Radio tulee ihmisen sisälle

Radio on intiimi media. Se luo visuaalisen kuvan äänellä, jolloin jokainen kuulija muodostaa kaikesta kuulemastaan oman kuvan; juontajasta, haastateltavasta, studiosta, juttujen miljööstä, ihan kaikesta. Sen vuoksi radio on henkilökohtainen, intiimi kokemus. Se tekee radion toimittamisesta sekä mielenkiintoista että haastavaa. 

Radiolla on nykyisessä mediamaailmassa pitkä historia. Keksijästä on kiistelty jo reilusti yli sata vuotta, mutta yksimieleisyyteen ei ole päästy vieläkään. Maailman ensimmäinen audiolähetys lähetettiin kuitenkin jouluaattona 1906 Yhdysvalloissa, kun Reginal Fessenden lähetti musiikkia, viulunsoittoaan ja luki raamattua. Jo ensimmäinen lähetys sisälsi nykyaikaiselle radiolle ominaiset piirteet, puhesisältöä, musiikkia ja autenttista äänimaisemaa. 

Nuo kolme elementtiä luovat lähetyksen sielun, sen visuaalisen ilmeen, jonka kuulijaa muodostaa. Ihan viestinnän peruslakienkin mukaan lähettäjä ei ikinä voi olla varma, miten vastaanottaja lopulta tulkitsee viestin. Varmaa on oikeastaan vain se, ettei kuva ole juuri sama ikinä kuin lähettäjällä. Tämä luo sekä mahdollisuuksia että uhkia, jotka hyvä radiotoimittaja huomioi työssään.

Radioon ja erityisesti sen juontajiin luodaan edellä mainituista syistä usein hyvinkin henkilökohtaiselta tuntuvia suhteita. Juontajiin muodostuu emotionaalinen suhde, jossa he alkavat tuntua ystäviltä tai tutuilta. Suhde on mahdollinen kuulijan mielikuvien vuoksi, jotka ovat ehdottoman omia. Äänen ja mielikuvan väliin ei mahdu mitään, joten suhde voi olla sekä tärkeä että intiimi. 

Radio on tasa-arvoinen media

Radiota on periaatteessa hyvin edullista tehdä, jos ei huomioida esimerkiksi Teosto tai Gramex kuluja. Kalusto on kevyttä, eikä sen aina tarvitse olla uusinta mahdollista. Alkuun pääseminen on helppoa, kehittymisen varaa riittää vaikka kuinka pitkälle. Kuunteluunkaan ei tarvita kalliita laitteita. Näistä syistä radio on ollut lähes historiansa alusta saakka mukana kehittämässä sosiaalisia rakenteita, nostamassa vähemmistöjen ääntä esiin ja lisäämässä demokratiaa. Samoista syistä radio on ollut myös erinomainen väline propagandaan, mediaterroriin ja valtaapitävien vallan lisäämiseen. 

Vielä nykyäänkin, internetin kaikkivoipana aikana, radiolla on erityisesti Afrikassa ja Etelä-Amerikassa hyvin merkittävä rooli osana yhteisöjä. Paikallisesti kuuluvat radiot tavoittavat syrjässä asuvat ihmiset ja lisäävät sekä sosiaalista että kulttuurista pääomaa. Monilla alueilla paikallinen radio on ainoa kanava, josta voi kuulla äidinkielellään uutisia tai muuta ohjelmaa. Radioita käytetään myös puhtaan tiedon välittämiseen. Ohjelmat voivat käsitellä yhteisölle tärkeitä asioita ehkäisystä oikeaan jyvämäärään ja kaikkea siltä väliltä. Tieto tavoittaa myös lukutaidottomat. Näin pienikin määrä sisällöllisesti arvokasta ohjelmaa on perusteltua ja erittäin tärkeää. Se vaikuttaa ihmisten elämään, tulee konkreettisestikin ihmisen sisälle opittuna tietona.

Tasa-arvoa, demokratiaa ja moniäänisyyttä lisäävät myös monissa maissa toimivat yhteisöradiot, jotka ovat joko kansalaisjournalismia tai kansalaismediaa. Niiden eroista ja merkityksistä enemmän esimerkiksi alla tästä esityksestä

Yhteisöradiot (community radio) tuottavat ensisijaisesti sisältöä yhteisölleen. Niiden perusarvona on tuottaa jotain lisäarvoa, jota ei valtamedia yhteisölleen tuota. Monissa Euroopan maissa on esimerkiksi etnisillä vähemmistöillä, opiskelijoilla, ammattiliitoilla ja järjestöillä omia kanavia. Niiden toiminta on kuitenkin usein taloudellisesti haastavaa korkeiden tekijänoikeusmaksujen vuoksi. Itse näkisin länsimaissa yhteisöradioiden tulevaisuuden olevan internetissä, jossa koko yhteisön on helpompi tuottaa sisältöä. Tämä ei kuitenkaan poista taloudellisia ongelmia, vaan ansaintalogiikka oikeastaan vain vaikeutuu. Internetradioiden kulut suhteessa kuulijamäärään nousevat, kun määrät nousevat. Luoville on kuitenkin aina tilaa ja musiikkia julkaistaan yhä enemmän Creative Commons lisenssien alla. Hyville puheradioille on myös aina tilausta.  



Käytä ääntä monipuolisesti
Radion työkalu on ääni. Livekuvalla studiosta on harvoin mitään sisällöllistä arvoa. Sen vuoksi äänikerrontaan kannattaa panostaa. Puhe on vain yksi osa tätä prosessia, äänimaailma sen takana luo kuvat. Musiikki on yksi työkalu, jolla on vahvuuksia, mutta myös koko joukko heikkouksia.

Erittäin hyviä harjoituksia ja ohjeita löydät täältä: Äänipää



Comments