takaisin harrastuksiin

 
Kotona harjoittelu

Näyttelyuraansa aloittelevan nuoren nöffin on syytä ensin hieman kotona harjoitella kehäkäyttäytymistä. Nöffi esitetään yleensä asennossa pää ylhäällä, eli ohut panta on tiukasti kaulan ympärillä heti korvien takana nostattaen otsapenkereen mahdollisimman isoksi.

Korvien takana olevat alueet ovat erittäin herkät, joten alussa hihnan tiukentaminen voi aiheuttaa vastalauseita. Koira tottuu kumminkin äkkiä, eikä millään tavalla kärsi esitystavasta. Oikein asetetun (heti korvien takana, leuan alla) ketjun kanssa koira on helposti hallittavissa ja keino on näppärä käytettäväksi myös ihan arkipäivän kinkkisissä tilanteissa, jos koira ei muutoin tahdo pysyä hallinnassa.
Nöffi tulee myös asetella seisomaan hyvin ja näyttävästi.

Ensin asetellaan aina vasen etujalka, sitten oikea etujalka, kun ne ovat oikeilla paikoillaan on vasemman takajalan ja oikean takajalan vuoro. Etujalat on tärkeä asettaa aina ensin, sillä jos ne ovat poissa paikoiltaan, niin koira liikkuu heti. Etujalat on helppo asettaa nostamalla kyynaresta ja pudottamalla se alas rungon alle. Jalka asettuu automaattisesti oikealle paikalle. Etujalkojen välissä tulee olla 10-15cm riippuen koirasta.

Takajalkojen asettaminen on kinkkisempi juttu. Niiden tulisi olla riittävän takana, muttei kuitenkaan liikaa. Riippuu täysin koirasta miten kaukana ja levällään niiden tulisi olla. Yksinkertaistettuna: nosta polvesta etuviistoon ylöspäin, laske jalka liikeradan mukaisesti alas taakse. Jalkojen tulisi olla vähän leveämmällä kuin mikä selän leveys on.

Paikalla seisomista on hyvä harjoitella esimerkiksi lähikaupan parkkihallissa ja ulkona kaupan pihalla. Kaupan ikkunoista näet miltä koirasi näyttää, parkkihallissa taas kaikuu kuin oikeassa näyttelyhallissa. Seisomista kannattaa harjoitella ihan pennusta pitäen, sillä kaikki eivät pidä siitä että niitä ”muovataan”. Nöffin tulisi pysyä seisomassa rauhallisesti sillä aikaa kun tuomari kokeilee sen läpi. Näyttelyssä tuomari katsoo koiran hampaat, painelee selkää ja puristelee koipia. Varsinkin kivesten kokeileminen aiheuttaa joillekin nuorille uroksille kauhunhetkiä. Ennen näyttelyä on uroksen siis syytä sisäistää se, että joku voi tarrata sukukalleuksiin, eikä se ole vaarallista.

Ennen kehään menoa siis kannattaa opetella hieman liikkumista ja paikallaan seisomista. Nöffin kuuluu ravata kehässä aina tuomarin puolella, omistajan vasemmalla puolella. Nöffille on tyypillistä rauhallinen ravi, jossa koiran karva saa höllyä puolelta toiselle, kyseessä ei ole kilpajuoksu. Erinomaisia tilaisuuksia harjoitella ovat koirakerhojen järjestämät tilaisuudet ja match-showt (=leikkimielinen koiranäyttely).
 

Mitä tarvikkeita pitää olla mukana?

Näyttelyihin kannattaa hankkia hopeinen ohut kuristava ketjupanta ja ohut, lyhyt, musta hihna. Nämä eivät erotu koiran turkista eivätkä pilko koiraa osiin.

Mukaan on muistettava ottaa:

• Rekisteritodistus
• Rokotustodistukset ( väh. kahden viimeisen rokotuskerran)
• Numerolappu (+hakaneula tai lapunpidike)
• Näyttelypanta ja hihna
• Harja viimeistelyä varten
  
  

Hyvä olla myös:

• Vesikuppi + vettä
• Ruokaa ja makupaloja
• Makuualusta
• Pyyhe (riittävän suuri; kuumalla kostutettu pyyhe selässä helpottaa, vesisateella suojaa. On myös tarpeen kun koira kuitenkin suttaa itsensä jossakin)
• Kakkapusseja
• Lelu ( voit leikkia koirasi kanssa jälkeenpäin syrjässä tai voit ottaa kehään ja motivoida koiraasi kuitenkaan muita hairitsematta) ei vinkulelua kehaan!
• Retkituoleja itsellesi (erityisesti jos on ulkonayttely, ei maassa tarvitse istua koko päivâä)
• Häkki? Teltta? Trimmauspöytä? Aurinkovarjo?..
   

Näyttelyssä - tositoiminta

Näyttelyyn lähdettäessä on syytä varata runsaasti aikaa, sillä koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Näyttelypaikalla täytyy olla viimeistään tuntia ennen oman rodun arvostelun alkamista ja varsinkin jos näyttely on hieman kauempana, operaatioon voi surutta varata aikaa koko päivän.

Perillä vuoroaan joutuu usein odottelemaan, joten mukana on oltava myös roppakaupalla kärsivällisyyttä. Koiran kannalta on parempi jos paikalta (mieluiten oman kehän läheltä) löytyy oma soppi, eikä koko aikaa tarvitse risteillä näyttelyaluetta edestakaisin. Voi olla koiran esiintymisen kannalta hyvä jos se odottelee pitkään paikallaan. Tällöin koira ehtii rauhoittua ja jopa kyllästyä koko touhuun. Sitten kehään vietäessä se on innoissaan: "vihdoinkin jotakin tapahtuu". Usein on kuitenkin päinvastoin: koiran täytyy antaa rauhoittua ennen kehään menoa. Arvostelun kulun oppii parhaiten paikanpäällä seuraamalla. Jos on kysyttävää, kannattaa kysyä kilpakumppaneilta, missä mennään. Kehätoimitsijat myös neuvovat parhaansa mukaan.

Kehässä tehdään niin kuin tuomari käskee. Tuomaria ei sovi puhutella muulloin kun jos tämä jotakin kysyy. Yleensä tuomarit kysyvät vain koiran iän (varaudu siihen, että ulkomainen tuomari puhuu ruotsia tai englantia). Tarvittaessa kehäsihteeri kääntää kysymyksen suomeksi.

Kehään jokainen luokka tulee erikseen numerojärjestyksessä. Tuomari kokeilee kaikki koirat yksitellen (hampaat ja rakenteen), pyytää juoksemaan ympyrää, kolmiota tai edes-takaisin juoksua. (Muista että koira on aina tuomarin puolella).
Tuomari jakaa nauhan osoittamaan koirasi rodunmukaisuutta ja laatua.

ERInomaina= vaaleanpunainen
Erittain Hyva= punainen
Hyva= sininen
Tyydyttava= keltainen
HYLkaava= harmaa
Ei Voida Arvostella= ruskea

 Kun jokainen koira on yksilöarvosteltu, on vuorossa kilpailuluokka, jossa 4 parasta laitetaan järjestykseen. Yksilöarvosteluiden jälkeen koirat menevät paremmuus järjestykseen, ensin vaaleanpunaiset numerojärjestyksessä, sitten punaiset jne. Tuomari yleensä pyytää tässä vaiheessa taas juoksemaan ympyrää, päätettyään järjestyksen, jakaa hän toisen nauhan neljälle parhaalle, jotka jatkavat sitten PU/PN (paras uros/narttu) luokkaan kaikkien urosten/narttujen jälkeen.

1. punainen
2. sininen
3. keltainen
4. vihreä

Jos saat vaaleanpunaisen nauhan ja sijoitut neljän parhaan joukkoon, on vuorossa PU/PN  kehä, jossa jaetaan sertifikaatit ja cacibit. Kolmella sertifikaatilla koirasi saavuttaa Suomen Muotovalion arvon. Jos kuitenkin olet saanut punaisen nauhan, eikä luokassasi ole neljää vaaleanpunaista, palaat kehään uudestaan, ensin kilpailuluokkaan, josta sitten neljä parasta jatkaa matkaa PU/PN luokkiin.
PU 1 ja PN 1 kisaavat keskenää ROP ja VSP titteleista (Rotunsa Paras, Vastakkaisen Sukupuolen Paras). ROP jatkaan RYP ryhmäkehään päivän päätyttyä ja sitten mahdollisesti myös BIS (Best in Show) kehään.

Kehäsihteeri neuvoo ja huutaa numeroita kehään, luettelon ostettuasi on helpompi seurata milloin mitäkin tapahtuu ja varautua oman numeron kutsuntaan.

Kirjallisen arvostelun voit käydä hakemassa kehäsi jälkeen kehäsihteeriltä.

Yleisesti ottaen näyttelypaikalla tulisi muistaa käyttäytyä asiallisesti ja hyvin niin kuin tietysti kaikkialla muuallakin. Tuomarin mielipiteeseen on tyydyttävä nurisematta, vaikkei se kävisikään yksiin oman kanssa. On kohteliasta onnitella voittajia. Ei kannata päästää omaa koiraa suin päin tutustumaan lajitovereihin, sillä totuus on, etteivät kaikki maailman koirat halua olla yhtä suurta laumaa. Vaikka oma koira olisikin kiltti, vastapuoli voi olla vähemmän suvaitsevainen ja on olemassa tappelun vaara. Nuorelle koiralle voi olla traumaattinen kokemus jos joku hyökkää kimppuun, kun se itse vain hyväntahtoisesti halusi tehdä tuttavuutta.

Mistä tietoa?

Näyttelyitä järjestetään kymmeniä vuosittain ympäri Suomea. Tiedot kaikista näyttelyistä on luettavissa Koiramme-lehdessä ja suurin osa myös Kennelliiton sivuilla. Ilmoittautumislomakkeita saa Kennelliiton nettisivuilta. Ilmoittautumisen hinta riippuu siitä onko kyseessä ryhmä- vai kaikkienrotujen näyttely, kansallinen vai kansainvälinen. Yleensä hinta Suomessa on noin 30e, ulkomailla kalliimpi, noin 45-50e.
Ryhmänäyttelyt ovat pienempiä, vain muutaman roturyhmän näyttelyitä (NF kuuluu roturyhmään 2 ), niissä ei jaeta CACIBeja (oikeuttaa KANS MVA arvoon) Kansalliset näyttelyt ovat kuin ryhmänäyttelyitä, mutta kaikille roduille. Kansainväliset ovat suurimpia, sillä niistä voi voittaa CACIBeja. Kaikista muista virallisista näyttelyistä voi voittaa SERTtejä.

 

Kaikki on joskus aloittelijoita, kokeneemmat konkarit varmasti auttavat, ainakin yksi näyttelyarvostelu kannattaa käydä hakemassa, sillä se pienikin tieto auttaa kasvattajia valitsemaan jalostuskoiransa.