Ajatusten hiljaisuus kulkee kaukana ja minäkin kuljen mukana ,
kaikki mitä on , on herkempi ydin .
Lumitaivas toivottaa tervetulleeksi ihmisen sielun katseen .
Aika on olematon avaruus ja siinä Jumala todempi täyteys ,
Jumala avaruuden nollakysymyksessä .
Abstraktio kulkee rukouksessa Jumalana vastaten .
Tänään tuntuu päivältä joka on tänään, ei huomenna .
Aurinko on mennyt kauas enkä tunne säteitä ihollani ,
tuntuu vain varjojen paleleminen .
Paleleminen ajatuksien kanssa on kylmempää kuin ajatuksettomana .
Rauhallisin hetki on kaikessa kiinni kun aika on pitkä .
Joskus kuljen jotenkin liian kumarassa Jumalassa, en tavoita mitään
taivasta .
Jossakin täältä on lintuja jotka laulaa samalla kun ovat hiljaa .
Minä kävelen lisää joka päivä saadakseni kerättyä kaikki Jumalan värit.
Hiljaisempi sielu itkee kun linnut laulaa ja minä tulen kosketetuksi .
Heiltä yksi sana on kauniimpi olo minulla .
Valo on tunnetta voimakkaampi tuuli ja elämä korkeampi kaiku.
Sinä puhut taukoamatta Jumalasta ja minä en ymmärtänyt mitään,
minä en ymmärtänyt mitään koska olen kuin hiljaisuus.
Joskus itken sanoja paperille ja sanoista ei saa mitään selvää ,
se on valon itku joka sotkee varjojen säännöt .
Kun aika on hiljaa , minäkin olen rukous .


- mari-tuulia-

Elän tätä elämää eli välitän kaikesta .
Välitän sikareista jotka maksaa 2 euroa kappale .
Lauttasaaren pubissa jonka omistaa Vietnamilaiset ketkä pelästyivät sotaa .
Välitän oluesta pullonsuussa nautittuna kiivaana elämästä nauttien henkeä välillä vetämättä .
Maksan olutpullosta vähäsen mutta tuopista enemmän ja humaltuminen
on samaa paremmin kirjoittamista molemmilla hinnoilla .
Kirjoitan kaiken kauniin avaruuden tyhjälle paperille kuin Jumala kirjoittaa meidät avaruuteensa
ja sitä minä kuulen .
Ovet on auki joka huoneessa joka suuntaan ja minä mietin miten avaruuden saa kiinni .
Jokainen aukko avaruudessa kuulee hymyni yksinäisyydessä
ja valaa uskoa Jumalaan joka ei kuole.
Kuljetan kättäni valon päällä eikä se koskaan polta .
Aurinko ei koskaan pysähdy mutta me pysähdymme mittaamaan sen pysähtymisriskiä .
Yritämme olla kuin aurinko ei pelottaisi .
Kirjoitan mitä vaan koska avaruus hakee sanat luokseni enkä ole silloin pieni missään suhteessa.
Astelen pimeydessä kuin pimeyttä ei missään olisikaan ja vain valon hermot koskettavat .
Jumala luo hetkiä kauniita entistä ovelammin ja minä nauran mukana .
Onni on outo termi kuvaamaan tunteita mutta minä sanon niin .
Kultivoin anarkiaa hiljaisuudesta .

Mietin kaikkea , joka on niin vähän .
Raivostuttavan vähimmäismäärän ajatteleminen on kauneinta .
Älyn raivoaminen tyyneyden keskellä luo päivän ja antaa ajalle muodon .
Kaikessa pysyminen on tärkeintä .
Kirjoitin vääriä lauseita monta sivullista enkä huomannut mitään ,
yritän nyt korjata virhettä .

-------SUOMALAINEN GHETTO-------------(entispäivän vastine nykypäivänsanalle:slummi,siis sana joka vastaa tulevaisuutta sanalle Globalisaatio)

 

Kävelin ympäriinsä läpi lähiseutuja

nikotiinin tarve on niin suuri että en välitä vaikka olenkin nyt lähiseudun kylähullu

joka pummailee tupakkaa

ja kirjoittelee köykäisiä runoja.

Postinkantajakin kävelee ympäriinsä läpi lähiseutuja

mutta hänellä onkin jotain annettavaa, sanoja viestinä, vierailta ja tutuilta.

Milloin tämä ystäväni postinkantaja saapuu ja kumpa ei toisi Jobin postia ,

mietin kun nautin vihreää teetä ja poltan yhden niistä kolmesta venäläisestä tupakasta

jotka joku jalo minulle antoi.

Ja pihalla lehtipuhallin pauhaa,

oli puhaltanut ne minulle keskelle tietä kuin punaiseksi matoksi,

jotka voisin askelillani pelmauttaa matalaksi lehtisateeksi.

Siksi että minä saisin abstraktion kokemuksen ja ymmärtäisin todellisuudesta vielä vähemmän

ja turvautuisin siihen vähäiseen sieluun jota minulla on jäljellä.

Kylähullu kiertelee kuin romanit aikoinaan ja joka paikka onkin häätöpaikka.

Ghetossa koko elämän eläminen

ja muistaa kun kaverit löi päätäni kerrostalon kiviseinään

kun kyse oli siitä kuka kreppiraudan saa lainata tai ei.

Ja kuinka sitten äiti teki niitä ghettohampurilaisia joissa sämpylän välissä jauhelihasta

itsetehty pihvi eikä sellaisia Carrolsin tai McDonaldsin.

Nyt päivänä pimeänä

juon olutta hermosärkyyn,

kun kaikki asialistalla olevat asiat on hoidettu,

kun olen asiallisesti asiani esittänyt

tai siis ei esittänyt vaan rehellisesti rehellisyyden nimissä.

Siitä minut tänään palkittiin,

iloinen tekstiviesti ilmoitti että toimeentulotuki 30e on tullut tililleni.

Ja kyllähän he sen tiesivät että heti seuraava etappi on oluthylly.

 

---------------------------------

Ghettoni,kuin pieni Lähi-Itä,seutu pienessä pohjoismaassa Suomessa.

Seudun kaikki kebab-paikat ja pizzeriat,joissa en uskalla käydä syömässä,

on kuin miehitetty sillä olihan kirjaston edessäkin kaiteen alla akku,

josta ilmoitin kirjastonhoitajalle sillä en voinut olla varma oliko se pommi joka ei kuulu tänne

tai eihän ne pommit mihinkään kuulu.

Ja koska olin ironisen juhlallisesti ilmoittanut liittyväni IDF:n polkupyöräprikaattiin,

oli pyöräteline pyörineen ympäröity valkoisin paperein.

5 minuuttia myöhemmin,kun mieheni ja minä palasimme kirjastosta,

oli paperit hävinneet.

Siitä jos haluatte kostaa että synnyin tänne,niin tehkää siitä näkyvää,

sellaista joka ei mene harhan tilille,

kaapatkaa minut ja kiduttakaa ja kysykää olenko juutalainen vai juutalaisten vihollinen

ja minä sanon: en kumpaakaan.

Valkeat paperit.

Olkoon valkeat paperini,

pehmeät seinäni.

     Kirjoitan aina vahingossa mustekynällä.

       Vain lyijykynän voi pyyhkiä pois.

  Ja tämän nimen:

 mari-tuulia siklander

 

-----------------------TEHYN LAKKO---------

 

Se että minulla on mikrosiru oikeassa kädessä

on aivan eri asia kuin se että minulla olisi radiolähetin hampaassa,

sen vuoksi vaadin saada täysin täsmällisen diagnoosin

joka vastaa todellisuutta

koska tällä tavalla takaamme mahdolliset hoitovirheet,

siis tarkoitan estämme ne.

Siis ufojen laskeutumisen maapallolle.

     Ja koska ironiani ja sarkasmini on sitä luokkaa,

on parempi että te jatkatte tämän todellisuuden määrittelyä ja järjestelyä,

jotta minulla  olisi jotain kirjoitettavaa.

         Minun elämäni olikin vain järjestelykysymys.

 

-------------------------------------------------

 

Yhdeksännen kerroksen ikkunasta,

niin sanotusti helvetin korkean puun takaa loistaa aina lauantaisin kynttilät,

minulle kuin menora

ja seitsemännen kerroksen parvekkeella

loistaa yksi kun on vain yksi.

Ja sunnuntai aamuna tiet on niin liukkaat talven ensimmäisenä pakkaspäivänä

että pyykille meno pyörällä on riskaabelia.

Kun avaa oven ja pyytää vanhempia astumpaan kynnyksen yli ensin,

eivät he haluakaan olla vanhuksia,

hyvien pyhien toivotukset ovat hyväksyttävää ja he jatkavat leppoisaa kävelyään

kun minä vetäydyn jälleen huoneistooni

ja Shir Li Shiri Li soi.

Minäkin laulaisin enemmän jos vain saisin ne Eestin retkeltä tuodut tuliaisoluet

mutta kun en kehtaa pyytää ja sehän tässä minun pääni ristiinsitomisessa onkin tuskallista

kun ei voi enää pyytää mitään mikä irrottaisi tästä maailmasta niin että leppoisasti kävellen

kulkisin oikeaan suuntaan,

sen sijaan minä istun kotonani kaaos seuranani ja ainoa mitä voin säädellä on televisio kaukosäätimellä.

Ei niin kuin se mies joka oli hullujen huoneella luullut että hän kaukosäätimellä ohjaa

ikkunasta näkemänsä maailmanpyörän toimintaa.

Se mikä on totta, että ennen olin kuin kulkuri ja nyt olen juoppo,

vaikka Ethel on kipunimeni ja silti sitä ei ole Raamatussa.

 

-------------------------------------

 

Lyödäänkö vetoa että minusta lyödään vetoa

että mitenkäs se tänään kävelee ja mitenkäs se tänään puhuu.

Ja raha ei mene hukkaan sillä korkealla on korkeat panokset ja siinä ilolla ei ole hintaa.

Minä lyön vetoa itsestäni että kaadun pyörällä kirkkaalla tiellä kivetykseen

kun olen matkalla leipäjonoon

ja saan samanlaisen aivotärähdyksen etulohkooni kuin silloin joskus.

Ja lyödäänkö vetoa että jos näin ei tapahdu,

se kivi otetaan kivetyksesta ja lyödään päähäni

koska kaikella pitää mitata että kuinka kauan sen pää kestää.

 

------------------------------------------

 

Aloitin ryyppäämään tänään klo:13.15

sen jälkeen kun olin käynyt keskustelemassa pastorin kanssa ja selvisi että

hyvän ja pahan tiedon puu on eri asia kuin elämänpuu.

Siis ensimmäinen on se syy miksi maailmassa on virhe ja siksi elämänpuu on suojeltu.

En nyt tarkoita metsäaktivismia.

Ja koska luettuani raamattuani tulin siihen johtopäätökseen että koska Jumala mielistyi

Nooaan ja Nooan pojista polveutuivat kansat,

olemme itse asiassa koko ihmiskunta juutalaista kansaa

mutta pastori sanoi; Nooa ei ollut juutalainen vaan seemiläiset polveutuvat Seemistä,

se on ristiriitainen lauselma ja väittelenkin tällä paperilla:

koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä,

   koska en ala inttämään pastorin kanssa henkilökohtaisesti.

Ja nyt kun mietin liitonarkkia

ja sitä kuinka haluan noudattaa lakia

niin kuinka kahteen kivitauluun mahtui 613 mitzvotia,

mutta koska on maanantai

eikä lauantai(sapatti)

eikä sunnuntai(sapatti)

minä uskallan ryypätä koska maanantaista ei ole mitään säädöstä.

 

--------------

 

Olen polvillani vajoavan maan edessä,

menneet ajat painostavat ja tulevat vainoaa

”Älä vajoa liian syvälle!”

huutaa mamma

 

Millä todennäköisyysperiaatteella tämä elämä toimii?

Korkeasta onnesta seuraa matala harha.

Äiti ruokki vieraita koiria

ja tytär runoili henkensä pitimiksi.

 

Minä haluan olla niin kovasti runoilija että poltan paljon tupakkaa.

Ikään kuin se että polttaa paljon tupakkaa tekee ihmisestä runoilijan.

Sittenhän minun pitäisi alkaa juomaan raakaa viinaa joka päivä ja mustaa kahvia.

Coca-Colaa kyllä juon jo nyt niin kuin Eeva-Liisa Manner.

Kun kuolen laittakaa hautakiveeni kaiverrus että:

pöytälaatikkorunoilija

tai

tekotaiteilijanakin epäonnistunut

ja laittakaa siihen niitä muovisia ja kankaisia tekokukkia

kuvastamaan sanojeni onttoutta ja pinnallisuutta

ja kaikkea sitä epäaitoa mitä ne tekokukatkin on .

      Toisaalta tekokukat on ikuisia.

 

OMA INTERVENTIOKYSYMÄ RAAMATUN LAUSEIDEN JA SEURAAVIEN LAUSEIDEN VÄLILLE------------

 

Te kysytte:

"Miten Jumalaa pelkäävä voi puhua ihmisyydestä noin?"

Minä vastaan: 

"En minä Jumalaa pelkää vaan ihmisiä ketkä puhuvat ihmisyydestä noin,sillä niin minä Jumalaa pelkään."

 

---------KYLMIEN GURUJEN KAUPUNKI(RESERVAATITKIN ON TOTTA)-----------

Lapsuus oli korkea
ja silloin ei ollut tämä uusi kylmä sota
joka toistaa itseään

jääkausi
jota seuraamme luonnostaan.

Jos Intiaanit nyt todella eläisi
(katselen enää länkkäriä missä valehdellaan pokkana heistä)

korkeiden aaltojen päällä
ei kulkisi
matalia aaltoja.

Mutta kun he eivät puhu mitään,
minä katselen länkkäriä
ja nauran valkoiselle miehelle.


------------------------

Kun avaruus lipuu karkuun,
teillä meistä vain nämä paholaisajattelut ja

valo on varjo-aine avaruudessa

eli aurinko joka kohta kuolee

ei ole ainakaan meidän vika.

Haluan tehdä listan ihmisistä joita rakastan,
se on kuin tähtiä taivaalla
äärellisen ulkopuolella

mutta te teette minulle listaa joka aamu kun heräätte
eli
kenen kaikkien kuuluu minut vihata.
Olin minäkin ennen ihminen
mutta nyt olen ehkä eläin.
-Me haluamme seurata sinun urakehitystäsi,
sitä asteittaista hajoamista
josta teet numeron

ja sanoja joita liität yhteen,
kuin itsesi,
aivan epätoivoisesti. Se on mielenkiintoista.-

Teen sen rakkauden listan silti.
Jotta voitte vihata ei ole taka-ajatus.

---------------------------

Asuin Tanskassa jossa meri oli kuin Intiaanien ääni Amerikasta
joita mietin elääkseni ,

niitä jotka eivät koskaan kuolleet .

Ja ensin oli
Oulu joka oli toivo

jos syntymäni olisi siellä missä meri syntyi ,

missä kaikki meret syntyi on kaikki ne jotka eivät koskaan kuolleet .

--------------------------------------------UNI MAAHANMUUTTAJISTA-------

Näin unen jossa intiaanit muuttivat pois,

ostivat euroopasta niin paljon maita

että kaikki biisonit uivat perässä,merien läpi,jotka nostivat pohjansa

jotta jalat voisivat huilata.

Intiaanit sanoivat

että täällä on aitoja

jotka vievät liikaa tilaa

ja muuttivat Espanjaan,Ranskaan ja Italiaan vuorille ja aroille

jossa aurinko oli yhtä kuuma,

he olivat ajatelleet asian loppuun asti niin.

Göteborgiin vuonna 1974

ja pois kun olin 4 .

Se jumala Pentti jonka tekstiä mietin koulumatkojen alikulkutunnelissa
katossa kirjattuna ,
ja väleillä

" Miksi kattoon ei kukaan katso ? " P.S

( Ja vasta nyt kun olen 26 , tiedän että se katto on taivas .
Mietin sitä aina liian kauan , se oli se mihin katosin pois .
Ja kaiken lisäksi vielä luulin silloin , koulutyttönä ,
välitunneilla , että P.S tarkoittaa Post Scriptum. )

asui samassa kaupungissa juuri nuo vuodet ja johdatti
taivaaseensa runouteen

ja siihen helevettiin ,

kun sitä ei olekaan missään .

Eilen ensi-kertaa luin häntä faktana Göteborgissa
sen tähänastisista runoista .


----------------------------------

Ne sanoivat tervetuloa hoviin ja linnoihin ,
mutta venesatama on tyhjä .
Lehdet jäi jalkapohjiin kiinni .

Pää on kipeä kaikesta Jumalasta
kun kuu on unohtunut.

Alku on aina herkempi kuin loppu
kun kukaan ei vastannutkaan mitään .

Silta yli sinun sieluun on aina .

Puuta kohti kurotti pieni lintu
eikä voinut väistää kuuta .
Puissa on syitä niinkuin ikuisuudessa
ja latvat on avaruuden juuret .

Nainen kosti katseellaan kun ei ollut koskaan
kulkenut yksinään
siinä yksinäisyydessä missä sade tanssii valon .

Hare Krishna möi kookospalloja kauppakeskuksessa,
halusin kysyä vain siitä alkuräjähdyksestä .
Luoja mietti luotuja niin monta päivää
että sai hermoromahduksen ,siitä tämä sotku syntyi.

------------YÖN TAKANA-----------------------------

Yhtenä yönä ei ollut unta
kuin päivä olisi tullut sen tilalle torjumaan
varjojen kosketukset .
Ja jotkut lauseet jäävät kesken
ja mitä siihen tilalle tulee ?
Tuleeko siihen yö jolla ei ole unta .

Mutta kun sen peitsi ,
yön peitsi on niin korkeampi ja niin pelottava .

I bring not peace,I bring sword-ei käsittääkseni tarkoita sodanjulistusta

vaan ajatuksen analyysiä,ajatuksen erittelyä josta seuraa syvempi tieto tiedostavuuteen.

Sininen sipuli jota kuorin,
katsoo kohti maata .



-------------EEVA-LIISA MANNER JA HÄNEN LUMENSA VALO---------------- 

               Hänen paljaat askeleet

                                      lumella

                          kun meni vohvelibaariin

          nauttimaan päivittäisen Coca-Cola annoksensa

         ja lääkkeet jotka huolehdittiin hänen puolestaan.

                           Niin sanoi koko Tampere:

                                oli paljain jaloin

                                         talven kylmässä

                                            hankitiellä astellut

                             ateljeestaan

                            toiseen kotiinsa

                         hänen vohvelibaarinsa

                         kadun toisella laidalla,

                                           hankiset seinät

                                   ja tiet,

                  hänen sanojensa takana

                                       paljain jaloin.

---------------------------------------------------------

Nainen oli kävellyt sanat alastomassa sielussa, 
avojaloin lumessa .
Minä kerään kaikki lumet jäljiltä .

----YKSI PÄIVÄ RAKKAUDESSA,RAKKAUDESTA-----------

Kuuteen saakka täytyy olla huoneessaan
ja minä noudatan sääntöä
koska käytävät heijastelee kaukaisuutta .
Ensi analyysiltä ne kaikuu hiljaisuutta
mutta toiselta kuulemalta
käytävät heijastelee kaukaisuutta.

Tupakalla ei ole enää runoilijan näköinen mies ja en puserra itkua .

Olin leikannut otsatukan että kaikki näkisivät silmäni .

Jokainen päivä on kaukana klisheestä
kun varjot kukittavat huoneiden nurkkia
leikkien piloilla jotka syövät syntinä Jumalaa .

Minä en osallistu Jumalattomaan nauruun
kun hymy itkee väreen auringosta joka on totuutena liian
vakava totuus niin kaunis .

---------------yhtenä päivänä :

Kylmät käytävät on minun kylmien sanojen
kuolemapaikka ,
pylväikköjen välit seinää vastaan
salaamaan korkeus kirkas oleminen .
olkoon hetket ne ketkä tässä kulkee täyden taivaan armon omaa ,
ajatteli painovoimapisteet kevyessä kulmassaan .
Sanat jotka liian moninaisuutena ilmenee, iskee ,
olenkin tuijottanut sinua valona tässä paperilla kirjoittamana ,
en koskaan liian kauaa .


---------------------toisena päivänä :

Puhun kivusta kuin korkia .

Korkeampi aste on taas ilmatilassa .
Minulla ei ole kuin matalat keveät paineet kivussa
ja se saa minut pelkäämään sanojeni suojaa .
Ajattelen kaikki äänetönnä
että elämä kuulisi minut rukoilemassa .
En ole missään päättämässä rukouksiini .


-------------------------jatkuu ....päivät jatkuu ...

Poluilla oli kuin portaat .
Kun syys uhkaa talvea korkeilla numeroilla ,
lehtiä
estää valottumisen
kaikkineen .

Polut kulkevat hakien omaa uomaa valoon peitosta
pimeän kuun syksyn ,
sateilla on pato .

Sanojen väittämmät tässä tilanteessa ei avaa
talvelle valonliittoa
maalle jota routa puristaa .
Minäkin etsin ,
en voi luoda mahdotonta ajankulkua maalle joka itkee .

Kaikki mitä syksy yrittää on ajatelmien synkkyydessä
peilitön , peilaamaton .

Meri sanoi joskus jonkun isomman totuuden
ja sitä tuulet syksyssä noudatti .


------------toinen porrastelma

Vieläkin päivempi kipu
kirkkaina taloina kipuaa
taivaaseen saakka
yritän
iltaa jo myötää.

Miten meren palot kutsuu
monia monituisia
kuin uimaan
ne menevät tähdet lähteelle

ja minäkin loisteessa loistun

yhä elävämpi on pintojen aalto .

Aatos on vieläkin vieheämpi .

Kalliot ei halkeile yksin
maan uumenia se ei peloita laisin
ykseen on mereen
tähtien jaot .

Mikään ei ole vaativa osa
merien aaltoalueilla
sanoivat kaikki monet monituiset
kuin uivat
delfiinit ja valaat .

------------HATTARA PÄÄ----------

Menen sielu alastomana nukkumaan

kun luin kirjeesi ,

laitoin sen kuin kuvana raameihin vartioimaan ,
herkemmät kuin kasvosi on sanasi nyt minun uni ,


Alkuperäinen syyttömyys on kuulemma alkuperäinen synti

yritän miettiä mitä tarkoittaa kun kaikki ovet on kiinni ,


nukun sieluni alastomana sielusi herkimmät sanat .

----AJANTAJU,YKSIN-----

Ja Einstein sanoi: Jumala ei heitä noppaa.

Koko abstraktio maailma fragmentoituu minussa.
Sinä sanot että minä olen fragmentoitunut mutta minä sanon
että maailma on fragmentoitunut ja minä olen ymmärtänyt sen ytimen.

m-t

--------------TIEDEMIEHET ----------------

Aineeton olotila ,ikuinen kuume ikuisuudesta ja kaikki mitä Jumalaan
tulee on sielun omin olo .
Ja kun kierrän valon , valo seuraa perässä ja löytää kauimmistakin
kauimman kolkan .
Ja minä itken kun varjo heijastuu siinä informaationa jota en koskaan
voinut nähdä.
Helpoin on kun kauas saapuu lähelle ja abstraktio on.
Jossakin on laulu jota ei ole laulettu mutta minä en kuule sitä ikinä.
Minulle sanottiin älä ikinä sano ikinä ja niinhän se on ,
muuten ei mikään onnistu.
Pitäisi ajatella filosofiaa mutta olen niin täynnä maailman kuvia
kyseenalaistamattomina .
Nainen kulkee ajan kulussa mukana kuin kyseenalaistettu
ja minä näen hänen silmistään että laulu on käynyt hänen luonaan ,
hän hymisee itsekseen kaikkea kaunista
ja jotkut luulee että nainen on hullu vaikka kaikki kaunis on käynyt hänen luonaan .
Heidän on niin vaikea ymmärtää ihmisiä ketkä hymisee kaikkea kaunista
itsekseen.
Katseen välttelijät kulkevat tärkeän ohitse joka kerta kun kulkevat
jonkun ohitse .
Ja minä huudan sielussani että katsokaa ihmisiä silmiin .
Mutta kukaan ei koskaan kuule .
Minä väittelen paperilla Jumalasta ja kuinka tosi se voi olla
mutta tiede on mennyt Jumalan edelle ja ne väittelee mustista aukoista.
Taivaasta tärkeintä on avaruus ja kuinka pitkälle sinne voi
matkustaa mutta sitä miten tässä kaikessa käy kukaan ei halua tietää.
Puhun nyt apokalypsista . On ollut Nooan arkkikin eikä sekään saa
ihmistä muuttamaan mieltään tästä mielettömyydestä jota
rakennamme päivä päivältä intensiivisemmin .
Kuinka nopea on ajatus ajassa on vaikea mitata ,
kuin siitä Richard Feynmanin kirjasta
kuinka se yritti mitata ajatuksen nopeutta .
Ihmisiä kulkee tupakalla tauotta.
Jotkut hevoset pelloilla juoksivat säikähdyksissään
sähkölanka aitaan .
Minä en voi Jumalalle mitään , se ei auttanut.
Sanon sen vaikka kuinka monta kertaa mutta sekään ei auta .
Ihmiset pitävät kovista äänistä ja kaikki hiljainen pelottaa
heitä , en minä sitäkään ymmärrä .
Tämä valkoinen paperi ei pelota minua, sen valo on hiljaisin .
Rakkaus tulee aina ensimmäisenä mieleen , niin sen täytyy olla .


-Mari-Tuulia-

 ------DOING TIME AT THE GARDENING SCHOOL(NOBODY EXPECTS A SPANISH INQUISITION)

Sanat syntyy kaukana
kun ei ole sanoja on vain Jumalaa
ja korkeampi rukous runoaa helvetin taivaaksi
ja kun käännyn sanattomana
jokainen lausel katsoo minuun päin avaruudessa .
On kolme aikaa jotka kurkottavat kiinni toisiinsa yhdeksi.
Kaiken taukona Jumala kuulee toden runoutena
joka on rukous on kaiku Jumalan äänestä .
Jokainen hiljaisuus itkee taivaan merta
ja meri ei pysähdy koskaan
vaan ajan aaltoliikkeenä valoaa meidät.
Istun pimeässä huoneessa
jossa hämärä kutsuu valoa luokseen .
Olen paikallaan jotta paikallaan olo lisäisi runoutta ympärilläni,
kirjoitan hitaamman hetken huolellisesti paperille .
Kaikessa olevaisessa mikä ympärillämme on ,
on ristiriitaa , se on valon ja varjon dualismia .
Mistä tulee kevyiden hiukkasten yhtälö joka on runous ?
Mustista aukoistako ?
Kirjoitan monta klishettä paperille niin kauan
että minua alkaa itkettämään .
Käytetyt sanat jotka tuskaa valon ja kätkee allensa minut.
Poistin ruusupensaista kuolleita oksia koko päivän
ja myöhemmin päivällä kädet olivat kipeät .
Papereiden on vain täytyttävä mutta lasini on tyhjä juotavasta
ja hämärän huoneen kaksinaisuus leikkii dualismillaan .
Valo ajattelee peilin kautta enemmän mutta ikkunan kautta vielä enemmän
näitä hetkiä joita kuvastan .
Sanoit jotain harakan askelista hangella .
Hangella on hyvä hengittää .
Hengitän lumessa ylös ja alas ,
eteen ja taaksepäin .
Sitten askeleet kaatavat minut hankeen.
Hanki laskee valohiukkasia jotka ovat lumihiukkasia
ja valon yhteenlaskettu summa loistaa hankena kylmän helvetin .
Ja kun Jumala luo se laskee .
Jumala oikeastaan vaan laskee.
Ihminen ei tänään enää laske mitään , ihminen on unohtanut
kokonaisuuden laskemisen .
Ihminen on unohtanut laskea Jumalaa ja Jumalan kanssa .
He kulkevat eri askeltahdin tahdittamana .
Jos Jumala ei muka laskisi niin miten aika ja ajattomuus
on keksitty ?
Tiet on pitkä hiljaisuus horisonttiin ja minä kirjoitan ne silloiksi taivaaseen .
Mustat aukot häiritsevät ajatteluani jostakin avaruudesta .
Poimin ruusupensaista kuolleita oksia koko päivän
ja minua rupesi kuolema pelottamaan .
Onko Jumalassa tai taivaassa mustia aukkoja ja mitä niissä  
mustissa aukoissa teen tai ajattelen? 
Naiivius valtaa mielen pelkona ja kaikki pelossa
on liian totta. Avaruuden ja/vai Jumalan musta aukko helvettiin.
Ja korkealla vuorella oli lunta ja minä söin lunta
kun tuli jano ,
ja sitten heräsinkin unesta.



-Mari-Tuulia-

----------------3. JA 4. DIMENSIO-----------------

Ne kolmen dimension kuvioitumat jotka heijastelee,
avaruuden ja massan jakautumat kolmella joita niin yritän ymmärtää
(ja sitä kuudetta kulmaa avaruudessa eli tiivistymä joka ei näy
täältä nelosen kvanttimekaanisesta kulmasta)
ja ihmisen elämä jatkuu ihmetyksessä
jossa luvut eivät koskaan kaavoitu
eikä anna kaaosteoriansa lumossa meille järjestystä.

Jos joku laskee numeroita väärinpäin niin
luonto, kaikki kauneus on kuin Apocalypsi,
niin minun on laskettava Exodus niinkuin se on 

jotta Jumalan Genesis ei tuhoudu,

hänen kaikki runot,
runous joka on niin tosi.

Ja se epätosi eli hänestä pois laskeminen
on ne miljoonat vesipisarat johon hukumme.

Minä astelen avojaloin sateessa
ja itken jotta kyyneleet eivät erotu.

-------------------AJATUKSIA KEVYENÄ RASKAASSA ILMASSA-----