Sinfonet

Projektin loppuraportti  

Sinfonet - Tuotteen elinkaarelle hajautunut asiakastieto palvelemaan yritysten liiketoimintaa

 

Projektin kesto 1.1.2009 - 31.12.2011

Diaarinumero 3063/31/08

 
Tarve

Tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvä informaatio ja tietämys on usein hajautunut eri vaiheisiin elinkaarta, ja samalla eri henkilöille, toiminnoille, organisaatioille ja muille sidosryhmille, jotka osallistuvat tuotteen elinkaaren eri vaiheisiin (mm. suunnittelu, valmistus, huolto ja ylläpito). Samoin suuri osa tarvittavasta informaatiosta on hajautunut eri tietojärjestelmiin. Hajautumisen ohella elinkaaren aikana usein tarvittava tiedon valtava määrä (mm. massakustomoitujen tuotteiden tuotevariantit ja niihin sekä tuoteyksilöihin liittyvä tieto, jota tarvitaan myöhemmin mm. laitteiden huollon yhteydessä) ja sen hallinta ja ylläpitäminen vaatii uudenlaista osaamista ja uusia toimintatapoja.

Hankkeen päätutkimuskysymys: Miten hajallaan oleva asiakastarvetieto saataisiin paremmin tukemaan ja palvelemaan tuote- ja elinkaaritiedonhallintaa? Yrityksiä kiinnostavat tutkimuskysymykset:

• Mitä tekijöitä pk-yrityksessä tulee ottaa huomioon, kun rakennetaan projektimaisen tuotteen elinkaaren kattavaa systemaattista tiedonhallintaa ja minkälaisin askelin pk-yrityksen tulisi edetä PLM-järjestelmän rakentamisessa?  

• Kuinka suodattimien elinkaarenaikaista asiakastarvetiedonhallintaa voidaan kehittää tuotekehitysprojekteja käynnistettäessä (huomioimalla erityisesti elinkaaren keski-/ loppuvaiheen asiakastarpeet)?
 
• Kuinka saada aikaan asiakaslähtöinen konfigurointiprosessi massaräätälöintiympäristössä tuote- ja elinkaaritiedonhallintaa kehittämällä?

• Kuinka telojen elinkaarenaikaista asiakastarvetiedonhallintaa voidaan kehittää elinkaaripalveluiden tuottamiseksi ja kehittämiseksi?

• Miten sosiaalisen median tekniikoita voidaan hyödyntää tuotteen elinkaaren aikaisessa tiedonhallinnassa?



Ratkaisu


Hankkeen tavoitteena oli tutkia ja kehittää ratkaisuja, toimintamalleja ja työkaluja asiakasorientoidun tuote- ja elinkaaritiedon hallintaan, erityisesti asiakastarvetiedon systemaattisen jäsentämisen ja integroinnin kautta.



1. Tuote- ja elinkaaritiedon integrointi
 
Projektin keskeinen tavoite tuotteen asiakastarve-/vaatimustiedon integroimiseksi kiinteäksi osaksi koko tuotteen elinkaaritiedon hallintaa edellyttää kokonaisvaltaisen tietomallin aikaansaamista. Tämän referenssitietomallin kehittäminen puolestaan edellyttää usean eri tason integrointiratkaisuja:
  • tuoteprosessien integrointia horisontaalisesti koko tuotteen elinkaaren ajalla

  • tuoterakenteiden integrointia koko tuotteen elinkaaren ajalla

  • tietojärjestelmien, sovellusten ja työkalujen integrointia

  • konfigurointiprosessien aikaansaaminen edellyttää puolestaan em. kolmen integrointitason samanaikaista hyödyntämistä.
Referenssitietomalli sisältää objektit, attribuutit ja säännöt sekä horisontaaliset että vertikaaliset linkit, erityisesti tuotteen asiakastarve- ja vaatimustiedon näkökulmasta.
2. Lean PLM
 
Lean-periaatteiden soveltamista tuotteen elinkaarenaikaisessa tiedonhallinnassa. Hajallaan oleva asiakastarve-/vaatimustieto voi hidastaa tuoteprosesseja ja aiheuttaa resurssien hukkakäyttöä. Lean-periaatteiden soveltaminen PLM-ympäristössä tarkoittaa tuoteprosessien kehittämistä virtaviivaisemmiksi, erityisesti tuoteinformaation hallinnan ja käsittelyn kannalta. 


Erilaisten Lean-pohjaisten hukkatyyppien arviointiin kehitettiin arviointityökalua, jota alustavasti testattiin todellisen teollisuusyrityksen PLM-ympäristössä.  

Tuotteen vaatimustiedon mallinnus osoittautui hyödylliseksi työkaluksi selventämään järjestelmiin ja prosesseihin liittyviä tarpeita käsitetasolla. 
Hajallaan oleva vaatimustieto rakenteistetaan ja yhdistetään osaksi tuoterakenteita. Tätä lähestymistapaa on käytetty mm. saksalaisen autoteollisuuden tuotekehityksessä.

Tietomallinnus mahdollistaa myös konkreettisten konfigurointityökalujen rakentamisen, mm. tuotteen kaupallisten ominaisuusrakenteiden systemaattisen muuntamisen digitaalisiksi suunnittelu- ja fyysisiksi tuotantorakenteiksi.  


3. Konfigurointiprosessi tietomallin pohjalta
 
Yksi keskeinen tietomalleja hyödyntävä työkalu on konfiguraatioprosessi ja sen avulla toteutettavat tuotekonfiguraattorit mm. tuotteen myynnin, suunnittelun, valmistuksen ja kokoonpanon konfiguroimiseksi modulaarisessa toimintaympäristössä. Milloin ja missä konfiguraatiotietoa syntyy tuotekehitysprosessissa ja miten tätä tietoa hyödynnetään tilaus-toimitusprosessissa? Nämä kaksi prosessia ovat keskeinen osa koko konfiguraatiojärjestelmää tiedon näkökulmasta. Luodut tietomallit sisältävät kuvauksen tietorakenteista, niiden tärkeimmistä objekteista ja attribuuteista, ja näiden välisistä relaatioista.
Konfigurointi- ja mallinnusprosessien aikaansaaminen tarjoaa merkittäviä etuja sekä tuotekehitysprosessien että tilaus-toimitusprosessien tehostamiseen kuin myös niiden väliseen tuoteinformaation vaihtoon. 

 
4. Konfigurointiprosessi tietomallin pohjalta
 
Yksi keskeinen tietomalleja hyödyntävä työkalu on konfiguraatioprosessi ja sen avulla toteutettavat tuotekonfiguraattorit mm. tuotteen myynnin, suunnittelun, valmistuksen ja kokoonpanon konfiguroimiseksi modulaarisessa toimintaympäristössä. Milloin ja missä konfiguraatiotietoa syntyy tuotekehitysprosessissa ja miten tätä tietoa hyödynnetään tilaus-toimitusprosessissa? Nämä kaksi prosessia ovat keskeinen osa koko konfiguraatiojärjestelmää tiedon näkökulmasta. Luodut tietomallit sisältävät kuvauksen tietorakenteista, niiden tärkeimmistä objekteista ja attribuuteista, ja näiden välisistä relaatioista.
Konfigurointi- ja mallinnusprosessien aikaansaaminen tarjoaa merkittäviä etuja sekä tuotekehitysprosessien että tilaus-toimitusprosessien tehostamiseen kuin myös niiden väliseen tuoteinformaation vaihtoon.
 
5. Sosiaalisen median hyödyntäminen PLM:ssä ja B2B-yrityksissä
 
Sosiaalinen media ja sen mahdollisuudet on havaittu tiedonhallinnallisesti mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi myös tuotetiedonhallinnan ratkaisuja tarjoavien yritysten keskuudessa ja tuotteen elinkaarenaikaisessa tiedonhallinnassa, ja yritykset ovat kehittämässä uusia ratkaisuja, joilla valjastaa sosiaalinen media mukaan PLM–maailmaan.
  • Sosiaalinen media tuo mukanaan vaihtoehtoja mm. tuotedokumenttien lähettämisestä ja kommentoinnista johtuvalle yhä lisääntyvälle sähköpostikuormitukselle. 
  • Toiseksi, sosiaalinen media mahdollistaa PLM- ja PDM- järjestelmien tavanomaisesti mahdollistaman strukturoidun tiedon lisäksi ei-jäsentyneen ja kokemusperäisen tiedon paremman hyödyntämisen ja jakamisen.
  • Wikit ja wikin tyyppiset ratkaisut soveltuvat hyvin tuotteen elinkaaren hallintaan erityisesti kun on kyse hajautuneesta kollaboraatiosta, koska ne tarjoavat keskitetyn paikan tuottaa ja varastoida sisältöä, sekä mahdollistavat yhdessä tekemisen ja keskustelemisen. 
  • Blogit nähtiin hyvänä keinona pitää projektipäiväkirjaa tai tiedottamiseen yksiköiden ja osastojen välillä. Foorumit sopivat niin asiakasrajapintaan kuin yrityksen sisällekin. Yhteinen piirre molemmissa rajapinnoissa on, että foorumit sopivat ideoiden ja palautteen keräämiseen.
Sosiaalisen median teknologioiden mahdollistama tapa tuoda tietoa aktiivisesti käyttäjälleen on myös piirre, josta tuotetiedonhallinnassa kannattaa ottaa mallia ja josta voidaan hyötyä eritoten tiedon etsimisen haasteita ratkaistessa sekä piilevän tiedon tehokkaammassa hyödyntämisessä.
 

6. PLM-kypsyysmallit eli maturiteettimallit


PLM-järjestelmää käyttöönotettaessa ja kehitettäessä on tärkeää tietää yrityksen as-is -nykytilanne, ja tämän pohjalta määrittää  to-be -tavoitetilanne. Organisaation PLM- kypsyyttä määritettäessä, kypsyysmallit auttavat erityisesti määrittämään PLM:n kannalta kriittiset kehittymisalueet ja osaamisalueet:

  • määrittämään PLM:n nykyisen kehittymistason (AS-IS) kriittisten kehittymis- ja osaamisalueiden suhteen
  • määrittämään edellisten perusteella organisaation tai yksikön PLM-kokonaiskypsyyden
  • koordinoimaan kehittämistä kriittisten kehittymisalueiden välillä 

  • määrittämään  tavoitetason  ja  ajallisen  suunnitelman  tai  roadmapin  kriittisten  kehittymisalueiden  suhteen (to-be)

 

Hyöty

 

Projektin aihealueet osoittautuivat hyvin ajankohtaisiksi sekä pilot-yrityksissä että muissa vastaavissa suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Kaikki projektissa mukana olleet yritykset pääsivät tai ovat päässeet hyödyntämään uusia toimintamalleja ja työkaluja kehitysprojekteissaan ja vaikutukset ovat jo nähtävissä liiketoiminnassa ja elinkaaritiedon hyödyntämisessä. Myös tutkimuksellisesti projektin eri teema-alueet osoittautuivat mielenkiintoisiksi ja edelleen, kansainvälisten tutkimuskumppaneiden kautta, on vahvistunut käsitys, että tutkittavilla asioilla yritysten on mahdollista saavuttaa merkittäviä kilpailukykyvaikutuksia.

Projektissa kehitettiin uutta osaamista PLM-toimintamalleista ja työkaluista hajallaan olevan asiakastarve- /vaatimustiedon haltuunottoon ja hyödyntämiseen.

  • Tietomallinnus osoittautui hyödylliseksi työkaluksi selventämään järjestelmiin ja prosesseihin liittyviä tarpeita käsitetasolla.

  • Tuotteen konfigurointiprosessi mahdollistaa tuotteen kaupallisten ominaisuusrakenteiden systemaattisen muuntamisen digitaalisiksi suunnittelu- ja fyysisiksi tuotantorakenteiksi, mikä nopeuttaa merkittävästi koko tilaus-toimitusprosessia.
  • Hajallaan olevan vaatimustiedon rakenteistaminen ja yhdistäminen osaksi tuoterakenteita mahdollistaa tuoteprosessien virtaviivaistamisen - Lean PLM.

  • Yritysten PLM-kypsyyden mittaamiseen ja arviointiin kehitettiin uusi kokonaisvaltainen malli, jota voidaan hyödyntää sekä nykytilan arvioinnissa että tulevien PLM-projektien suunnittelussa.
  • Sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilanne, mahdollisuudet ja ratkaisuja selvitettiin suomalaissa teollisuusyrityksissä. Sosiaalinen media osoittautui aiempia elinkaarenaikaisen tiedonhallinnan järjestelmiä erittäin hyvin täydentäväksi ja tuotekehityksen ja innovoinnin näkökulmasta, vastoin aiempia oletuksia, monin tavoin myös B2B- yrityksiä hyödyttäväksi.



Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Jorma Papinniemi     
Lappeenrannan teknillinen yliopisto  
puh. 040 736 9886    
jorma.papinniemi@lut.fi

Professori, dosentti Hannu Kärkkäinen
Tampereen teknillinen yliopisto  
puh. 040 8490 228
hannu.karkkainen@tut.fi