Yritysprojektit‎ > ‎

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry

Virtuaalinen tuotesuunnittelu- ja hallinta
 
Projektin kesto 1.4.2012 - 31.3.2013
Diaarinumero 511/31/12
 
 
Tarve
  • Minkä tarpeen tunnistitte asiakkaillanne/markkinoilla? 
Tekstiili- ja vaatealan toimintoajat ovat pitkät, sillä uuden malliston saaminen ideasta kauppaan voi kestää jopa vuoden. Tämä johtaa kysynnän ennustamisvirheisiin hankinnassa, eli hutiostoihin. Vähittäiskaupoissa keskimäärin 30 % tuotteista on hutiostoja, eli nämä vaatteet poistetaan alennusmyynneillä. Samalla myös kysytyimmät tuotteet loppuvat kesken.
  • Mikä ongelma piti ratkaista? Miten merkittävä se oli?

Projektissa esiteltiin toimintoaikojen lyhentämiseen sopivia virtuaalisia työkaluja tekstiili- ja vaatealalle. Näitä työkaluja ovat mm. bodyskannerit, 3D-mallinnus, virtuaalinen vaatekaappi-ratkaisu, myynnin konfiguraattori, digitaalinen printtipaino, 3D-tulostin ja tuotetiedonhallintajärjestelmä (PLM). Esittelyn tarkoitus on edistää Suomen tekstiili- ja vaateyrityksien työkalujen käyttöönottoa. Esimerkiksi 3D-mallinnuksen käyttö vähentää vaateyritysten tuotesuunnitteluaikaa ja näytekappaleiden määrää sekä parantaa tuoteinnovointia.

  • Ketkä ovat potentiaalisia asiakkaitanne?
Suomen tekstiili- ja vaateyritykset.
  • Miten suuri on potentiaali? 
Pitkällä tähtäimellä virtuaaliset työkalut mahdollistavat yritysten toiminnan kohti kestävämpää liiketoimintaa.
  • Millä keinoilla markkinatarve on tunnistettu ja todennettu? 
Osa kansainvälisistä yrityksistä käyttää jo näitä virtuaalisia työkaluja, mutta Suomessa käyttö on vähäistä. Esimerkiksi Adidaksen tuoteartikkeleista noin puolet luodaan 3D-mallina, joita käytetään tuotesuunnittelun lisäksi myös markkinoinnissa (mm. esittelyhuoneissa, asiakaskohtaisissa katalogeissa, tuotteen rakennekuvissa, esillepanon suunnittelussa). 3D-mallien hyötyinä nähdään prosessien nopeutus ja tehostaminen (mm. tuotekehitysaika ennen 18 kk, nyt 9-12kk), innovoinnin parantaminen (mm. mahdollistaa tuoteräätälöinnin ja nopeammat päivitykset erityyppisiin myynnin- ja markkinoinnin kanaviin), turhan työn ja resurssien vähentäminen (ennen vuosittaiset kustannukset miljoonalle näytekappaleille maksoi Adidakselle yli 15 miljoonaa euroa) ja ympäristövaikutusten pienentäminen.
 
 
Ratkaisu
  • Mikä on ratkaisunne tai uusi ideanne?

Uusien virtuaalisten työkalujen, etenkin 3D-mallinnuksen, käyttöönotto tekstiili- ja vaatealalla.

  • Miten idea/ratkaisu toimii?
Yrityksen tuotesuunnittelu aloitetaan piirtämällä ja kaavoittamalla tuote kaksiulotteisena ja viemällä se 3D-mallinnusjärjestelmään. Toinen vaihtoehto on aloittaa 3D-mallin rakentaminen vanhasta 3D-mallista, jonka avulla muokataan tuotteen kaavoja. Tuotesuunnittelijat ja mallimestarit voivat yhteistyössä yrityksen muiden sidosryhmien kanssa luoda 3D-mallin tuotteesta ja käyttää tätä mallia myös markkinoinnissa ja myynnissä.
  • Idean/ratkaisun hyöty asiakkaalle? Miten se täyttää asiakastarpeen?

3D-mallin hyötyinä on tuoteymmärryksen parantaminen helpottaen kommunikointia ja tuotetestausta. 3D-mallia voidaan välittää yrityksen sidosryhmille tietoa tuotteen valmistuksesta ja rakenteesta, historiapuu tuotteen luomisesta, käytöstä, huollosta ja kierrätyksestä.

Vaateyritys voi hyödyntää 3D-mallia tuotesuunnittelussa, markkinoinnissa ja myynnissä.

RTT:n mukaan:

- tuotesuunnittelun hyötyinä ovat paremmat innovaatiot ja trendien seuraaminen, mm. prototyyppien vähennys (10-60 %), tilaus-toimitusajan pienentäminen (20-90 %) ja kustannusten alentaminen (5-25 %).

-markkinoinnin hyötyinä on nopeuden ja joustavuuden lisääminen, mm. tuotantosuunnittelun nopeutus (40-60 %), tuotantokustannusten pieneneminen (10- 80 %) ja kustannusten pieneneminen automaattisesta päivityksestä (20-40 %).

-myynnin ja vähittäiskaupassa hyötyinä on suurempi myynti ja tehokkuus, mm. näytekappaleiden vähennys (20-50 %), näytteiden läpimenoajan lyhennys (30-50 %) ja myynnin kasvu (1-20 %).

(lähde. Karrasch. 2012. The RTT Virtualisation concept.)

Tarkoitus on myös laskea vastaavia arvoja suomalaisille vaateyrityksille 3D-mallinnuskokeilussa. Nämä valmistuvat projektin loppuessa maaliskuun loppuun mennessä.

Tekstiilien ja vaatteiden 3D-mallinnusta voidaan hyödyntää myös muillakin aloilla kuin vain muoti- ja vaateteollisuudessa, esim. lavastuksessa, puvustuksessa, peli- ja taidealalla, elokuvissa, tv:ssä, radiossa, arkkitehtuurissa.

  • Miksi asiakkaat ostavat/käyttävät tätä tuotetta/palvelua? 
Tekstiilien ja vaatteiden käyttäjät saavat kysyntäänsä vastaavia ja uusia innovatiivisia tuotteita. 3D-tuotekuvat tuovat lisäarvoa asiakkaille paremmilla tuotekuvilla ja mahdollisuutena päästä osallistumaan yrityksen toimintaan, esim. tuotesuunnitteluun.
  • Mikä tekee siitä kilpailukykyisen?
3D-mallit nopeuttavat ja parantavat tuotesuunnittelua ja markkinointia sekä vähentävät näissä tarvittavia resursseja. Tällöin kysynnänennustamisvirheet pienenevät tuotehankinnoissa ja myynti kasvaa.
  • Liiketoimintasuunnitelma? Mistä raha tulee?
Projektissa tehtiin osalle mukana olevista yrityksistä alustava liiketoimintasuunnitelma järjestelmien käyttöönottoon. 3D-mallinnusjärjestelmät yrityksille maksavat noin 10 tuhatta euroa ja siitä ylöspäin.
  • Tärkeimmät kumppanit? Miten saavutetaan win-win?
Tärkeimmät kumppanit järjestelmähankinnoissa tulee olemaan järjestelmätoimittajat (ja näiden mahdolliset suomalaiset jälleenmyyjät). Brändivalmistajalle ja -valmistuttajille tärkeä kumppani on myös B2B asiakkaat, eli tuotteiden jälleenmyyjät.
 
Mahdolliset julkiset esitykset, julkaisut, sisäiset tuotokset
  • Kirjat

Virtuaalisuuden hyödyntäminen vaatteiden arvoketjussa. Käsikirja. Heikki Mattila et al. http://www.finatex.fi/index.php?mid=3&pid=190

  •  Opinnäytetyöt

Virtuaalinen muodin arvoketju. Aino Huhma. Tampereen teknillinen yliopisto. 2013. http://dspace.cc.tut.fi/dpub/

 

Virtual Product Development and Offering in Fashion Industry. Emmanuel Chinonye Iwu, Tampereen teknillinen yliopisto. 2013. http://dspace.cc.tut.fi/dpub/

 

Technologies in Fashion E-commerce. Yuanyuan Chan. Tampereen teknillinen yliopisto. 2013. http://dspace.cc.tut.fi/dpub/

Virtuaalinen tuotesuunnittelu vaatetus- ja tekstiilisuunnittelijan näkökulmasta. Olga Sjöroos. Aalto Yliopisto. 2013.

  • Ammattilehti-, sanomalehti-, yms. artikkelit ja haastattelut mediassa.

Uusi projekti: Virta. Milka Mustonen, Aino Huhma, Heikki Mattila. Tekstiililehti 3-4/2012.

 

Virtuaalisuus muuttaa muotialaa. Milka Mustonen, Heikki Mattila. Tekstiililehti 5/2012.

 

Vaatteiden 3D-mallinnuksella uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Milka Mustonen. Tekes uutiskirje 10/2012.

http://www.tekes.fi/ohjelmat/DTP/Ajankohtaista/Vaatteiden+3D+mallinnuksella+uusia+liiketoimintamahdollisuuksia?type=news

Virtuaalisuus-teemanumero. Tekstiililehti 3/2013. Ilmestyy 3.5.2013.

  • Seminaarit

Global Fashion Business – virtuaalista tuotehallintaa ja kuluttajakommunikointia. 26.4.2012, Helsinki, Katsottavissa http://videonet.fi/finatex/20120426/

 

3DFASHION-virtuaalisuutta tuotesuunnitteluun, markkinointiin ja myyntiin. 13.3.2013, Helsinki.

 

Yritysyhteistyö
 
Yritysten henkilöstö osallistuu yhdessä tutkijoiden kanssa oman yrityksensä nykytoimintojen kuvaamiseen, benchmarkkaus-vierailuihin, kokonaiskonseptin laadintaan ja erityisesti omaa yritystä koskevan investointisuunnitelman ja road-mapin laadintaan. Yritysten työpanos on 4-6 henkilötyöpäivää / kk.
Yritysresurssit:Dimex Oy
Tuire Krogerus, Partner - myynti ja tuotekehitys
http://dimex.fi
 
Finlayson Oy
Jouko Salakka, toimitusjohtaja
Mailis Linnola, mallistopäällikkö
http://www.finlayson.fi
 
Linström Oy
Ismo Nastamo, ostojohtaja
Taru Jokinen, tuotekehityspäällikkö
Seija Ryynänen, tuotepäällikkö
http://lindstrom.fi/
 
Nanso Oy
Maria Ylisiurunen, Liiketoimintajohtaja/Trikoot
Sanna Tiikkainen, Liiketoimintajohtaja/Sukat
Päivi Lukkari, Head of Desing
http://www.nanso.fi
 
Reima Oy
Sari Perttunen, Tuotejohtaja
http://www.reima.fi
 
Standa Oy
Asmo Martikainen, toimitusjohtaja
http://www.standa.fi/
 
Voglia Oy
Markku Virtanen, toimistujohtaja
http://www.voglia.fi/
 
Sidosryhmäyritykset: Valittavat PLM ja muut järjestelmätoimittajat, valittavat materiaalitoimittajat sekä Citymarket, Inex Partners Oy, Stockmann Oy. Järjestelmätoimittajilta haetaan käytännönratkaisuja. Materiaalitoimittajien ja vähittäiskauppayhtiöiden roolina on sparrata esitettäviä ajatuksia ja ottaa kantaa virtuaalisuuden toimivuuden käytännön tasolla.
 
Yritysyhteistyössä onnistui erityisesti yhteistyö ja kommunikointi. Haasteellisinta oli yhteisten aikojen löytyminen 
tapaamisille. Yritykset saivat apua virtuaalisuuden työkalujen kehittämiseen, mm. 3D-mallinnus-, bodyskanner ja PLM-projekteihin.
 
 
Projektiryhmä
 
Koordinaattori:
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex Oy
Satu Mehtälä, toimitusjohtaja, projektin vastuullinen johtaja
Marjo Blomber, edunvalvonta - hankkeet
http://www.finatex.fi/
 
Tutkimusresurssit:
Tampereen teknillinen yliopisto
Heikki Mattila, professori
Milka Mustonen, tutkija
http://www.tut.fi/fi
 
Aalto yliopisto (taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)
Pirjo Kääriäinen, professori
Jane Palmu, lehtori
TY:n tutkijat keskittyivät tutkimukseen koko hankkeen alueella ja erityisesti tuotannon ja markkinoinnin sovellutuksiin. Aalto yliopiston tutkijat keskittyivät tuotesuunnittelun ja tuotehallinan alueisiin.
http://taide.aalto.fi/fi/
 
Projektin verkkosivut:
 
Projektin eri kumppaiden verkkosivut/yhteistiedot:
http://dimex.fi
http://www.finlayson.fi
http://www.lindstrom.fi
http://reima.fi
http://standa.fi
http://voglia.fi
http://www.tut.fi/fi
http://taide.aalto.fi/fi
 
Yhteyshenkilö
 
Marjo Blomberg
Tekstiili- ja vaateteollisuus ry