KIRKON PYHÄT TOIMITUKSET TUTUIKSI: KASTE

Ortodoksinen kirkkoon kuuluu rikas jumalanpalveluselämä moninaisine toimituksineen. Vaikka olisimme kuulleet näistä toimituksista ja olleet niissä läsnäkin voi niihin siitä huolimatta liittyä epäselviksi jääviä asioita. Epätietoisuudessa ei kuitenkaan tarvitse elää sillä monet mielestämme oudotkin yksityiskohdat voidaan selittää. En aio hukuttaa teitä nyt syvälliseen teologiaan, vaan kertoa lyhyesti kasteesta, siihen kuuluvista muista toimituksista ja antaa käytännön ohjeita. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jokaisessa seurakunnassa on hieman toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Tarkempia tietoja kasteesta ja muistakin toimituksista voi aina pyytää omasta kirkkoherranvirastosta.

Nimenanto

Lapsen kastamista edeltää nimenanto, joka voidaan toimittaa kasteesta erillisenä toimituksena kahdeksantena päivänä syntymästä. Pääsääntöisesti nimenanto toimitetaan kuitenkin ennen varsinaisen kastetoimituksen alkua. Lapselle nimeä valitessa olisi hyvä muistaa että nimestä tulisi ainakin löytyä suora kytkös johonkin kristilliseen kantanimeen, esimerkiksi Antti à Andreas tai Liisa à Elisabet. Ortodoksisen perinteen mukaan nimiä annetaan vain yksi. Ihmistä puhutellaan yleensä yhdellä nimellä joten tässäkin valossa yksi nimi on riittää.

Kastetta edeltävät rukoukset ja kummi

Nimenannon jälkeen seuraa kastetta edeltävät rukoukset. Niiden keskeinen sisältö on pahasta luopuminen ja Kristuksen puoleen kääntyminen. Tässä kohden korostuu kummin merkitys. Kummin tehtävänä on nimittäin luvata kastettavan puolesta olla Kristuksen puolella. Kummi lukee myös uskontunnustuksen. Kummin tehtävä on olla kastetun hengellinen ohjaaja sekä tuki. Tämä arvokas tehtävä kestää läpi elämän. Vastuu kuitenkin kevenee siinä vaiheessa, kun kastettu varttuu ja siten kykenee itse sanomaan jotain omasta uskonnollisesta vakaumuksestaan. Eräs virstanpylväs on kristinoppileiri, jossa nuorelta tavallaan kysytään uudestaan samoja kysymyksiä kuin kasteessakin: Oletko Kristuksen puolella? Ortodoksiseen kirkkoon kastettavalle tai liitettävälle riittää yksi ortodoksiseen kirkkoon kuuluva kummi. Kummiksi olisi hyvä valita henkilö, joka pystyy auttamaan ja tukemaan uutta seurakunnan jäsentä hänen hengellisessä kasvussa. Lähisukulaisia ei välttämättä tarvitse tähän tehtävään pyytää, koska he ovat joka tapauksessa tiiviisti läsnä lapsen elämässä.

Kaste

Itse kastetoimitus alkaa vedenpyhityksellä. Vesi on elämisen kannalta oleellisin asia. Se uudistaa ja pitää yllä elämää, mutta se pystyy myös hukuttamaan ja tuhoamaan.

Vedenpyhitystä seuraa öljyvoitelu ja kaste. Öljy on armon välikappale, jolla kuninkaatkin aikoinaan voideltiin tehtäväänsä. Öljyllä myös antiikin aikana painijat voitelivat itsensä, jottei vastustaja saanut heistä otetta. Näemme tässä siis kaksi merkitystä: Voitelun siihen, että ihminen kantaa itsessään Kristuksen kuninkaallista pappeutta ja sen, että paha ei saisi otetta uudesta Kristuksen seuraajasta. Öljyvoitelussa pappi siveltimellä voitelee ristinmerkillä lapsen otsan, rinnan, selän, korvat, kädet ja jalat.

Juutalaisuudessa kaste oli enemmänkin rituaalinen puhdistusmeno. Kristus antoi kasteelle kuitenkin aivan uuden merkityksen. Kaste on vanhan ihmisyyden hukuttamista ja syntymistä uuteen ihmisyyteen, jonka keskipisteenä on ylösnoussut Kristus. Ihmisestä tulee kasteen kautta kristitty ihminen, joka on Kristuksen puolella ja Hänen seuraajansa. Kristuksen varsinainen maanpäällinen julistustyö alkoi hänen omasta kasteestaan ja päättyi opetuslapsille annettuun kastekäskyyn, ennen taivaaseen astumista: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:19-20) Pappi kastaa lapsen kolmesti veteen ja ojentaa lapsen takaisin kummille / äidille. Tämän jälkeen lapsi kuivatetaan ja puetaan kastepukuun ja hänelle annetaan kaularisti, jolloin lausutaan myös nämä Jeesuksen sanat: ”Joka tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”

Mirhallavoitelu

Kastetta seuraa mirhavoitelun sakramentti, jossa ihminen ottaa vastaan Pyhän Hengen armolahjan. Aikuisiällä kirkkoon liittyvän kannattaa muistaa, että lapsena saatu kristillinen kaste (”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” sekä tietysti vettä käyttäen) on riittävä, eikä sitä toimiteta toistamiseen. Tällainen henkilö liitetään ortodoksiseen kirkkoon ainoastaan katumuksen sakramentin ja mirhavoitelun kautta. Tämä mirhavoiteella voitelu on ortodoksisen kirkon konfirmaatio joten muutaman kuukauden ikäisestä lapsesta tulee jo täysivaltainen kirkon jäsen. Mirhallavoitelussa pappi voitelee siveltimellä ristinmerkillä lapsen, kuten öljyvoitelussa. Tällöin hän käyttää kuitenkin mirhaöljyä, jonka on patriarkka siunannut Pyhän Hengen armolahjan välittämiseksi. Papin voidellessa mirhaöljyllä, hän sanoo joka kerralla ”Pyhän Hengen lahjan sinetti”. Ympärillä oleva seurakunta vahvistaa tämän sanoen jokaisen kerran jälkeen ”Amen”, joka tarkoittaa ”totisesti näin on”.

Kirkottaminen

Ortodoksiseen perinteen kuuluu myös kirkottaminen. Kirkottaminen on juutalaisuudesta säilynyt perinne tuoda lapsi neljäntenäkymmenentenä päivänä temppeliin. Äidille ja lapselle annetaan näin synnytyksen jälkeen 40 päivää aikaa levätä ja olla hyvin omintunnoin poissa kirkosta. Tämä ei siis tarkoita sitä, etteikö jo aiemmin voisi tulla kirkkoon. Kirkottamisessa luetaan joitakin rukouksia, mutta sen pääpaino on Ehtoollisessa, johon seurakunnan uusi jäsen osallistuu ensimmäisen kerran ja ensimmäisten joukossa. Jos kummi on paikalla, niin hänen tehtävänä olisi viedä lapsi vastaanottamaan Ehtoollista. Kirkkoon tuomisen merkitystä ei sovi väheksyä, sillä se on myös usein seurakuntalaisten ja seurakunnan uuden jäsenen ensikohtaaminen. Seurakunta on yhteisö, joka iloitsee jokaisesta uudesta jäsenestään. Aiemmin itse kastetoimitus oli erottamattomassa yhteydessä liturgiaan. Joissakin seurakunnissa onkin pyritty elvyttämään kasteliturgiaa, jossa nimensä mukaisesti kaste toimitetaan liturgiassa.

MUISTILISTA:

- Sopivaa henkilöä lapsen kummiksi kannattaa ryhtyä etsimään jo ennen lapsen syntymää. Kummeja voi olla useampi kuin yksi, mutta ainakin yhden kummin tulee olla ortodoksisen kirkon jäsen.

- Lapsen syntymän jälkeen kotiin lähetetään kaavake, johon tullaan täyttämään lapsen kastetiedot. Vanhemmat täyttävät kaavakkeen alkuosan, johon tulee kummankin allekirjoitus. Mikäli vanhemmat eivät ole naimisissa, tarvitaan myös todistus tunnustetusta isyydestä.

- Lapsen synnyttyä soita kotiseurakuntasi kirkkoherranvirastoon ja sovi kasteen ajankohdasta. Papin kanssa voi muutoinkin keskustella kastetoimituksen yksityiskohdista ja muista ortodoksisuuteen liittyvistä asioista.

- Varaa kastetoimitukseen mukaan iso pyyhe ja kastepuku. Joissakin seurakunnissa annettaan kasteristi lapselle lahjaksi. Risti on myös hyvä kummilahja.

- Kasteen jälkeen lapsi tulee viedä liturgiaan kirkotettavaksi, jolloin hän myös ensimmäisen kerran osallistuu Herran pyhään Ehtoolliseen. Kirkottamisen ajankohta voidaan sopia papin kanssa esimerkiksi kastetoimituksen yhteydessä.