Ragdoll rotuna

Ragdoll on iso kissarotu, joka syntyi USA:ssa, Kaliforniassa 1960-luvulla. Rotuun liittyy paljon mystiikkaa ja urbaania legendaa, mm. että ragdoll ei tunne kipua, on yksi eniten väärinymmärretyistä myyteistä. Ragdoll on kissa siinä missä muutkin ja tuntee kipua yhtälailla. Ehkä se rauhallisena ja sopeutuvaisena kissana kestää huonoa kohtelua enemmän kuin "villimmät" sukulaisensa, mutta voin taata, että ragdollinkin häntään sattuu, kun se oven väliin jää. Ann Baker rodun alkuunpanijana ruokki itsekin näitä tarinoita, luoden julkisuutta uudelle rodulle.

Rodun kantaemo, Josephine, oli alunperin Ann Bakerin naapurin kissa, joka liikkui ulkona, teki pentuja luontoon ja oli käytännössä katsoen kulkukissa. Josephine jäi auton alle ja sitä hoidettiin pitkään sairaalassa. Tämän hoitojakson jälkeen se oppi luottamaan ihmisiin ja jäi Ann Bakerin kissaksi. Se edelleen sai pentuja ja osa näistä myöhemmistä pennuista kehittyi aivan erilaisiksi kuin aikaisemmat "villit pennut". Ne olivat sosiaalisia ja hyvin rentoja. Ann Bakeriä kiinnosti, mistä tällainen muutos johtui. Hän oli varma, että sairaalassa Josephinelle on tehty geneettisiä kokeita, jotka aiheuttivat tämän mutaation.

Ann Baker innostui yhä enemmän näistä pennuista ja aloitti kokeilut eri yhdistelmillä. Hän astutti Josephinen Burma-uroksella ja tästä yhdistelmästä syntyi pitkäkarvainen pentu, jolla oli naamioväritys ja valkoiset jalat. Se nimettiin "Daddy War Bucksiksi" ja siitä Baker sanoi syntyneen Ragdollin kantaisän.

Tässä linkissä paljon lisää rodun historiaa:

http://www.petpublishing.com/catkit/breeds/ragdoll.shtml

(Suomennan tekstiä lisää halukkaille, kysy sähköpostilla)

Tuntomerkkejä

Tyypillistä ragdollille on hieman etukumara kävely, sillä sen takajalat ovat hieman etujalkoja korkeammat. Pää on kiilamainen: korvat ovat tyvestä leveät ja vähän eteenpäin kallistuneet. Ne sijaitsevat kaukana toisistaan. Ainut hyväksytty silmien väri on sininen – mitä tummemmat, sen paremmat. Ragdoll (suom. räsynukke) -nimitys tulee rodulle tyypillisestä taipumuksesta valahtaa täysin veltoksi syliin nostettaessa. Se havaittiin kantaemo Josephinen loukkaannuttua auto-onnettomuudessa. Ragdoll ei kuitenkaan tässä poikkea fyysisesti muista kissaroduista, vaan tekee tämän vapaasta tahdostaan.

Ragdollin kehitys on hidas; voi kulua kolmesta neljään vuotta ennen kuin kissa on täysikasvuinen ja sen kuviointi ja väri ovat silloin täysin kehittyneet. Urokset painavat enemmän kuin naaraat: Uros painaa n. 6-10 kg ja naaras n. 4–7 kg.

Ragdolleille on hyväksytty kolme eri kuviointia: bicolor, mitted ja colourpoint. Ragdollin perinteiset värit ovat ruskea, suklaa, lila ja sininen. Uusia värejä ovat punainen ja creme sekä värit/lisäkuviot kilpikonna, tabby ja niiden yhdistelmä kilpikonnatabby.

Ragdoll lienee tällä hetkellä nopeimmin suosiotaan kasvattava rotu koko rotukissoja harrastavassa maailmassa. Suomessa se on kohonnut runsaassa kymmenessä vuodessa kaikkein suosituimmaksi kissaroduksi. Suosion syytä ei tarvitse ihmetellä, kun on kerran saanut tutustua tähän ihastuttavaan rotuun!

Kulttuuria

New Yorkissa ”The Algonquin” hotellissa pidetään aulakissaa. Tämä perinne pitää kissoja hotellissa juontaa 1930-luvulta. Nälkäinen kulkukissa etsi hotellista suojaa ja ruokaa ja silloinen hotellin omistaja, Frank Case, otti kissan huostaansa.Ja tästä traditio syntyi. Urokset ovat nimeltään Hamlet ja naaraat Matilda. Tämähetkinen ”Matilda” on ragdoll, 11-vuotias naaras ”Villaroyal Ragdolls”-kissalasta. Matildalla on nimikkodrinkki hotellin baarissa ja hahmo lastenkirjoissa ja joulukoristeissa.

Täältä: http://www.algonquinhotel.com/ ja http://www.algonquinroundtable.org voi lukea lisää. Myös sieltä löytyy risteymä kissalani nimeen. Sattumaako, kuka tietää? Minusta tämä on jännittävää, että minä sattumalta alan harrastaa ja kasvattaa rotukissoja, ragdollia erityisesti ja törmään näin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, jotka liittyvät ragdoll-kissoihin. Ja minä valitsen kasvattajanimen, johon liittyy näin paljon mielenkiintoisia tarinoita ja paikkoja, jotka liittyvät myös omaan menneisyyteeni ja kiinnostuksenkohteisiini. Yksi kirjailijoista, jotka muodostivat tämän "Round Table"- yhteisön, joka kokoontui "Algonquin"- hotellissa, Dorothy Parker, oli mukana perustamassa "The New Yorker"-aikakausilehteä. Olen monta kertaa aikonut tilata tätä lehteä, mutta en ole tohtinut kalliin hinnan vuoksi. Ehkä minun on nyt aivan pakko tilata se !

***

Englannissa BBC lastenohjelma ”Blue Peterissä” on mukana eläimiä tuotantotiimissä. Monien katsojien ehdotuksesta tämänhetkinen kissa on ragdoll nimeltä ”Socks”. Lisää täällä: http://www.bbc.co.uk/cbbc/bluepeter/pets/socks/

Lähteet: wikipedia.org (suomeksi ja englanniksi)