ovat vaihtuneet.