rekileijat / sled kite / släddrake

Navigointi

Rekileija - Ohjeet

 

Rekileijan keksi vuonna 1956 William Allison -niminen mies. Siitä on tehty monia parannuksia. Niitä on myös kaupallisesti saatavilla eri mallisina, onpa joku keksinyt samantyyppisen rakennussarjan idean kuin minäkin. Voit tutkia monia ohjeita googlaamalla vaikkapa sled kite tai Allison Scott sled kite. Kannattaa hakea myös googlen kuvahaulla, niin löytää fantastisia sivuja.

Kun tuota rakennusarjaa tutkii, huomaa että sitä myydään hinnalla 40 $ eli n. 31 €.   Yhdestä pakkauksesta saa n. 20 leijaa, jos ostaa 1-5 pakkausta, useammassa pakkauksessa on paljousalennus. Lähetys- ja toimituskulut tulevat päälle ja sitä paitsi ne ovat USA:ssa.


Olen ajatellut, että myyn vain yhdenlaisia paketteja, josta saa n.30 leijaa kokonaishintaan 50 €, lähetyskuluineen. Ajattelen, että se on sopiva koko ryhmälle, ei haittaa jos jää ylimääräisiä. Leijat halutaan varmasti viedä kotiinkin, jos niitä on tehty esim. koulussa, mutta kannattaa tehdä näyttely ja pitää lennätyspäivä ja käsitellä aihetta jonkin oppiaineen kanssa tai integroidusti.

Minun leijani ovat edullisia. Mukana tulee lankakerä, 615 m nailonista verkkolankaa, joka ei ole erityisen hyvälaatuista, mutta välttää. Hyvä lanka maksaisi maltaita.

Minun leijojeni materiaali on polyeteeni, eli PET joka käy laittaa uudelleen käytettäväksi keräysastiaan tai sen voi polttaa ilman saasteita. Rakennustekniikka on palkittu Ruotsissa leikkikalujen suunnittelukilpailussa. Siihen voi piirtää tai maalata spriiliukoisilla tusseilla. Tavallinen maali tai vesiliukoinen tussi ei pysy polyeteenissä.


Tässä on muutamia netissä olevia rekileijan rakentamiseen liittyviä sivuja






Tässä on eräs suomenkielinen rekileijan rakentamiseen liittyvä sivu,  Sielläkin on rakentamisohjeita. Olen tuollaisia isojakin rekileijoja rakentanut, mutta niissä on vaikeutena se, että ne ottavat liiaksi tuulta ja se asettaa myös langan kestävyydelle vaatimuksia. Sopivan kokoisen leijan korkeus on mielestäni korkeintaan 60 cm, muuten niitä on vaikea saada alas.  Minun kehittämässäni rakennussarjoissa kepit ovat tehty erikoisesta muovimateriaalista ja kiinnitys on nopea ja luja.

Itse isompi linkin leija on mielestäni liian iso. Se vaatii vahvan narun ja sen alas saamisessa on liiaksi vaivaa. Olen tuollaista mustasta jätesäkistä tehtyä leijaa lennättänyt ja hauskaahan se on hetken ajan. Leija kohoaa korkeuksiin ja jököttää siellä, koska ylhäällä on aina tuulta.  Ristikkoleijathan ovat leijan perityyppi, mutta varsinkin omatekoisina niitä on vaikea saada lentämään, jos erehtyy hankkimaan liian raskaan rakennusmateriaalin.

Toisella sivulla on lisää leijalinkkejä


Leijojen lennättäminen on hauskaa. Aikuiset harrastajat tekevät vaikka kuinka taidokkaita leijoja, joilla voidaan tehdä uskomattomia temppuja. Leijojen historia on pitkä ja kiehtova. Jossakin kehitysmaassa voi nähdä lapsia leikkimässä taisteluleijoilla, joiden naruihin on kiinnitetty lasimurskaa, mutta nämä eivät ole sellaisia, vaan yksinkertaisia ja halpoja leluja. Silti niiden rakentaminen ja lennättäminen voi olla hauskaa ja jopa sukupolvia yhdistäviä. Sopii ihan yksittäiselle perheellekin, koska silloin voi kokeilla runsaammin. Yksittäiset perheet voivat myös tilata ja silloin materiaalia riittää jopa kokeiluun. Paketti ei ole hinnalla pilattu, 50 €. Tällaisen leijan rakentaminen voisi olla mukana jopa aikuisten virkistäytymispäivässä, erilaisissa tapahtumissa, kouluissa päiväkodeissa jne.

Rekileija soveltuu mielestäni myös hyvin kertakokeiluksi ilman suurempia ambitioita. Siinä on paljon pintaa. Jos sen tekee vaaleasta muovista, sen koristelemisessa esimerkiksi spriiliukoisilla tusseilla on mukavaa puuhaa ja siitä voi tulla vaikka kuinka kaunis. Sitä paitsi leijaan voi symmetrisesti leikellä aukkoja, kokeilla erilaisilla hännillä, ruiskuttaa tietokoneella tehtyjen shapluunien avulla kuvia jne. Leijoihin voi jopa kirjoittaa runoja ja ajatuksia, jotka sitten päästää taivaan sineen.

Leijan rakentamiseen voi integroida monenlaisia opettavaisia asioita:

Ensiksi siinä on kädentaitoja ja kuvista. Siinä harjoitellaan matematiikkaa, lasketaan suhteita, jos sovittaa leijaa käytettävissä olevaan muoviin tai kankaaseen. Harjoitellaan englanninkieltä ja ruotsia, jos haetaan netistä materiaalia. Aihe voidaan liittää johonkin teemaan tai oppimiskokonaisuuteen kuten ilma, ilmasto, lentäminen jne. Tästäkin löytyy netistä materiaalia.


Voit googlettaa esim. sanoilla sled kite, rekileija, släddrake ja löydät fantastisia sivuja. Huomaat, että tuo suhde 1:2 leijan kiinnityskohdassa ei aina ole sama. Mutta mielestäni voi kokeilla pyrstöjen pituudella, venttiileillä (aukoilla, vents) ja saada nousukykyä muutettua. Useimmiten lennättäminen onnistuu, mutta jos leija pyrkii alaspäin, lisää häntien painoa tai pinta-alaa.


Näin isossa leijassa keppien kiinnityksessä tulee ongelmia, ne repeytyvät helposti irti.  Pitää ainakin vahvistaa muovia teipillä ja sitoa langalla vielä, jos haluaa lennättää leijaa toisenkin kerran. Jos haluat itse rakentaa leijoja, annan tipsinä, että hanki käytetty tai uusi bambuinen rullaverho ja pura siitä tikkuja.  Vahvista leijamuovi teipillä ja vaikka liitä langalla solmimalla kepit kiinni. Jos käytät bambutikkua, teippaa päästä ja varmista niittaamalla molemmin puolin, niin että tulee kotelorakenne tikun päihin. Teipilläkin voit yrittää kiinnittää. Kukkakepit ehkä käyvät, mutta ovat painavia. Askartelukaupasta ostetut balsakepit ovat kovin kalliita. Langan hankkimiseksi voit käyttää mielikuvitustasi, voi jopa käyttää kalastajalankaa, kalastusvälineitä jne.

Muista, että kokeilet pidemmällä pyrstöllä, jos leija ei meinaa kohota vaan pyrkii alas. Se vakauttaa ihmeesti. Pyrstö voi olla vaikka kuinka pitkä ja se tuo esteettisiä elämyksiä.

Leija-asiaa ja lentämistä voi tutkia netin ja kirjallisuuden avulla ja tehdä siitä osan jostakin opintokokonaisuudesta.

Itse pysyttelen tässä vain rekileijassa, koska kyseessä on nopeasti rakennettava, hyvin lentävä ja edullinen leijatyyppi. Ainakin oman mallini materiaaleillani voi toteuttaa 10-15 minuutissa, jos on tottunut, mutta saa siihen hyvinkin menemään muutaman tunnin. Lapset tarvitsevat joka tapauksessa ohjausta ja aikuisten apua leijan tekemisessä. Aikuisen kannattaa rakentaa ensin itse. Rakennussarjapaketissa on mukana yksi valmis mallikappale, ilman koristelua. Leijan voisi tietysti rakentaa ohjeistakin, mutta mielestäni valmis kappale on parempi kuin pelkät kuvat. Tietysti siihen menee itselläni aikaa, mutta vain 5-10 min/kappale.


Voit tehdä ohjeiden mukaisia leijoja, mutta tarjoan omaa pakettiani ostettavaksi. Se sisältää n. 30 rekileijan materiaalin, yhden valmiin leijan, kerän kalaverkkolankaa, josta lennätyslankaa voi keriä vaikkapa, laudasta, vanhasta kovalevystä tai vanerista sahattujen palasten ympäri. Näitä keloja voi muotoilla keskeltä soukemmiksi. Monet käyttävät pyöreätä puupalasta, mutta siinä on leijan alas kelaamisessa työtä.  Nämä palaset eivät ole mukana, koska ne painavat ja nostaisivat lähetyskustannuksia. Niitä ei kannata lähettää postissa. Niitä voi sahata eri materiaaleista, jäännöspaloista mieluummin, ollaanhan ekologisia. Jos käytettävissä on lennätykseen sopiva kela, jonka ympärille narua voi kääriä, hyvä. Mutta yksinkertaisimman kelan voi saada kovalevypalasta kooltaan vaikkapa 15 x 30 cm. Kovin heppoista pahvia ei kannata ottaa, jos haluaa käyttää narua uudelleen, sillä tietysti se pakkaa sotkeutumaan. Lapsi ei innoissaan muista kelata löysiä ja naru menee auttamattomasti sekaisin. Tämän verkkosiiman kestävyskään ei ole valtavan hyvä, mutta kyllä se kestää tarpeeksi.

Rakennustekniikka on tässä rakennussarjassani erikoinen ja leijakepit ovat kevyttä ja kestävää ja suhteellisen halpaa aaltomuovia, jota olen nähnyt käytettävän mm. mainostauluiksi ja kasvihuoneissa. Ne voidaan kiinnittää niittarilla (tai langalla solmimalla) leijakankaaseen. Levyistä kannattaa leikata suikaleet mattoveitsellä. Leveydeksi riittää kaksi kokonaista, ehjää onteloa.

Olen yrittänyt saada kustannukset minimiin, jotta voin tarjota itse paketin halvemmalla. Jälkivaatimuksella postitse lähettäminen maksaisi enemmän kuin pelkkä kirjelähetys. Silloinkin maksaisit lähetyksen postissa, etkä kumminkaan tietäisi mitä saat, koska maksat pakettia hakiessasi.

Rakennussarja on kuitenkin varmasti hintansa väärti. Malli, yksinkertainen lastenleija/rekileija on helppo ja nopea rakentaa. Itse teen yhden 10 minuutissa, mutta tottumaton saa kulumaan enemmän aikaa, varsinkin jos koristelee leijan. Jos haluaa rakentaa todella hienoja leijoja, taivas on rajana, mutta silloin kustannuksetkin voivat nousta taivaisiin. Tässä saa yhden leijan n. 1,7 €:lla ja saa itse osallistua rakentamiseen luovalla tavalla, mikä on aivan eri asia kuin valmiin leijan lennättäminen. Valmis, kaupasta ostettu leluleija maksaa ehkä halvimmillaan n. 5-10 €/kpl. Ovathan ne hienoja ja värikkäitä, mutta ehkä liian valmiita. On olemassa suomalainen leijakauppa, josta leijoja voi tilata, sieltä saa jopa rakennussarjoja n. 10 €/kappale + lähetyskulut. Materiaali on kyllä hienoa.

Leijan rakentaminen


Tässä on Suomen Leijaseuran,  rekileijan rakentamisen ohjesivu.

Kuva. Tässä netistä poimitussa kuvassa näkyy, miten leija lentää ja miltä se näyttää suurin piirtein.














Vielä sama rakennusohje yksinkertaistetussa muodossa:

Tässä kuvassa näet suhteet, jotka ruudukkokin kertoo:

Huomaa kirjainkohdat A B C D E F G H ja I. Leija on symmetrinen, muuta ei juuri tarvitse. Tämä kuva on ruudukon päällä ja voit sovittaa mittasuhteet käytettävissäsi olevan leijakankaan tai -muovin mukaan. Voit leikata tuollaisen vaikkapa muovikassista, mutta pidä suhteet oikeina. Väli A-B on 1, B-C on 2, B-D on 1 jne...

Leveys ei ole ihan tarkka, mutta tässä esim. B-E on 1, se voi periaatteessa vaihdella hieman jonkin verran pohjakankaastasi riippuen. Pystysuhteet ovat tärkeämpiä pitää tällaisina. Voit säädellä leijan nousua eri pituisilla hännillä eli pyrstöillä, jotka kiinnitetään kohtiin C ja vastaavaan symmetriseen kohtaan G,  toisella puolella.






Leijakankaan (muovin) leikkaaminen:

Laita leijakangas (muovi) pitkittäin kaksinkerroin kuten allaolevassa kuvassa.

Laita leijamuovi kaksin kerroin ja leikkaa terävillä saksilla kerralla, jotta saat symmetrisen muodon. (Voi tietysti myös leikata erikseen kummatkin puolet, jos tuntuu vaikealta.) Saksia kannattaa liu´uttaa mieluummin kuin klipsuttaa jos materiaali on muovia. Se voi olla myös tietysti paperia, kutsutaanhan leijoja usein nimellä paperileija, pappersdrake, paper kite:

Leikkaa terävillä saksilla A-D ja D-C ja tulet samalla leikanneeksi toisenkin puolen välin F-H ja H-G.
Jos haluat kokeilla muuta ennen painopistekohtia D ja H hieman ylöspäin, (sentin pari). Jossakin kohdassa suhde on niin optimaalinen, että ei tarvitsisi edes häntiä.

Taita muovi, vedä kynnellä niin, että muoviin jää jälki, tai piirrä viivottimella ja leikkaa sitä myöten. Voit toki leikata muutenkin tai jättää jopa leikkaamatta ja liepeet lepattamaan tuulessa. Kun teippaat muovin reunassa, vie teippi molemmille puolille, niin saat samalla vaivalla kaksinkertaisen lujuuden liitokselle. Jos käytät bambutikkuja, saat ne pysymään paikallaan, kun teippaat pään yli ja niittaat kiinni molemmin puolin (ei keppiin vaan teippiin) tai solmi langalla.

Kepit tulevat välille A-C ja tietysti vastaavasti toiselle puolelle välille F-G, joka on piilossa tässä kuvassa.

Teippivahvistukset kohtiin A ja C  ja välille haluamiisi kohtiin. Kohtaan D ja symmetrisesti toiselle puolelle kohtaan H, tulevat teipillä kiinnitetyt (tuli)tikunpätkät, siten että myös leijamuovia on mukana teipin alla ja teippiä on molemmilla puolilla. Näihin kohtiin tulevat suitsinarut  I. Katso kaikkia kolmea kuvaa.

Jätä teippivahvistukset muualta kuin kohdista D ja H pois, jos aiot tästä kertakäyttöleijaa, kiinnitä vain hyvälaatuisella teipillä. Kannattaa kuitenkin vahvistaa ja tehdä kiinnitykset hyvin ja käyttää vaikka lankaa tukena, jos tekee leijat omista materiaaleista. Solmit sen vahvistetun leijakankaan läpi. Pistä neulalla reiät.

Minun rakennussarjassani kepit niitataan, päät ovat tärkeitä, välille voi myös niitata, teipata tai tehdä molempia, jos haluaa saada oikein kestävän. Välille niittaaminen on lapsen motoriikalle hieman hankalaa, muovia pitää kääriä rullalle. Oikeat paikat löydät, kun teippaat keskelle vahvistuksen vasta, kun olet kiinnittänyt ensin keppien päät. Laita teippi eri puolelle kuin keppi ja niittaa siltä puolelta. Kannattaa ajatella miten niittaa, ehkä siten, että niittien päät tulevat kepin puolelle. Se on rumempi puoli, ja näin liitos ehkä kestääkin paremmin yläilman tuiverruksissa. Nämäkin niittaukset kannattaa tehdä niin, että ensin teippaa muoviin vahvistuksen, lisäähän se ohutta muovia kaksinkertaiseksi niittauskohdassa.  Voi myös koettaa liimata liimapistolilla. En ole sitä itse kokeillut. Voit myös kokeilla paperia materiaalina, onhan leija perinteisesti paperileija, pappersdrake. Jos ei ole käytettävissä niittaria, voit yrittää teipillä ja langalla neulomalla ja solmiamalla.

Hännät tulevat kohtiin C ja G. Voit käyttää useitakin suikaleita taiteellisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Minun materiaalissani hännät on helppo niitata kiinni.





Kiinnitä  vahvistukset läpinäkyvällä teipillä ja kiinnitä kepit teippaamalla ja vaikkapa langalla solmimalla vahvistetun kohdan läpi, jos haluat käyttää leijaa toisenkin kerran, jos käytät omaa materiaalia, joka ei kestä niittaamista. Näet kyllä mihin kohtaan kepit tulevat ja se on jo yllä selitetty.  Leija on helpointa koristella jo ennen keppien kiinnitystä, mutta käyhän se missä vaiheessa tahansa. Jos uskallat, voit koettaa  leikata reikiä symmetrisesti. Kiinnitä hännät myös vahvistaen ja vaikka niitaten kiinni. Muista että lentokyky ja vakaus voivat johtua hännän painosta. Selitin yllä, että oikeastaan se johtuu painopisteestä. Leijakirjallisuudessa ei optimaalinen kiinnityskohta ole aina suhteessa 1:2 vaan suhdelukua voi pienentää,  eli D:tä ja H:ta siirtää ylemmäs muutaman sentin.

Jos teet leijan muovikassista tai jostakin muusta kauniista muovipalasesta, pohjan ei tarvitse olla neliskanttinen, kunhan saat siitä leikatuksi ylläolevan kuvan tapaisen leijanalkion, jossa suhteet ovat kuten ruudukko kertoo. Muovikassit voivat olla kauniita. Sopivasti sovittamalla saat kauniin leijan, kun muistat vain suhdeluvun. Rakennussarjan keppejä voi käyttää muihinkin kokeiluihin.

[Jos löydät tuollaista muovia, kokeile vaikka sillä, eikä maksa mitään. Olen tehnyt tuollaisesta muovista muitakin leijamalleja, laatikkoleijoja, jolloin esim. muovikassin saa säilytettyä ehjänä, niittaa vain tuollaisen muoviliuskan kassin suulle. Kassit ovat tietysti leikattu sopivan pituiseksi piirustusten mukaan. Vahvistin liuskoja työntämällä bambutikut  ontelon sisään. Pitkittäisinä keppeinä olivat yhteen teipatut bambutikut. Mistä tuollaisia bambutikkuja muka saa Suomessa? Helposti, oletko nähnyt bambusta tehtyjä rullaverhoja, niitä purkamalla.]

Mitä tarvitaan: Sopivan kokoinen leijakangas (muovi), kepit, lankaa, teippiä (mielellään läpinäkyvää), hyvät sakset, ehkä niittari, kevyttä materiaalia hänniksi. Olen kokeillut bambutikkuja ja ne sopivat oikein hyvin ihan yksinkertaisinakin. Tee niiden kiinnittämiseksi teipistä ja niiteistä taskut, pelkällä teipillä ne eivät ehkä pysy.


Minun tarjoamassani rakennussarjassa käytetään muovisia keppejä, jotka ovat kevyitä ja yhtä leijaa kohden halpoja. Keppien materiaali ja  kiinnitys on erikoinen. Koska kepit eli rekileijan jalakset leikataan terävällä veitsellä aaltopahvin kaltaisesta muovilevystä, jossa on kestäviä onteloita ja muovi on pehmeää, ne voidaan kiinnittää kankaaseen tavallisella niittarilla. Niiden pysyvyys on toista luokkaa kuin teippaamalla kiinnitys.

Rakennussarjassa on mukana: Ohje ja valmis leija, materiaalia 30 leijaan ja ja niihin kuuluviin keppeihin, 20 kpl bambutikkua, punottua lankaa 1 rulla, 615 m.

Itse saat varata teipin, niittarin, jonkin johon lanka kääritään, häntämateriaalin, tulitikun palaset ja terävän, ns. mattoveitsen keppien leikkaamiseen, niittarin. Leikkaaminen on helppoa, koska materiaalissa on ontelorakenne.



Jos haluat ettei naru kierry, hanki kalastusväineenä myytäviä leikareita, yksi leijaa kohden, johon kiinnität lennätysnarun siitä kohdasta mistä suitset tulevat leijan kummaltakin puolen, mutta tämä ei ole välttämätön. Tuo oikealla alhaalla oleva solmu on vain yksi ehdotus, voit solmia tietenkin miten vain. Itse asiassa paketin lanka menee aina tiukkaan solmuun ja on melkein leikattava irti. Jos haluat tehdä oikein hienon, käytä  leikareita, mieluummin alemman mallista, koska silloin langan kiertyminen vähän estyy ja kiinnitys on nopeaa. Mutta pelkillä solmuillakin pärjää.







Jukka Melaranta


040-7243773

JukkaMelaranta@gmail.com

Oppitori