Audio studieng work I did by myself in my school. For my hero,Jonathan Netanyahu:

 http://oceanwindssky.googlepages.com/Jonathan_and_desert.mp3

                                                                 


                                                               VISITORS

Ilmainen www-laskuri

(Martians are not be able to be counted,coz they possible can read these homepages telepathically going around the counter!!!!):)LOL:)

                                           

 

        

Sinä jonka nimeä ei saa sanoa

       aloitit kaiken Alfasta.

Sinun alkuasi ne kylmät kyseenalaistaa:täytyy olla niin että alussa oli vain Higgsin hiukkanen

        ja se mikä siitä lähti oli alkuräjähdys.


                          Siitä sinä suutuit

                           huusit niin hiljaa
                   että kaaos valtasi maailman

koska sinun kuuleminen on sielun fragmentoiva kuuroutuminen kuin äänivallin murtuminen

on askeleemme hukassa tässä
                             lopun alun sateessa

                          kun lumen tulo lakkasi.


    Sanoit Omega

jota kohti kuljemme kun pyörremyrskyt valtaavat maailmaa

ja ne kylmät olivat uskottomat,

           sen hiukkasen löytäminen on tärkeintä

                                       ja siitä sinä suutuit.


  http://www.timeforclimatejustice.org/clip/view?clip_id=11758    KOFI ANNAN´S CAMPAIGN AGAINST CLIMATECHANGE



                                          HOMEPAGES

                                                OF

                   

                    WORLD´S FIRST

                       KIDNAPPED

                    REINCARNATED

                TEST-TUBE BUDDHA

                                 BORN FROM EMPTYNESS

 

                                                                                           ---------

For Republic Finland of DDR

        (formerly known as Finland):

Dont feed Lama!Dont feed Flipper!

     

                        


           ICD-10 diagnosis about world:

               FRANCOPHRENIA

            "Ranskalaista Lamaa,Alexandra David-Neeliä"

           koskevissa reinkarnaatio ja muissa kysymyksissä,

kuten milloin Ranskan valtio ja "reinkarnoitunut Lama Alexandra David-Neel" ottaa vastuun 6 miljoonasta Juutalaisesta keskitysleireillä II-maailmansodassa,voitte kääntyä alla olevan instanssin puoleen:

                       (kirje näkyy isona kun klikkaat kuvaa)

                Kannattaa ottaa yhteyttä kun eihän sitä tiedä

että jos vaikka Ranska ei olekaan Katolinen maa vaan Lamalainen maa,

jonka edellinen presidentti olikin Lama ChIRAC ja IRACin sota käydään

sen vuoksi että ChIRACin Lamalaiset pahat voimat voidaan kukistaa

kun onhan hänen vaimokin Chodron de Courcel

eli StarWars-strategian mukaan varmaankin joo Pema Chodron...huh huh

empä tiedä itkeäkö vai nauraako kun politiikka on niin vaikeaa...

after all we havent had that spirit here since 1969...

          Of course it could be that France thinks that one "French reincarnation",

                        one woman,and only her,by herself

                should take responsibility of 6 million Jewish people

                                                in

                                       II-world war

                                    in whole world .

                      Maybe it is the way French words:

                              Liberté,Égalité,Fraternité

                                should be understood.

                     I appologize for some reincarnation believers

for now myself being a reincarnation of Dame Lama Alexandra David-Neel

         and being in co-operation with Vichy-government in II-WW

 (Although I dont believe in this religious theory myself,I dont believe in reincarnation)

        I wait for the country of great nobles of France to appologize for the

                                    Vichy-government for Israel.

                 I think with all these political statements in my homepages

                         I have truly proven that I am not antisemitist

(but I am not Arab-hater either,but diplomatic) and that I am not a supporter of terrorism.

 
 
 
"INTELLEGENCE IS FOR THE WORLD BUT
 
THE WORLD IS NOT FOR
 
INTELLECTUALS."
 
transl.
 
" LLI IS FOR THE WORLD
 
BUT THE
 
WORLD IS NOT FOR ADD."

(slogan of mine about myself to serve the world with one´s intellegence how it expects me and how it is ready to take everything but leaves me with nothing.And that if one is intellectual,the world should not be ones main source of intellegence)

Shalom!Merhaba!

LIONHEART

MARI-TUULIA


Sorry for the bad quality of these photos but they were taken by myself with one hand with my digital pocket camera.Although I like odd feeling of these photos.
-Quantummechanical-poecy-space-
 
postulaattini
 
EI
 
pottusalaattini: 
 
- Siis fermionin spinin(puoliluku)varianssi kvanttigravitaatiossa lasketaan Feynmanin polkuintegraaliin soveltaen Penrosen spinverkkoa(spin network)ja E=mc^2 kautta-...
(...en kyllä tiiä miten)
(lisää keittiökvanttimekaniikkaa s.4)

 MAAILMANKAIKKEUDEN HUONOINTA

RUNOUTTA

ELI 

AVARUUSROMUA

(THE WORST POETRY IN

UNIVERSE=SPACEJUNK)

 

Lumi valkoisena hankena hohtaa kaikki kauneimmat unelmat.
Minä olen pieni valo valossa joka on korkeampi runo.
Kuin talvi on kylmä,minä olen pieni.
Hanki on tie avaruuteen jonka toivoisin näkeväni.
Kuljen pitkän hangen,kuljen avaruuden ja samalla rukoilen
jotta avaruus kääntyisi minun puoleeni.
Kvanttimekaaniset avaruusrunot lukuisine lukuineen runoaa
painajaisine jokaisen päivän ja pelko etten ymmärräkkään niitä
on aina.
Hiljaisuuden luvut kuin ennen alkuräjähdystä kertoo minulle
kaiken kun Jumala luo uutta ennen apokalypsia.
Olen orja liian vähällä älyllä, olen runojeni ja numeroitteni orja.
Koitan kirjoittaa päivästä mutta yö runoutuu sanoina valottomina
ja silloin minä olen niin vanha, niin vanha ja minä itken.
Yön tähdet on miljoonat Jumalan silmät joita kuu varjostaa ja valoaa.
Rakkaus tiivistyy kuin kylmän talven hanki
enkä minä sitä koskaan ole tiennyt ennen kuin nyt kun pyyhin lumella kyyneleet,
kun valo pakenee.
 
 
                  


Ajatusten hiljaisuus kulkee kaukana ja minäkin kuljen mukana ,
kaikki mitä on , on herkempi ydin .
Lumitaivas toivottaa tervetulleeksi ihmisen sielun katseen .
Aika on olematon avaruus ja siinä Jumala todempi täyteys ,
Jumala avaruuden nollakysymyksessä .
Abstraktio kulkee rukouksessa Jumalana vastaten .
Tänään tuntuu päivältä joka on tänään, ei huomenna .
Aurinko on mennyt kauas enkä tunne säteitä ihollani ,
tuntuu vain varjojen paleleminen .
Paleleminen ajatuksien kanssa on kylmempää kuin ajatuksettomana .
Rauhallisin hetki on kaikessa kiinni kun aika on pitkä .
Joskus kuljen jotenkin liian kumarassa Jumalassa, en tavoita mitään
taivasta .
Jossakin täältä on lintuja jotka laulaa samalla kun ovat hiljaa .
Minä kävelen lisää joka päivä saadakseni kerättyä kaikki Jumalan värit.
Hiljaisempi sielu itkee kun linnut laulaa ja minä tulen kosketetuksi .
Heiltä yksi sana on kauniimpi olo minulla .
Valo on tunnetta voimakkaampi tuuli ja elämä korkeampi kaiku.
Sinä puhut taukoamatta Jumalasta ja minä en ymmärtänyt mitään,
minä en ymmärtänyt mitään koska olen kuin hiljaisuus.
Joskus itken sanoja paperille ja sanoista ei saa mitään selvää ,
se on valon itku joka sotkee varjojen säännöt .
Kun aika on hiljaa , minäkin olen rukous .


- mari-tuulia-

 


Elän tätä elämää eli välitän kaikesta .
Välitän sikareista jotka maksaa 2 euroa kappale .
Lauttasaaren pubissa jonka omistaa Vietnamilaiset ketkä pelästyivät sotaa .
Välitän oluesta pullonsuussa nautittuna kiivaana elämästä nauttien henkeä välillä vetämättä .
Maksan olutpullosta vähäsen mutta tuopista enemmän ja humaltuminen
on samaa paremmin kirjoittamista molemmilla hinnoilla .
Kirjoitan kaiken kauniin avaruuden tyhjälle paperille kuin Jumala kirjoittaa meidät avaruuteensa
ja sitä minä kuulen .
Ovet on auki joka huoneessa joka suuntaan ja minä mietin miten avaruuden saa kiinni .
Jokainen aukko avaruudessa kuulee hymyni yksinäisyydessä
ja valaa uskoa Jumalaan joka ei kuole.
Kuljetan kättäni valon päällä eikä se koskaan polta .
Aurinko ei koskaan pysähdy mutta me pysähdymme mittaamaan sen pysähtymisriskiä .
Yritämme olla kuin aurinko ei pelottaisi .
Kirjoitan mitä vaan koska avaruus hakee sanat luokseni enkä ole silloin pieni missään suhteessa.
Astelen pimeydessä kuin pimeyttä ei missään olisikaan ja vain valon hermot koskettavat .
Jumala luo hetkiä kauniita entistä ovelammin ja minä nauran mukana .
Onni on outo termi kuvaamaan tunteita mutta minä sanon niin .
Kultivoin anarkiaa hiljaisuudesta .

Mietin kaikkea , joka on niin vähän .
Raivostuttavan vähimmäismäärän ajatteleminen on kauneinta .
Älyn raivoaminen tyyneyden keskellä luo päivän ja antaa ajalle muodon .
Kaikessa pysyminen on tärkeintä .
Kirjoitin vääriä lauseita monta sivullista enkä huomannut mitään ,
yritän nyt korjata virhettä .

-------SUOMALAINEN GHETTO-------------(entispäivän vastine nykypäivänsanalle:slummi,siis sana joka vastaa tulevaisuutta sanalle Globalisaatio)

 

Kävelin ympäriinsä läpi lähiseutuja

nikotiinin tarve on niin suuri että en välitä vaikka olenkin nyt lähiseudun kylähullu

joka pummailee tupakkaa

ja kirjoittelee köykäisiä runoja.

Postinkantajakin kävelee ympäriinsä läpi lähiseutuja

mutta hänellä onkin jotain annettavaa, sanoja viestinä, vierailta ja tutuilta.

Milloin tämä ystäväni postinkantaja saapuu ja kumpa ei toisi Jobin postia ,

mietin kun nautin vihreää teetä ja poltan yhden niistä kolmesta venäläisestä tupakasta

jotka joku jalo minulle antoi.

Ja pihalla lehtipuhallin pauhaa,

oli puhaltanut ne minulle keskelle tietä kuin punaiseksi matoksi,

jotka voisin askelillani pelmauttaa matalaksi lehtisateeksi.

Siksi että minä saisin abstraktion kokemuksen ja ymmärtäisin todellisuudesta vielä vähemmän

ja turvautuisin siihen vähäiseen sieluun jota minulla on jäljellä.

Kylähullu kiertelee kuin romanit aikoinaan ja joka paikka onkin häätöpaikka.

Ghetossa koko elämän eläminen

ja muistaa kun kaverit löi päätäni kerrostalon kiviseinään

kun kyse oli siitä kuka kreppiraudan saa lainata tai ei.

Ja kuinka sitten äiti teki niitä ghettohampurilaisia joissa sämpylän välissä jauhelihasta

itsetehty pihvi eikä sellaisia Carrolsin tai McDonaldsin.

Nyt päivänä pimeänä

juon olutta hermosärkyyn,

kun kaikki asialistalla olevat asiat on hoidettu,

kun olen asiallisesti asiani esittänyt

tai siis ei esittänyt vaan rehellisesti rehellisyyden nimissä.

Siitä minut tänään palkittiin,

iloinen tekstiviesti ilmoitti että toimeentulotuki 30e on tullut tililleni.

Ja kyllähän he sen tiesivät että heti seuraava etappi on oluthylly.

 

---------------------------------

Ghettoni,kuin pieni Lähi-Itä,seutu pienessä pohjoismaassa Suomessa.

Seudun kaikki kebab-paikat ja pizzeriat,joissa en uskalla käydä syömässä,

on kuin miehitetty sillä olihan kirjaston edessäkin kaiteen alla akku,

josta ilmoitin kirjastonhoitajalle sillä en voinut olla varma oliko se pommi joka ei kuulu tänne

tai eihän ne pommit mihinkään kuulu.

Ja koska olin ironisen juhlallisesti ilmoittanut liittyväni IDF:n polkupyöräprikaattiin,

oli pyöräteline pyörineen ympäröity valkoisin paperein.

5 minuuttia myöhemmin,kun mieheni ja minä palasimme kirjastosta,

oli paperit hävinneet.

Siitä jos haluatte kostaa että synnyin tänne,niin tehkää siitä näkyvää,

sellaista joka ei mene harhan tilille,

kaapatkaa minut ja kiduttakaa ja kysykää olenko juutalainen vai juutalaisten vihollinen

ja minä sanon: en kumpaakaan.

Valkeat paperit.

Olkoon valkeat paperini,

pehmeät seinäni.

     Kirjoitan aina vahingossa mustekynällä.

       Vain lyijykynän voi pyyhkiä pois.

  Ja tämän nimen:

 mari-tuulia siklander

 

-----------------------TEHYN LAKKO---------

 

Se että minulla on mikrosiru oikeassa kädessä

on aivan eri asia kuin se että minulla olisi radiolähetin hampaassa,

sen vuoksi vaadin saada täysin täsmällisen diagnoosin

joka vastaa todellisuutta

koska tällä tavalla takaamme mahdolliset hoitovirheet,

siis tarkoitan estämme ne.

Siis ufojen laskeutumisen maapallolle.

     Ja koska ironiani ja sarkasmini on sitä luokkaa,

on parempi että te jatkatte tämän todellisuuden määrittelyä ja järjestelyä,

jotta minulla  olisi jotain kirjoitettavaa.

         Minun elämäni olikin vain järjestelykysymys.

 

-------------------------------------------------

 

Yhdeksännen kerroksen ikkunasta,

niin sanotusti helvetin korkean puun takaa loistaa aina lauantaisin kynttilät,

minulle kuin menora

ja seitsemännen kerroksen parvekkeella

loistaa yksi kun on vain yksi.

Ja sunnuntai aamuna tiet on niin liukkaat talven ensimmäisenä pakkaspäivänä

että pyykille meno pyörällä on riskaabelia.

Kun avaa oven ja pyytää vanhempia astumpaan kynnyksen yli ensin,

eivät he haluakaan olla vanhuksia,

hyvien pyhien toivotukset ovat hyväksyttävää ja he jatkavat leppoisaa kävelyään

kun minä vetäydyn jälleen huoneistooni

ja Shir Li Shiri Li soi.

Minäkin laulaisin enemmän jos vain saisin ne Eestin retkeltä tuodut tuliaisoluet

mutta kun en kehtaa pyytää ja sehän tässä minun pääni ristiinsitomisessa onkin tuskallista

kun ei voi enää pyytää mitään mikä irrottaisi tästä maailmasta niin että leppoisasti kävellen

kulkisin oikeaan suuntaan,

sen sijaan minä istun kotonani kaaos seuranani ja ainoa mitä voin säädellä on televisio kaukosäätimellä.

Ei niin kuin se mies joka oli hullujen huoneella luullut että hän kaukosäätimellä ohjaa

ikkunasta näkemänsä maailmanpyörän toimintaa.

Se mikä on totta, että ennen olin kuin kulkuri ja nyt olen juoppo,

vaikka Ethel on kipunimeni ja silti sitä ei ole Raamatussa.

 

-------------------------------------

 

Lyödäänkö vetoa että minusta lyödään vetoa

että mitenkäs se tänään kävelee ja mitenkäs se tänään puhuu.

Ja raha ei mene hukkaan sillä korkealla on korkeat panokset ja siinä ilolla ei ole hintaa.

Minä lyön vetoa itsestäni että kaadun pyörällä kirkkaalla tiellä kivetykseen

kun olen matkalla leipäjonoon

ja saan samanlaisen aivotärähdyksen etulohkooni kuin silloin joskus.

Ja lyödäänkö vetoa että jos näin ei tapahdu,

se kivi otetaan kivetyksesta ja lyödään päähäni

koska kaikella pitää mitata että kuinka kauan sen pää kestää.

 

------------------------------------------

 

Aloitin ryyppäämään tänään klo:13.15

sen jälkeen kun olin käynyt keskustelemassa pastorin kanssa ja selvisi että

hyvän ja pahan tiedon puu on eri asia kuin elämänpuu.

Siis ensimmäinen on se syy miksi maailmassa on virhe ja siksi elämänpuu on suojeltu.

En nyt tarkoita metsäaktivismia.

Ja koska luettuani raamattuani tulin siihen johtopäätökseen että koska Jumala mielistyi

Nooaan ja Nooan pojista polveutuivat kansat,

olemme itse asiassa koko ihmiskunta juutalaista kansaa

mutta pastori sanoi; Nooa ei ollut juutalainen vaan seemiläiset polveutuvat Seemistä,

se on ristiriitainen lauselma ja väittelenkin tällä paperilla:

koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä,

   koska en ala inttämään pastorin kanssa henkilökohtaisesti.

Ja nyt kun mietin liitonarkkia

ja sitä kuinka haluan noudattaa lakia

niin kuinka kahteen kivitauluun mahtui 613 mitzvotia,

mutta koska on maanantai

eikä lauantai(sapatti)

eikä sunnuntai(sapatti)

minä uskallan ryypätä koska maanantaista ei ole mitään säädöstä.

 

--------------

 

Olen polvillani vajoavan maan edessä,

menneet ajat painostavat ja tulevat vainoaa

”Älä vajoa liian syvälle!”

huutaa mamma

 

Millä todennäköisyysperiaatteella tämä elämä toimii?

Korkeasta onnesta seuraa matala harha.

Äiti ruokki vieraita koiria

ja tytär runoili henkensä pitimiksi.

 

Minä haluan olla niin kovasti runoilija että poltan paljon tupakkaa.

Ikään kuin se että polttaa paljon tupakkaa tekee ihmisestä runoilijan.

Sittenhän minun pitäisi alkaa juomaan raakaa viinaa joka päivä ja mustaa kahvia.

Coca-Colaa kyllä juon jo nyt niin kuin Eeva-Liisa Manner.

Kun kuolen laittakaa hautakiveeni kaiverrus että:

pöytälaatikkorunoilija

tai

tekotaiteilijanakin epäonnistunut

ja laittakaa siihen niitä muovisia ja kankaisia tekokukkia

kuvastamaan sanojeni onttoutta ja pinnallisuutta

ja kaikkea sitä epäaitoa mitä ne tekokukatkin on .

      Toisaalta tekokukat on ikuisia.

 


OMA INTERVENTIOKYSYMÄ RAAMATUN LAUSEIDEN JA SEURAAVIEN LAUSEIDEN VÄLILLE------------

 

Te kysytte:

"Miten Jumalaa pelkäävä voi puhua ihmisyydestä noin?"

Minä vastaan: 

"En minä Jumalaa pelkää vaan ihmisiä ketkä puhuvat ihmisyydestä noin,sillä niin minä Jumalaa pelkään."

 

---------KYLMIEN GURUJEN KAUPUNKI(RESERVAATITKIN ON TOTTA)-----------

 

Lapsuus oli korkea
ja silloin ei ollut tämä uusi kylmä sota
joka toistaa itseään

jääkausi
jota seuraamme luonnostaan.

Jos Intiaanit nyt todella eläisi
(katselen enää länkkäriä missä valehdellaan pokkana heistä)

korkeiden aaltojen päällä
ei kulkisi
matalia aaltoja.

Mutta kun he eivät puhu mitään,
minä katselen länkkäriä
ja nauran valkoiselle miehelle.


------------------------

Kun avaruus lipuu karkuun,
teillä meistä vain nämä paholaisajattelut ja

valo on varjo-aine avaruudessa

eli aurinko joka kohta kuolee

ei ole ainakaan meidän vika.

Haluan tehdä listan ihmisistä joita rakastan,
se on kuin tähtiä taivaalla
äärellisen ulkopuolella

mutta te teette minulle listaa joka aamu kun heräätte
eli
kenen kaikkien kuuluu minut vihata.
Olin minäkin ennen ihminen
mutta nyt olen ehkä eläin.
-Me haluamme seurata sinun urakehitystäsi,
sitä asteittaista hajoamista
josta teet numeron

ja sanoja joita liität yhteen,
kuin itsesi,
aivan epätoivoisesti. Se on mielenkiintoista.-

Teen sen rakkauden listan silti.
Jotta voitte vihata ei ole taka-ajatus.

---------------------------

Asuin Tanskassa jossa meri oli kuin Intiaanien ääni Amerikasta
joita mietin elääkseni ,

niitä jotka eivät koskaan kuolleet .

Ja ensin oli
Oulu joka oli toivo

jos syntymäni olisi siellä missä meri syntyi ,

missä kaikki meret syntyi on kaikki ne jotka eivät koskaan kuolleet .

--------------------------------------------UNI MAAHANMUUTTAJISTA-------

 

Näin unen jossa intiaanit muuttivat pois,

ostivat euroopasta niin paljon maita

että kaikki biisonit uivat perässä,merien läpi,jotka nostivat pohjansa

jotta jalat voisivat huilata.

Intiaanit sanoivat

että täällä on aitoja

jotka vievät liikaa tilaa

ja muuttivat Espanjaan,Ranskaan ja Italiaan vuorille ja aroille

jossa aurinko oli yhtä kuuma,

he olivat ajatelleet asian loppuun asti niin.


 

------1----------

Taittopiste nojauspisteessäni on liian valo
hämärässä kohdassa kulkeneen näyssä .

Ei ottaneet huomioon sitä kulmaa mitä minä elän ,
että kaikki sanat kuolisivat perä perään sana sanaan
ja sitten olisi muodot jotka katoaisi
ja minä olisin kuin kuu joka on lähde .

Sitä ne eivät ottaneet huomioon.

-----2------

4 lokkia palo-aseman katolla kyttäili ,

4 ihmistä kadulla joilla oli koko ajan kutsu

yhdellä erkani oleminen kauemmas

kuin symbioosipyyntö kaaosteorian harmoniassa
kun lokeilla oli enää vaisu hätä ,

1 ihminen erkani kauemmas
linnut ajatteli häntä niin paljon
ja hän heitä

kirkko kaikuu loilotuksiaan ,
ei kukaan kuullut siitä hartaudesta ,
ympäristö raivosi ,
tuulet repi pilvet kappaleiksi
kunnes puiden tanssi oli pysähtynyt ,
verkkaat lehdet toi viestin taivaasta

ja kimposi maasta yhtälön kuin nopeat sekunnit .....

----3-----

Olen hidas liikkuja ,

musiikki on railakasta
ja iloa on ympärillä
yllin kyllin.

Olen ikä jossa ei ole kuin kepeät kukat jotka
poimitaan seppeleiksi , joka jatkui aina vain

siksi

minä menenkin nyt
nousen tuolilta ylös , haparoin takkia .
En sittenkään ,
saisikohan täältä vettä , ei mistään saa .
Nousen taas lähteäkseni ,
lintu huusi Töölönlahden rannalta että täällä kaikki hyvin ,
tuuhan tänne , täällä on vettä .
Mutta liukkaat kivet ,ajattelen ,
mutta toisaalta sitähän ne joka paikassa .

Pitää olla vähän täällä ,salakuuntelen ihmiset ympäriltä
saadakseni matkaan ,
povaritaskuun uusia uskoja elämästä,
mitä oli päivät kenellekkin .

Sitten kiljun kaiken lintujen luona ,

vapaana

ja he riemuiten kuulee ihmisen elon lennellen .


----mari-tuulia siklander -----
______________
Life is not a piece of cake
and so am I.
-------------------------

 

Eivät tiedä miten runoilijat elää :
ne sekoaa .
En pysty päiväkään olemaan,
olen yö .
Eivät tiedä mitä unet edustaa :
ne itkee .
Jokainen sanani on jokin perkelenmoinen itku
ja poltan tupakan ,
poltan toisen tupakan ,
poltan kunnes mitään ei taas ole ,
existentiaalinen vale
valehtelee yhden päivän,
valehtelee toisen .

Mitä minä täällä kaupungissa teen ,
taivas taittaa tämän päivän vain tuolla puolen
ja kaikki avaruus on kuoleman puolella kuuluva laulu rakkaudessa .
Kaupunki on kova kalke kaukaisuudessa
ja minä jossain ääriaspektissa ajatuksineni .

-----------Merta kauempana--------------------

Menin merta katsomaan .
Meri liikkui nopeampaan kuin toissapäivänä .
Kaikki mikä on tuntee meren .
Sanat jotka itkee tekee meren .
Tuuli joka itkee tekee kyyneleet .
Jossakin harakkakin yrittää laulaa kun lokit ei kuule .
Käyn Suomenlinnassa 2 minuuttia ,
palaan samalla laivalla takaisin .
Mikään ei tunnu muuttuneen muu kuin paluumatka ,
aika on riittävän pysyvä
ja se yksi valehtelee pysymättömyydestä .
Tuuli on yhtä kylmä kuin toissapäivänä ,
se huojuu ohuessa ja ilma on kolkkoa koleampi .

--------runo toisessa hetkessä---------------------------

Minä puhuin politiikkaa vääränä päivänä .
Runoja toisessa hetkessä
on linnut jotka lähtivät karkuun .
Ne ei tule niin ne taivaat .
Varjot yrittää vakuuttaa vääriä taukoja
ja minäkin lähdin karkuun .



--------------mari-tuulia----------------------------------

Göteborgiin vuonna 1974

ja pois kun olin 4 .

Se jumala Pentti jonka tekstiä mietin koulumatkojen alikulkutunnelissa
katossa kirjattuna ,
ja väleillä

" Miksi kattoon ei kukaan katso ? " P.S

( Ja vasta nyt kun olen 26 , tiedän että se katto on taivas .
Mietin sitä aina liian kauan , se oli se mihin katosin pois .
Ja kaiken lisäksi vielä luulin silloin , koulutyttönä ,
välitunneilla , että P.S tarkoittaa Post Scriptum. )

asui samassa kaupungissa juuri nuo vuodet ja johdatti
taivaaseensa runouteen

ja siihen helevettiin ,

kun sitä ei olekaan missään .

Eilen ensi-kertaa luin häntä faktana Göteborgissa
sen tähänastisista runoista .


----------------------------------

Ne sanoivat tervetuloa hoviin ja linnoihin ,
mutta venesatama on tyhjä .
Lehdet jäi jalkapohjiin kiinni .

Pää on kipeä kaikesta Jumalasta
kun kuu on unohtunut.

Alku on aina herkempi kuin loppu
kun kukaan ei vastannutkaan mitään .

Silta yli sinun sieluun on aina .

Puuta kohti kurotti pieni lintu
eikä voinut väistää kuuta .
Puissa on syitä niinkuin ikuisuudessa
ja latvat on avaruuden juuret .

Nainen kosti katseellaan kun ei ollut koskaan
kulkenut yksinään
siinä yksinäisyydessä missä sade tanssii valon .

Hare Krishna möi kookospalloja kauppakeskuksessa,
halusin kysyä vain siitä alkuräjähdyksestä .
Luoja mietti luotuja niin monta päivää
että sai hermoromahduksen ,siitä tämä sotku syntyi.

------------YÖN TAKANA-----------------------------

Yhtenä yönä ei ollut unta
kuin päivä olisi tullut sen tilalle torjumaan
varjojen kosketukset .
Ja jotkut lauseet jäävät kesken
ja mitä siihen tilalle tulee ?
Tuleeko siihen yö jolla ei ole unta .

Mutta kun sen peitsi ,
yön peitsi on niin korkeampi ja niin pelottava .

I bring not peace,I bring sword-ei käsittääkseni tarkoita sodanjulistusta

vaan ajatuksen analyysiä,ajatuksen erittelyä josta seuraa syvempi tieto tiedostavuuteen.

Sininen sipuli jota kuorin,
katsoo kohti maata .



-------------EEVA-LIISA MANNER JA HÄNEN LUMENSA VALO---------------- 

               Hänen paljaat askeleet

                                      lumella

                          kun meni vohvelibaariin

          nauttimaan päivittäisen Coca-Cola annoksensa

         ja lääkkeet jotka huolehdittiin hänen puolestaan.

                           Niin sanoi koko Tampere:

                                oli paljain jaloin

                                         talven kylmässä

                                            hankitiellä astellut

                             ateljeestaan

                            toiseen kotiinsa

                         hänen vohvelibaarinsa

                         kadun toisella laidalla,

                                           hankiset seinät

                                   ja tiet,

                  hänen sanojensa takana

                                       paljain jaloin.

 

---------------------------------------------------------

Nainen oli kävellyt sanat alastomassa sielussa, 
avojaloin lumessa .
Minä kerään kaikki lumet jäljiltä .

 

----YKSI PÄIVÄ RAKKAUDESSA,RAKKAUDESTA-----------

Kuuteen saakka täytyy olla huoneessaan
ja minä noudatan sääntöä
koska käytävät heijastelee kaukaisuutta .
Ensi analyysiltä ne kaikuu hiljaisuutta
mutta toiselta kuulemalta
käytävät heijastelee kaukaisuutta.

Tupakalla ei ole enää runoilijan näköinen mies ja en puserra itkua .

Olin leikannut otsatukan että kaikki näkisivät silmäni .

Jokainen päivä on kaukana klisheestä
kun varjot kukittavat huoneiden nurkkia
leikkien piloilla jotka syövät syntinä Jumalaa .

Minä en osallistu Jumalattomaan nauruun
kun hymy itkee väreen auringosta joka on totuutena liian
vakava totuus niin kaunis .

---------------yhtenä päivänä :

Kylmät käytävät on minun kylmien sanojen
kuolemapaikka ,
pylväikköjen välit seinää vastaan
salaamaan korkeus kirkas oleminen .
olkoon hetket ne ketkä tässä kulkee täyden taivaan armon omaa ,
ajatteli painovoimapisteet kevyessä kulmassaan .
Sanat jotka liian moninaisuutena ilmenee, iskee ,
olenkin tuijottanut sinua valona tässä paperilla kirjoittamana ,
en koskaan liian kauaa .


---------------------toisena päivänä :

Puhun kivusta kuin korkia .

Korkeampi aste on taas ilmatilassa .
Minulla ei ole kuin matalat keveät paineet kivussa
ja se saa minut pelkäämään sanojeni suojaa .
Ajattelen kaikki äänetönnä
että elämä kuulisi minut rukoilemassa .
En ole missään päättämässä rukouksiini .


-------------------------jatkuu ....päivät jatkuu ...

Poluilla oli kuin portaat .
Kun syys uhkaa talvea korkeilla numeroilla ,
lehtiä
estää valottumisen
kaikkineen .

Polut kulkevat hakien omaa uomaa valoon peitosta
pimeän kuun syksyn ,
sateilla on pato .

Sanojen väittämmät tässä tilanteessa ei avaa
talvelle valonliittoa
maalle jota routa puristaa .
Minäkin etsin ,
en voi luoda mahdotonta ajankulkua maalle joka itkee .

Kaikki mitä syksy yrittää on ajatelmien synkkyydessä
peilitön , peilaamaton .

Meri sanoi joskus jonkun isomman totuuden
ja sitä tuulet syksyssä noudatti .


------------toinen porrastelma

Vieläkin päivempi kipu
kirkkaina taloina kipuaa
taivaaseen saakka
yritän
iltaa jo myötää.

Miten meren palot kutsuu
monia monituisia
kuin uimaan
ne menevät tähdet lähteelle

ja minäkin loisteessa loistun

yhä elävämpi on pintojen aalto .

Aatos on vieläkin vieheämpi .

Kalliot ei halkeile yksin
maan uumenia se ei peloita laisin
ykseen on mereen
tähtien jaot .

Mikään ei ole vaativa osa
merien aaltoalueilla
sanoivat kaikki monet monituiset
kuin uivat
delfiinit ja valaat .

 

------------HATTARA PÄÄ----------


Mietteet runossa jossa yritän POILLIITTISESTI ilmaista
olivat hattaraa .
Ei vappuhattaraa sillä se olisi kommunistinen ilmaisu
vaan ehkä sirkushattaraa ,koska pääni ei ole poliittisesti vasempaan suuntaan vippaava .
Sirkusta pitää ajatella nyt , koska
joka kerta kun katson kuuta , "jumala" paskantaa silmiin .
>>> Avaruuden varustamisessa , mars ja kuu matkailussa
on se huono kääntöpuoli että ihminen luulee
olevansa Jumalaa korkeampi päättäjä
ja tuhota samalla Jumalan toisen
luomakunnan , maan .

 

-----------------------------------

Tänään pitäisi osoittaa mieltään isolla aukiolla.

En tee mitään,

olen hiljaa mykkänä kotona.

Poliittisia puheita pitää vihreän rauhan johtaja ja sitten muut lahkolaiset.

Minun luontoni on sanat kuin tähdet taivaalla,

avaruusmerien heijastukset,

liplatukset varpaidenpäissä.

Tuulet kiertää puusta toiseen

eikä ne pelaa.

Luontoni ei ole siellä missä toimistot,

en järjestäydy näiden kultakesien vuoksi enkä sinitalvien.

En mene vihreän liiton,en vihreän rauhan,en punaisen pauhan,en yhteenkään liittoon.

Koska olin valo ennenkuin vihreä väri syntyi.

---------------------------

Näin unta pitkästä aikaa,

susi oli kauempana järvenjäällä,

veneeseen tuli vettä

mutta levitin siipeni uimaan veneessä ja vene kasvoi ja kasvoi.

Aamulla olen ehyt,

siivoan huoneen,

kylmällä viimalla,

punkkimatot purkautui kuteiksi telineillä,

säie säikeeltä.

Kirjoitan ne säikeet tähän,

viiva toisen jälkeen.

 

---KANTANI OVAT KORKEAT-----


Terapiassa sanottiin etten ymmärrä maailmasta

mi-tääään .

He eivät kysyneet milloin rakastuin siihen .

En uskalla luovuttaa/luottaa
sanoja ulko-ilmaan .

Pilaantunut ilma-kehä ,
avaruus
ja tiedekyynikot .

Minulle sanotaan
että elä mene itsesi ylitse .

Kantasi ovat liian korkeat .

Kengänkantani?

Kävelin niin hiljaa kirjastossa

että ne suli .

Pysähtyneestä ajastahan on se teoria
että se on huippukiihtyvyyden
joko jäädyttäjä tai
sulattaja . Olenko se vai se , kategorioi Se .

Mitkä minun kantani siis ovat ?

Olen sairas hetki hetkessä .

Eivät luut ole niin kovat
sielun ydinkysymyksen kantamiseen . Eivät minun .

-------------

Minun äitini sanoi kerran näin ja näin
mutta sitten se lopetti kesken .

Ja siksi minulla on syöpä , joka on minä .

Eipä aikaakaan

kun ei riennetä apuun .

-------------

Ajattelen nyt vain lyhyitä ydin ajatuksia ,

niillä niittää eniten , omaa päätä .

-------------

Poetry Was .

------------- RAKKAUSRUNOJA AVARUUDEN YTIMESSÄ---------------------------

Kaikkeus on hukassa kuin aika avaruudesta .
Sinä astelet arkisena
ja olet hukassa minulta .
Hermostunut ohut olemus sanoi päivää
ja tietävänsä missä se on .
Kumpi ? Rakkauteniko vaiko kaikkeus .
Puet hiuksiisi pihlajanmarjoja , sanot " lahjaksi syksyltä ."
ja minä syön niitä
ja suudelmin 
etsin sinua koko ajan.

----------------------------------------------

Menen sielu alastomana nukkumaan

kun luin kirjeesi ,

laitoin sen kuin kuvana raameihin vartioimaan ,
herkemmät kuin kasvosi on sanasi nyt minun uni ,


Alkuperäinen syyttömyys on kuulemma alkuperäinen synti

yritän miettiä mitä tarkoittaa kun kaikki ovet on kiinni ,


nukun sieluni alastomana sielusi herkimmät sanat .

 

----AJANTAJU,YKSIN-----


Ja Einstein sanoi: Jumala ei heitä noppaa.

Koko abstraktio maailma fragmentoituu minussa.
Sinä sanot että minä olen fragmentoitunut mutta minä sanon
että maailma on fragmentoitunut ja minä olen ymmärtänyt sen ytimen.

m-t

--------------TIEDEMIEHET ----------------

Aineeton olotila ,ikuinen kuume ikuisuudesta ja kaikki mitä Jumalaan
tulee on sielun omin olo .
Ja kun kierrän valon , valo seuraa perässä ja löytää kauimmistakin
kauimman kolkan .
Ja minä itken kun varjo heijastuu siinä informaationa jota en koskaan
voinut nähdä.
Helpoin on kun kauas saapuu lähelle ja abstraktio on.
Jossakin on laulu jota ei ole laulettu mutta minä en kuule sitä ikinä.
Minulle sanottiin älä ikinä sano ikinä ja niinhän se on ,
muuten ei mikään onnistu.
Pitäisi ajatella filosofiaa mutta olen niin täynnä maailman kuvia
kyseenalaistamattomina .
Nainen kulkee ajan kulussa mukana kuin kyseenalaistettu
ja minä näen hänen silmistään että laulu on käynyt hänen luonaan ,
hän hymisee itsekseen kaikkea kaunista
ja jotkut luulee että nainen on hullu vaikka kaikki kaunis on käynyt hänen luonaan .
Heidän on niin vaikea ymmärtää ihmisiä ketkä hymisee kaikkea kaunista
itsekseen.
Katseen välttelijät kulkevat tärkeän ohitse joka kerta kun kulkevat
jonkun ohitse .
Ja minä huudan sielussani että katsokaa ihmisiä silmiin .
Mutta kukaan ei koskaan kuule .
Minä väittelen paperilla Jumalasta ja kuinka tosi se voi olla
mutta tiede on mennyt Jumalan edelle ja ne väittelee mustista aukoista.
Taivaasta tärkeintä on avaruus ja kuinka pitkälle sinne voi
matkustaa mutta sitä miten tässä kaikessa käy kukaan ei halua tietää.
Puhun nyt apokalypsista . On ollut Nooan arkkikin eikä sekään saa
ihmistä muuttamaan mieltään tästä mielettömyydestä jota
rakennamme päivä päivältä intensiivisemmin .
Kuinka nopea on ajatus ajassa on vaikea mitata ,
kuin siitä Richard Feynmanin kirjasta
kuinka se yritti mitata ajatuksen nopeutta .
Ihmisiä kulkee tupakalla tauotta.
Jotkut hevoset pelloilla juoksivat säikähdyksissään
sähkölanka aitaan .
Minä en voi Jumalalle mitään , se ei auttanut.
Sanon sen vaikka kuinka monta kertaa mutta sekään ei auta .
Ihmiset pitävät kovista äänistä ja kaikki hiljainen pelottaa
heitä , en minä sitäkään ymmärrä .
Tämä valkoinen paperi ei pelota minua, sen valo on hiljaisin .
Rakkaus tulee aina ensimmäisenä mieleen , niin sen täytyy olla .


-Mari-Tuulia-

 

 ------DOING TIME AT THE GARDENING SCHOOL(NOBODY EXPECTS A SPANISH INQUISITION)

Sanat syntyy kaukana
kun ei ole sanoja on vain Jumalaa
ja korkeampi rukous runoaa helvetin taivaaksi
ja kun käännyn sanattomana
jokainen lausel katsoo minuun päin avaruudessa .
On kolme aikaa jotka kurkottavat kiinni toisiinsa yhdeksi.
Kaiken taukona Jumala kuulee toden runoutena
joka on rukous on kaiku Jumalan äänestä .
Jokainen hiljaisuus itkee taivaan merta
ja meri ei pysähdy koskaan
vaan ajan aaltoliikkeenä valoaa meidät.
Istun pimeässä huoneessa
jossa hämärä kutsuu valoa luokseen .
Olen paikallaan jotta paikallaan olo lisäisi runoutta ympärilläni,
kirjoitan hitaamman hetken huolellisesti paperille .
Kaikessa olevaisessa mikä ympärillämme on ,
on ristiriitaa , se on valon ja varjon dualismia .
Mistä tulee kevyiden hiukkasten yhtälö joka on runous ?
Mustista aukoistako ?
Kirjoitan monta klishettä paperille niin kauan
että minua alkaa itkettämään .
Käytetyt sanat jotka tuskaa valon ja kätkee allensa minut.
Poistin ruusupensaista kuolleita oksia koko päivän
ja myöhemmin päivällä kädet olivat kipeät .
Papereiden on vain täytyttävä mutta lasini on tyhjä juotavasta
ja hämärän huoneen kaksinaisuus leikkii dualismillaan .
Valo ajattelee peilin kautta enemmän mutta ikkunan kautta vielä enemmän
näitä hetkiä joita kuvastan .
Sanoit jotain harakan askelista hangella .
Hangella on hyvä hengittää .
Hengitän lumessa ylös ja alas ,
eteen ja taaksepäin .
Sitten askeleet kaatavat minut hankeen.
Hanki laskee valohiukkasia jotka ovat lumihiukkasia
ja valon yhteenlaskettu summa loistaa hankena kylmän helvetin .
Ja kun Jumala luo se laskee .
Jumala oikeastaan vaan laskee.
Ihminen ei tänään enää laske mitään , ihminen on unohtanut
kokonaisuuden laskemisen .
Ihminen on unohtanut laskea Jumalaa ja Jumalan kanssa .
He kulkevat eri askeltahdin tahdittamana .
Jos Jumala ei muka laskisi niin miten aika ja ajattomuus
on keksitty ?
Tiet on pitkä hiljaisuus horisonttiin ja minä kirjoitan ne silloiksi taivaaseen .
Mustat aukot häiritsevät ajatteluani jostakin avaruudesta .
Poimin ruusupensaista kuolleita oksia koko päivän
ja minua rupesi kuolema pelottamaan .
Onko Jumalassa tai taivaassa mustia aukkoja ja mitä niissä  
mustissa aukoissa teen tai ajattelen? 
Naiivius valtaa mielen pelkona ja kaikki pelossa
on liian totta. Avaruuden ja/vai Jumalan musta aukko helvettiin.
Ja korkealla vuorella oli lunta ja minä söin lunta
kun tuli jano ,
ja sitten heräsinkin unesta.



-Mari-Tuulia-

----------------3. JA 4. DIMENSIO-----------------

Ne kolmen dimension kuvioitumat jotka heijastelee,
avaruuden ja massan jakautumat kolmella joita niin yritän ymmärtää
(ja sitä kuudetta kulmaa avaruudessa eli tiivistymä joka ei näy
täältä nelosen kvanttimekaanisesta kulmasta)
ja ihmisen elämä jatkuu ihmetyksessä
jossa luvut eivät koskaan kaavoitu
eikä anna kaaosteoriansa lumossa meille järjestystä.

Jos joku laskee numeroita väärinpäin niin
luonto, kaikki kauneus on kuin Apocalypsi,
niin minun on laskettava Exodus niinkuin se on 

jotta Jumalan Genesis ei tuhoudu,

hänen kaikki runot,
runous joka on niin tosi.

Ja se epätosi eli hänestä pois laskeminen
on ne miljoonat vesipisarat johon hukumme.

Minä astelen avojaloin sateessa
ja itken jotta kyyneleet eivät erotu.

 

-------------------AJATUKSIA KEVYENÄ RASKAASSA ILMASSA-----

Kaupassa ostaessani 4-viljan hiutaleita

mietin maailmankaikkeuden syntyä

ja neljää ulottuvuutta

ja sitä miten on mahdollista että elämme Standardimallin mukaisesti

mutta aikaulottuvuutta emme muka osaa siihen liittää.

Aikaulottuvuudessa eläminen ja sen kiihdyttäminen on kiistämätön tosiasia

mutta sen tieteellinen todentaminen on täynnä loppumattomia kysymyksiä

kuten ikuisuudenkin todentaminen.

Terapeuttini sanoi minulle että Kaiken Teorian mukaan minä en elä tässä ulottuvuudessa.

En minäkään,vastasin minä

ja sitten me nauroimme naurua

jota minä teeskentelin.

Lähdin pois tietoisena että hänkin teeskenteli,olinhan n.14-vuotiaana äidinkielen tunnilla

pitänyt esitelmän Sigmund Freudin luennoista psykoanalyysista v.1915-1917

ja uskoisin terapeuttini uskovan vitseistä löytyvän avaimen piilotajuntaan

jota hän parhaillaan raportissaan analysoi.

Se mitä ulottuvuutta minä haluaisin analysoitavan on Freudin Buddhapäät.

Ja koska en koskaan ole uskonut psykoanalyysiin

minä yritän nostattaa jalat maasta

ja kuvitella avaruuden todellisuuden herkkää avaruusgeometriaa

ennen kuin olen syönyt aamullisen 4-viljan puuroannokseni.

 

 

---------AJATUKSIA KAUEMMASSA AJASSA -KEVYEMPÄNÄ----------

 

Kyyneleet   uimalaseissa   huurruttaa   matkaa   .

 

Rakkausarvet  uivat sielussa mukana ,

 

uhkaavat    revetä   .

 

 

Kaupunki   sykkii   hitaasti   kohden   arvokkaampia  ajatuksiani   .

 

 

Lauha    sielu    alastomana  

              päivänä    kun  taivas   oli   matalalla  ,

 

 

                              käteen   ei   ollut   jäänyt   mitään   .

 

 

Ajatukset   kiertyy  monta    kertaa   taaksepäin   

                            kyyneleet     uimalaseissa    .

 

 

 

 

Se   että   näen   auringon nousun 

 

joka   aikainen    ,    hiljainen   ,    routainen      aamu   

 

                      kun     kaikki     nukkuu    ,

 

 

on      minun      jumalani     .

 

 

--------------------------

Nyt  odotan  että  syvyys minussa  kääntyy  valoon  päin 

 

ennen  odotin  vain  kaiken  saapumista .

 

Yritän herätä  mutta  avaruus  vain  lipuu  karkuun  .

 

 

 

Teekuppi   täynnä   luisissa   sormissa 

 

seuraan     taivaan    toimintoja   .

 

              

                     Edes    kylmin   ydinhuurre   ei   jähmetä   sieluni   hymyn  hakua   .

 

 

Sininen   silta   oli   samanlainen   toisella   puolella  ,

 

lintujen   lennolla  vain

 

oli  järjestys  ja   laulu .

 

 

Syvyys   minussa   kääntyy  valoon  päin   ,   säestää     epärytmiäni   .

 

 

 

Ja   avaruudestani  virtaa   vain   säteitä    joille    ei    saa   hahmoa   ,  

 

niitä   nämä   kalpean  harmaat   varjot   tavoittelevat   .

 

 

Pää   painuu   arvottamattomasti    alas   ,

 

minun   taipumiseni   on  helpottava   pysähdys .

-------------------------

 

                            600   KM : ä           kylmempänä  ,

 

         kaikkitietävyys   on varmaa  yksiössä     ,  säleverhot suljettuna     .

 

 

kuolema   laahusti   

 

 

                   harmaiden    kerrostalojen   välissä

                                                                    räntätalvessa,

 

 

 

seisova   vesi    joka   vain   ei   ymmärrä.

 

 

 

600  KM   :  ä         kylmempänä

 

 

                   kaikki       kaikuu     helposti     ,

 

 

kimmahtaa       aidosti       raudasta toiseen    ,

 

 

niinkuin    lapsena    jäätyneeseen    lyhtypylvääseen

 

 

tahalleen    tarrautettu     kieli    irrotessaan .

 

 

 

 enkä    näe    ketään   korkeammalta.

 

--------------------------------

 

Unissa oli kuva joissa pystyy  muutakin kuin itkemään

eli kiveltä kivelle hyppely on sitä taitoa

kun niillä on kilometrien välit .

Se on ohitusta ajassa 

jossa avaruus on jäätynyt

tiiviiksi pilvissä

putoamaan päähän .

 

  On maailman lopun teorioita

ja että ensin oli Jumala,

jotku sano että avaruus ,

eli sinä joka olet aina ollut .

  Ilmentykö kaikki sitten tänne toiselta planeetalta

vai mitä te sitten leukojanne louskutatte.

 

Tähti joka syttyi uudelleen ja uudelleen ,

sydämeni on pysähdys sinun silmissäsi ,

senhän pitäisi riittää .

 

Iiris on kaunis sana  mutta siinäkin  on  mielestänne

rantuja  ja viivoja

jotka vain tummentaa .

 

    Ne on rantoja  joita  kannattaa  kierrellä

ja se tarkoittaa syleillä .

 

      Ranskalaiset suutelevat poskia kuin Venäläiset ,

siksi he tietävät enemmän

siitä mikä on runous , mikä on korkeaa ja kaunista .

 

Meillä on vain tämä jatkuva kädenvääntö .

Tässä maassa se väännetään sijoiltaan

koska kukaan ei saa rakastaa

eikä kukaan ketään korkeampi .

 

 

 

----------------------------------KAIJUTUKSIA PIMEYDESSÄ------------------------

Yksinään tupakalla
ja tyhjät tuulet kietoutuu.
Nikotiini soljuu keuhkoihin
kuin ne mustat pimeät vuodet
joina en elänyt.
Sinitiainen itkee pensaassa vieressä
ja miettii miksi en osaa lentää.
Lintu itkee lennottomuuttani.
Ja aurinko lohduttaa valollaan
kun varjot hukkaa hetkiämme.
Minä olen ollut yhtä kauan
kuin kauan,
kun ikuisuus virtaa kuin meri tuolla kaukana.

Hiljaisuus on kuin lakkaamaton sielu.

Voitko kuulla yhden puun lehtien kahinan tuulessa
kaikkien puiden lehtien kahinan keskeltä ?
Kaikki nämä hetket jotka valoaa taivaan ja meren joka tuo tuulet tähdistä
minä kuulen ja niin hiljaa Jumala itkee .
Minä kuljen tietä joka taittaa valon ja jossain yhtyy avaruuteen,
valo joka on liian kirkas on jo mustaa ajan tiivistymää .

Jos jätän paperini valkoiseksi sanaakaan siihen sotkematta
on kuin kertoa kaikki kaikkeudesta .
Miksi sotken sanoilla kaiken valkoisen valon joka johtaa?

----------------

Liian heleät , liian heleät sanat keveät ,
kirjoitan liian monet keveät unet ,
perässäni lipuu lippulaiva raskaine kontteineen ,
minulle on aina kaikki analysoitavaksi.
Ei tullakseen , ollakseen .
Kirjoitan päivää joka ei huomaa
vaan mietityttää
jokainen kivi jonka sinä laitoit tielle ajotieksi
kooten ,
on minun askelten runo .
Nyt kun näin tarkemmin kaikkea ajattelen
kirjoitan siitä laivasta
joka käy välillä raskaine kontteineen
muttei tietenkään muulloin kuin unissa
joissa on väriä
se lipuu katukiviteitä pitkin tuoden lisää unia
mereltä .
Tässä olemisessa on kokemisen jalo kyky unohtaa kaikki
ja nähdä vain avaruuden ytimeen aina .

-----------------------------------------------
Itseni peili jostain kaukaa itkee
ja ei nauti yhdestäkään hetkestä
olla mitä voi olla .
Henkilökohtaisuustaso , ei mikään metafyysinen
sanojen kuoltaja on aina ,
ilmentämässä vanhaa sieluani joka ei laske
numeroita vääriin nurkkiin .
Auton huutaminen pihalla tuskin
auttaa minua pois pääsemään luoksenne näihin hetkiin .
On tärkeää sulkea ja avata ovet monta kertaa
peräjälkeen päivittäin
ettei unohda yhtään ajatustaan väärään huoneeseen
odottamaan väärää hakijaa .
Avaruudessa on se minun ydin rakkaus
jossa pilvetkin on ,
mutta mieleni tarvitsee Jumalaa .


-----------------------------------------------------
Hyvä kaunis maailma
aamuherätyksenä vastaa ongelmattomaan sieluun ,
erillä lailla kuin ennen
tunteet ei tarraudu hetkiin
jotka elävät omaa aikaansa .
Rakkaus maailmassa ei ole ulkopuolella
eikä lauseet odota saapumistaan jossakin .
Tyyneyden peiliä entinen repivä ajatus ei hajoita
sittenkään.

--------------------------------------------------------
Pysyn poissa avaruudesta , ettei rotko häämötä ,
se ei ole kuin kääntyä ympäri taivaassa ,
on olemassa helvetinmutka avaruudessa
joka ei kuulla sanattomuudessa hiljaisinta eloa .
Se on kun ei kuule avaruudessa askelten kohtia
ja kartta on solmittu tummaksi huiviksi silmille .
Henkeni vartija , tämä hetki ,
joka ei anna olla minkään ajan suojassa .

--------------------------------------------------------

Pidän paisteista kiinni kuin kaltereista
jotka ovat vapaat
sanat tästä muistikuvasta on niin tiiviit .
Olen murtautunut hetkeen , jota vapaus ei ole valinnut .
--------------------------------------------------------
En jaksa muuta kuin odottaa kahvia .
Vähimmäismääräisyys kaikessa on sanani .
Sormeni osoittaa tarkkana seuraavaa tyhjää riviä.
Minua kuristaa ajan alku .
Jokainen hetki joka on laskettu muka niin oikeinpäin
etsii mukautusta , soveltuvuutta toisessa
dimensiossaan.
Jokainen hetki joka on muka laskettu oikeinpäin, etoo .
Katselen ajankuvaa tyrmistyneenä kaikesta ylimääräisestä
vouhotuksesta sen suhteen .
En tiedä mitään suurempaa farssia jonka Jumala on meille
järjestänyt kuin aika .

---------------------------------------------------------

Päivät alkavat painumaan umpeen .
Ne eivät painu teilleen tai mailleen .
Päivät on umpinaisen painuneet .
Pää ei ole pehkuissa
enkä ole kuin joku varjojen viileä varmistaja .
Päivät painaa päätään syliini
mutta minä en jaksa kantaa .
Odotan avaruuden väliintuloa
ja sen selontekoa näihin päivien kidutukseen .
Kuka jakaa päivien aikaa epämääräisellä
painekompressorilla ?
Minä vetäydyn ajan valoon
joka myöhemmin kun on aika ,hiljaa kertoo kaiken .

-----------------------------------------------------
Hän pyysi tyhjiä papereita ,
vain tyhjiä papereita tutkimuksiaan varten .
Enkö minä nyt sano sanaakaan.
Toivottavasti papereissani ei olen mustetta virheenä
tutkimuskirjoittamisen esteenä .
Hän pyysi minulta niin paljon ,
kaiken kauneuden .
Onko minun avaruuspaperini ehtymätön aalto ?
Että kirjoitanko nyt rakkausrunoista toista aaltokirjaa
jotain numereenista kollektiota sanoista
siitä kuinka paljon rakastan .
Numeroilla on taipumus tulla väärinymmärretyksi
rakkaudensanoissa lukumäärän mittana .

----------------------------------------
Ensimmäinen lauseeni on ,
olen tavallinen individualisti
lauseen jälkeen jonka tyhjyyden tutkimisen lopetin
jo ajat sitten sen helvetin vuoksi .
En voi olla nainen joka on kvanttimekaaninen nolla
ilmentymässä ilmiömaailmassa .
Tosi eli totuus Jumala kumoaa epätoden .

------------------------------------------------

Joka ikinen ääni väitteen todentuma ,
vastalauseiden tieteellinen runous .
Jokainen lentävä lintu joka ei lennä
ei ole pudonnut puustaan tyhjyyteen ,
ei Jumalan valolla ole tyhjää voimaa .
On niin vaikea olo joka mustalla värillä
väitteenä thesikseni alla , se on tyhjän musta avaruus.

-----------------------------------------------

 

Kahvila täynnä elämän ääntä.

Jumala kulki hitaasti hetken lävitse.

Kulki sielun tietä herkäksi.

Antoi valon tulla taloon.

Rakkauden korkein laskelma.

Eilen vielä varjot löi sydämeen leimansa.

Aika kiertää nurkan takaa.

Jokainen elo on lähellä.

Tahto ei tahdo kuulua,

on vain olemisen korkein kirkkaus.

Mikään ei kuulla tuskaa

ja lyhyet ajat on loppu,

ne on kiinni pitkissä ajoissa.

Elämä on sielussa korkea laulu.

Jumala luo itseään pienin hetkin.

Varjo taipuu valoksi nöyryyden ajassa.

Aika ei tunne tunteita,

avaruus on tunne korkeampi aika.

Jokainen valo on suurempi jalo.

 

---------------------------------ENSILUMI------------------------

Tänään tuli ensilumi.

Se oli tiivistymää vain

eilisestä historiasta taivaalla,

tuhkasateesta, sanoi kaunis vanhus

itkin siihen lumeen sinun halauksesi

joka oli päivän kaikki ihmiset.

 

Rasittaa se että  päivät on avaruudessa

vain kokemus   

ja toinen jälkeen 

että niistä tulisi tulevaisuus

jotta menneen voisi ajatella

häiriöinä avaruudessa.

 

------------------------VEDEN KITEYTYMÄÄ VEDESSÄ----------

 

Jäitä .

Niitä on niin paljon .

Vastaantulevia , tulemattomia kylmiä jäitä , näillä ohuilla vesillä .

Uin kerran hetken . Ja oli kaunein puro .

Koska jäät tulevat ? Itkin .

Kylmiä jäitä , liukenevia , lämpimiin , jäitä .

Jäät jotka itkee peltojen pelon .

Jäät jotka itkee kivillä routaisan , raudan , rauta .

Kuolee rakkauteen lumen .

Hukkajäät , jotka liukastuu taivaaseen , jotka pilvet vuoli pois .

Kuviokäpristyjät , loskalamaajat .

Jäät jotka iskivät yhteen ja rujot sekä anteeksiantamattomat peräytyneille , ne mitkä ehkä rahisee niitä mitkä elävät heinän .

Jää joka itkee sinut , päivän katoista lattiaan ,

ei anna tietää rannan rajaa . Kylmettää alkujen majan .

Unieni sulkija .

 -------------------------------------

                      Olen täällä.

Ja  kaikki  lauseet  menivät  jonnekkin.

      Onko  tämä   saari   siis  lumo .

---------------------------------------------------------------

Tuijotan tyhjää paperia puolituntia,noin:
kirjoitan sinun silmäsi runoksi silmilläni.

--------------------------------------------------------------

Lehdet puistoissa joissa on sade

on kuin sieluni

sinun hiljaisella portilla

 

kun kaikki on jättäneet,

on jättäneet yksin

sitä minussa ei kukaan tiedä.

 

Tukkani on sekaisin,

hän sanoi.

Vaikka se on leteillä.

Kaksi suoraa hiljaa huolellisesti järjestettyä lettiä.

 

Jos olisi joki rautatiekiskojen tilalla,

sillan alla.

Minä en pyytäisi mitään.

 

 

------------ERI AIKOINA----------------

 

 

Inspiraation viemänä menneisyydestä kohti tulevaisuutta

istun nykyhetkessä tuolillani jota ajan aaltoliike ei kaada seljälleen.

Odotan että hiukkaset kiteytyisi ja hajoaisi

ajatuksiksi joilla voisin kumota koko tämän ajan käsitteen terminologian.

Käsitteellisyys yrittää tunkea konkretiallaan olemassaoloni avaruuden lävitse

mutta minä en anna periksi kaikkeuden vastauksista.

Sielussani on aukko jota valo täyttää

koska en itse halua sitä täyttää tietämättömillä ajatuksillani.

Ympärilläni on paljon viisaita,

paljon viisaita jotka kulkevat kohti teitä tietäviä

ja minä olen se joka jää menneisyyteen seuraamaan ajan etenemistä.

Hypoteettisia todennäköisyyslaskelmia siitä mistä ja mihin aika menee

kumoaa tämän hetken kun akateeminen vartti on ohi.

 

------YRITÄN KIRJOITTAA SINUT TAKAISIN LUOKSENI  (nuotit on: ne me quitte pas)

 

Aamulla ikkunassa oli särö

mutta minä katselin sen ehyeksi

meillä ei enää pestä verhoja,koskaan,

sanoin,

sinä peitit niillä

kirkkaat valot öihin jotka

olivat tarpeeksi pyhät ilman.

 

Aamulla ikkunassa oli särö

mutta minä katselin sen ehyeksi,

päiviksi joita ei pestä.

Valo oli pehmeä joka ei huuda.

 

------------------------KADONNEEN RAKKAUDEN KAIKUTAIVAAT----------------------

Jäänyt on tämä jäätynyt elämä ja yö.

Yöllä uneksin huomisen

      joka ei tulekaan

ja päivällä yritän vain rakastaa elämää niin kuin se ei rakasta minua

jotta päivä ei muuttuisi pimeämmäksi

   kuin sinun tuskasi lyö.

Minä haluan puhua sinulle valvomisen vuoksi hiukkasista,

kuinka kauniista hiukkasista maailma koostuukaan

ja sinä sanot että makaronin keittäminen on kesken.Keskiyön ateria,sanot.

Yritän jatkaa ajattelemistani siitä mistä aloitin

mutta sinun konkretiasi luo muurin jota ei saa rikki,

hakkaan päätäni konkretiaan mutta en herää omaan valooni.

Hakkaan päätäni sinun valoosi kun mietin miten puhumaton se on,

sinun suudelmiasi,

kuivat intohimosta ja sitä kuinka niin palaen yritän tukahduttaa janoani tulellasi

mutta älysi puristaa minun henkeäni kasaan käsillään jotka ovatkin vain tuhkaa.

Yritin lukea sinulle rakkausrunon eräänä iltana:

On helpompi neliöidä ympyrä kuin kiertää matemaatikko.

Hymähdyksesi oli rakkautesi minulle

ja sen jälkeen olen poistanut parisängystäni peittosi ja tyynysi

jotka odottivat Oulusta etelään saapujaa.

Välimatkamme on joko liian pieni ja suurienerginen

tai liian suuri ja pienienerginen

ja kaikki siltä väliltä mikä on pysyvää rakkautta

on näkymättömissä.

 

-----------------------------MURTUNUT HILJAISUUS------------------

En halunnut murtua käsiisi,

istuin jähmettyneenä ja muka tuijotin parempaan tulevaisuuteen.

Ja kun olit lähtenyt,unohdin että olisin nähnyt sinut ikkunasta,

mutta kun katsoin perääsi olit jo mennyt.

Pöytä täynnä kyynelpisaroita,jähmettyneenä hiljaista tukahdutettua itkua.

            Toivotit hyvää jatkoa,kädestä pitäen,ei hellästi,

            vaan kätellen kuin virkamies ja pyysin olemaan teeskentelemättä,sanoin,

            toivottavasti ne sitten maksaa hyvää palkkaa.

            Ajattelin että kohteliaalle ja rehelliselle rehti palkka.

                              Järkeviä ajatuksia

                            kun sydäntä repii kuin raastinraudalla riivittyä.


Sillä kostealla paperilla jolla olin pyyhkinyt kasvoni,

pyyhin pöydän kyynelistä

ja katson vielä kerran tyhjälle tielle.

Sille tielle jolla en tule sinua enää koskaan näkemään.


                                                              Ja taivalkin oli niin tyhjä,

                                              neljä vuotta näkemättä sinua koskaan.

 

-------------------------------NÄKYMÄTÖN VANKILA---------------

Siitä vankilasta joka minulle tehtiin,

olen tehnyt surumielisyyden vankilan.

Siellä janoon juodaan sanoja

jotka eivät pakene eivätkä petä.

Sormilla piirrellen sanoja ilmaan

jotka aistivat kaikkialle.

Sanojen henkäyksiä surujen säkeissä.

Sanojen verho auringon suojaksi

kun varjot haluaa kertoa menneisyydestä

mitä tulevaisuudessa on väisteltävä.

                     Jos olisit kerran,

                     vain kerran ollut läsnä

                     kun kosketit

                     nyt tietäisin että sinä rakastit todella.

         Mutta et koskaan ollutkaan minulle.


   Ja jään vain tähän makaamaan,tyhjiin puristettu,

piirrän sanoja sormillani ilmaan, niinkuin sinä silloin paljaaseen selkääni,

ja lähettelen niitä rukouksina,pyyntöinä ylimpään.

Vastauksia odottaen

nukahdan kuten nämä kaikki 32 elinvuottani.

         Ne sanoo, aika on suhteellista

       mutta en ole koskaan ollut hyvä suhteellisuusteoriassa,

     eikä tämä täten lohduta.


Kuuleekohan Jumala nämä hiljaiset sanat paremmin kuin julistukset?

                                                                Ei minulla ole ääntä,

                                                               toivon että ymmärrätte,

                                                                     rukous jatkui.

 

 ----------------ÄLÄ ITKE---------------------

 

"Älä itke, aamulla silmät ovat turvonneet" sanoi äiti aina.

Kylmyys vaatii veronsa aina,

olin käynyt asunnon läpi jospa olisit kirjeen johonkin jättänyt.

Mutta kun kolmelta yöllä herään,yritän kylmällä vedellä parantaa muurautuneet silmäni

ja unohtaa tyhjyyden koleat seinät,kauiton asunto kun lähdit pois, sanaakaan jättämättä.

Veit mukanasi kylmyyden joka oli valheiden peitossa,

joita minä sokeana syleilin.

 

------------

 

Olen väsyneempi kuin kuolleet kukat.

Olen väsyneempi kuin tupakalla kellastuneet tapetit.

Väsyneempi kuin syksyn ruostuneet rännit.

Olen väsyneempi kuin likaiset lakanat joilla me silloin nukuimme,

joita en ole pystynyt vaihtamaan.

Joilla minä lähes taukoamatta nukun väsyneenä siihen,

että päiväsaika on,

mutta silti minä herään, vain kirjoittaakseni tämän.

Minä oikeastaan vain nukun ja kirjoitan.

 

 

 -------------------------PERUSTELLUT SANAT----------------------

Sanojesi perusteella

kyyneleeni johtuvat tuulesta ja viimasta

mutta ne ovat kyyneleitä ja ne tulevat minun silmistäni.

Kun sanoin viimeisen lauseen sanoin kaiken.

 

-----------------------------MIELESTÄSI--------------

             Tässä lisää roskia roskikseen, siis sanoja.

 -------------------------------------------------

 

---------KUN RAKKAUS JÄLLEEN SAAPUI

En tiedä mihin vie tämä tie.

Rakkaus joka johtaa kulkuani saa minut pelkäämään suurta ja tuntematonta:rakkautta,elämää,Jumalaa ja rakkautta aina vaan.

Kuin meren syvyys pelkoni ravisuttaa elämässä elämistä valoa hapuillen.

Odotin sinua koko elämäni ja nyt kun rakastat,käännyn pois,suljen silmäni,en halua nähdä rakkautta,minä käännyn itseeni ja haluan nähdä vain Jumalaa aina vaan.

Sielu sanoissani kiinni totuudessa janoten herkempien unien laulua,kun sinä katsoit minua,

oli kaikki kiinni kaikessa.

---------------------------

Olen orjattaresi,

olen palvojasi,

olen ikuinen rakkautesi

olet ikuinen rakkauteni.

Olet sheikkini,shaahini,imaamini ja kaikki mitä valosta voi sanoin kuvata.

Olen runosi,riemusi,muusasi,taivaasi ja kuusi.

Olet sufini,kaunein ja pyhin, kanssasi yöni on lyhin.

Olet huumani,kiihkoni suurihin korkehin.

          Mutta et ole Jumalani.

          Mutta en ole Jumalasi.

 

 ---------------ÄLÄ KOSKAAN SANO KOSKAAN, SANOI ÄITI-------------

Älä koskaan puhu minulle sanoillasi joissa olen kultaa vaan.

Älä koskaan hymyile minulle hymylläsi jossa olen sinulle vaan.

Älä koskaan ajattele että annan ajatukseni koskettaa sinua,

koska aina vaan,

ikuisesti on sinua vaan.

Kuten sinä halusit,minä kuolin sinusta pois.Täällä ei, mutta jossakin on sinä ja minä aina vaan.

Nyt minä olen sanonut monta sanaa mutta minä en sano:Inshallah

koska tässä rakkaudessa minä en tiedä mikä on Jumalan tahto.

Minä tiedän minun rakkauden tahto ei koskaan voi olla oleman ylempi kuin Jumalan tahto.

Joten tässä rakkaudessa sinuun olen kuolevani,koskaan emme ole syntiämme juonut,

tässä rakkaudessa Jumala todistakoon rakkauteni.

 

------------------

Kirjoitin sinulle nämät runot,

kirjoitin kuin jään Grönlantiin

ja hiekan Saharaan,

kuin pyramidit Egyptiin,

       rakkauteni kirjoitin.

Kirjoitin sanomaan rakkauden leveysasteita,

                           rakkauden pituuspiirejä.

Kirjoitin sinulle muistoksi maailmaan suuria,suuria kauniita sanoja

koska tiesin että tarinamme oli vain kuin yksi, kaunis tarina,

        satu sanojen tuhansien,

                 tuhansien sydänten tarina.

 

------------------VALON,AVARUUDEN JA AJATUSTEN AMPLITUDI-----------------

Aamulla oli valo joka oli kuin eilenkin

valo tuntui samalta kuin ennenkin

mutta ne ovat uusia valokvantteja,

fotoneita jotka matkaavat aina

saman matkan

mutta avaruus on koskettanut niitä uusilla erilaisilla aaltoliikkeillä

interferoiden ajatuksilleni uuden suunnan.

Lumi oli eilistä uudempi,

nuoskalumi johon valo absorboituu

ja ääninä ympärilläni kuulen vain

kengänpohjien alla kuuluvan narinan.

Jokainen askel narisee

jotta sisäisen hiljaisuuteni vuoksi tietäisin yhä olevani olemassa.

Lumiavaruus jossa kuljen ykseydessä kaikkeuteen

epävarmana siitä onko sittenkään hyvä että absoluuttinen avaruus kumottiin.

Kosmologinen vakio suuntaan tai toiseen,laajenee tai supistuu

voi mielestäni mielelläni olla yhtä aikaa,

vacuum joka pyyhkäisee aina turhat ajatukseni pois.

Niin minä näkisin jokaisen puun lehdet yksityiskohtaisesti yhtä aikaa

että ympärilläni on liikaa kauneutta jonka synty voitaisiin vain teoreettisen tieteellisesti selittää.

Näin minä tänään ihmeitä koin.

 

---------------------VALOHIUKKASTEN UNI---------------------------

Kestää aina hetkisen,

siis valon nopeuden vakion ennen kuin valo taittaa varjon.

Kestää tovin kun erotan valon varjosta etten kätkeydy niiden alle.

Otan kiinni valon aaltoliikkeen keskikohdasta ja herätän sillä uneni.

Kun katson,valo peilautuu aikana jonka ikää en tiedä,

onko se valo auringonvalosta 8 minuuttia

vai fotoni alkuräjähdyksen ajoilta joka on kulkenut jo pitkän avaruusmatkan.

Lämmittelen kasvojani ja silmiäni heijastuksissa,

olen tiiviisti hetkissä ja elämässä kiinni.

Olen tyytyväinen että avaruuden pimeys,päättymätön äärettömyys,

ei näy kuin öisin ja silloinkin kaipaan että kuu olisi kirkkahampi.

 

 

---------ME VOIMME KIITTÄÄ KIINAA VIHREÄSTÄ TEESTÄ--------------

 

Odottelen ihan rauhassa

maailmanloppua,

ei minulla mihinkään ole kiire

polttelen tupakkini ja juon vihreän teeni parvekkeella(toinen aiheuttaa syöpää ja toinen on antioxidantti ja ehkäisee syöpää)

tähyilen rauhallisesti taivaalle ja Yin/Yang balanssini on kunnossa.

Tässä kuussa asteroidi on iskeytynyt Marsiin ja toinen ohittanut maan

samaan aikaan kun sademyrskyt ovat piinanneet Kiinaa.

Maailmaa johtaa sumea logiikka ja fraktaalikaaos järjestyksessä.

Kvanttitason oivalluksia etsien maailma kuin etsii uutta kiertorataa

jossa keksityt ja aina olleet hiukkaset lomittuisivat harmonisesti.

Aina ollut ja on aina oleva,ei alkuräjähdys eikä luotu,

t0

 eli ei mikään aika.

Minulla on paljon Kiinalle kiiteltävää kuten vihreä teeni jota juon päivittäin n.2 litraa

jotta voisin kirjoittaa tälle kauniille paperille.

     Odottelen tässä ihan rauhassa

maailmanloppua

  kun myrskytuuli humisuttaa ikkunoita

     enkä usko että luonnonsuojelulla on mitään vaikutusta maapalloon, avaruuden voimien edessä.>

 

 

> (Näköjään pölliminen kuuluu maailmanlopun ideaan,kun runoni on tässä Pellen sivujen kautta ollut jo vuodet niin maailmanlopussa ei haittaa vaikka: egotrippi vähän pölliikin.Kun mietitään meteoriittejä ja muuta niin mitäs nyt yks egotripin pölliminen.Antaa palaa vaan)

Tästä pääsee linkkiin jossa kaikki "idearikkaat" ihmiset voivat jammata ja laulaa biisin mukana: http://www.youtube.com/watch?v=gAPF9K4NOgU&feature=related

 

 

 

 

----------ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE -273,15 CELSIUSTA----------------------------

 

Ääriolosuhteissa Grönlannissa

ei ole siltoja jäävuorelta toiselle.

Eikä niitä tarvita,jäävuorilla Grönlannissa ei asu ihmisiä

joita voisi mennä tapaamaan.

Lämpimät lämpimästi pukeutuneet ihmiset matkustavat

toisien lämpimien luo takaisin kanootilla

mahdollisesti matkallaan tavattuaan mahdollisesti tappavan jääkarhun jäälautalla.

Minä kävelin täällä kaupungissa sekaisin ja ristiin rastiin

kun olin kadottanut karttani.

Siltoja ja teitä kuin loputtomiin

mutta en löytänyt yhtäkään,

turkistakkinen nainen katsoi minuun kuin jääkarhu

ja katsellen pitkin seiniä pyysin anteeksi että olin eksynyt

ja sen jälkeen päätin muuttaa Grönlantiin

ja tulla miljonääriksi keräämällä tyhjiä tuborg-pulloja(joka on lempioluttani)

      Grönlannin olutpullokierrätys Corporation.

 

    

               copyright: Mari-Tuulia Siklander

 

 KIRJOITTAJAN HUOMAUTUS:

Pyrkimys on kirjoittaa maailman huonoin runo.En tiedä olisiko jo joku näistä runoista sivuillani saavuttanut sen aseman.
Otsikkona sivuillani on virheellisesti maailmankaikkeuden huonointa runoutta,sillä jos Marsista löytyy elämää niin he saattavat päihittää minut huonossa runoudessa.
Toistaiseksi emme siis tiedä Marsin runoudesta emmekä täten sitä kuka kirjoittaa
maailmankaikkeuden huonointa runoutta.
Joten nöyrin anteeksipyyntö mahdollisille Marsilaisille jos olen loukannut asemaanne tituleeraamalla runoni virheellisesti vieden asemanne.(LOL!)

                                         

 

                                    

                     

                                                                      

                                  

 

----------TODISTAN OLEMASSAOLONI,TODISTAN JUMALAN-----------------        

                                                               

Kuljen puhtaan rikkumattoman lumen läpi, jäljistäni tulee uusi polku, askeleeni, merkki tässä hetkessä,

ainoa joka näyttää että minä olen olemassa oleva.

Tiedän olevani olemassa mutta kuka mikä ken ja kumpi kumpainen ei myönnä totuuteni olemassaoloa,

ei puhu,ei sano,ei kuiskaa: totisesti sinä olet olemassa.

Ja rukoukset epätoivon lähetettynä ympäri maailmaa ovat hiljaisuudessa vastaamattomat.

Virheelliset arvioinnit voimakkuudestani vaikka pelon täyttäminä jokaikisenä päivänä ainoa aseeni on sana.

Kynä jolla kuorin kerros kerrokselta jokaisen valheen ja epäkohdan totuuden valoon.

Muuta minulla ei ole.

Muuta en uskalla pyytää en liiemmin toivoa sillä tiedän sen kuilun johon tippuu kun toiveet muserretaan.

             Odotan vain uuttä lumipyryä kun kylmyydessä astelen ja taakse katson rikkumattomalla lumella 

             omien jalanjälkieni omaa polkua, 

             kun tämä talven tuuli tuo lumihiukkaset ympärilleni pyörimään,

            on kuin Saharan aavikon tuulen kannattelemat hiekanjyvät lennellen,

                     mutta täällä kaukana kylmyydessä

                     saman Jumalan kokonaisuuden voi kokea.

             Kun jaksaa kuulla jokaista hetkeä.

             Kun uskaltaa tuntea jokaisen hetken ja olla olemassa edes itselleen,

             näin Hänkin kuulee minut,

                              riittääkö tämä ihmisen olemassaolon todistamiseen.

                                

                                                                                     

 

-----------ÄÄRETÖN VALO---------------------------

Minulla ei ole mitään kieltä,minä en omista mitään sanoja.

Jokainen kokonainen sana jonka minä sanon, ymmärrän siitä vain puolet.

Tämä hiljaisuus joka vain on, saa minut yksin itkemään ,kun Jumala vain on,

minun hiljaisuuden kasvot joita en kenelläkkään uskalla näyttää, saa minut itkemään.

Ja se valo ja se kirkkaus, jota kohti kurotan kyynelilläni,saa minut ymmärtämään,

minulla ei koskaan tule olemaan sanoja ja kieltä Hänestä ja Hänen rakkaudestaan.

 

 

--------EI ÄÄRETTÖMÄT HIEKANJYVÄT-------------------

Saharan aavikon Jumalan valon prinsessat,kuningattaret ja sheikit

minä katson kauneuteenne,

minä katson korkeuteenne.

Mutta Jumala haluaa että minä kärsin,kuljen köyhyyden rusentavaa polkua,

puhun kerjäläisenä kerjäläisille,

hulluna mustalaisille

koska Jumala ajatteli että minun sieluni valo on vähäinen, niin vähäinen,

se ei kuulu kirkkaiden palatsien loistoon vaan on kuljettava yksin routaisen maan pelottamana

sormi kohti kuuta osoittaen, ei ole mielensä näkemistä,

vaan kun on Yksi, on myös ykseys.

         

                                              

 copyright: Mari-Tuulia Siklander

                                               

                   

                           

                                                                    

 " Ajattelemisessa on se hyvä puoli      

  että ajatteleminen on ilmaista.

 Älykkyydessä on se huono puoli

 että älykkyys ei ole ilmaista":

                                                 m-t= mielen-terveys

 

 

                        

 

   -OCEAN-ZEN-OCEAN-                      

        Mitä minä muuta tarvitsen kuin nämä kalliot ja meren.

Meri on kuin maailmankaikkeus,elämä, turha sitä vastaan on taistella ja mahtiaan todistaa,

                  ellei halua upota.

Ainoa keinoni selviytyä kun jouduin meren aaltoihin,oli heittää kaikki pois ja keventyä.

            Mennä meren mukana ja luottaa.

  Suljin silmäni,halasin pelkoa hyvästiksi ja sanoin hyvää yötä.

Mitä muuta tapahtui kun katselin kauniita unia,en tiedä,

     mutta ajan kuluttua,heräsin rannalla suu täynnä hiekkaa,

     enkä tiennyt olinko elossa vai kuollut

     ja mitä sen oli väliä,sillä näin kirkkaammin kuin koskaan.

Istuuduin kivelle,kutsuin lokit kylään ja kuuntelin heidän laulua.

                 Enkä itkenyt enää.

Kauan on mennyt, mutta minne, en tiedä, ei se mitään,

          istun ja tiedän että se tulee takaisin.

                                      

 Aregato!(I will be forever gratefull for Japan,without Aikido,

I would not be alive today.Aregato to all my Sensei´s)

 

 

 

                                         

               Ne sanoo huorat,narkomaanit tai juopot

                         istuu kadunvarrella portailla.

                         Minä istuin mutten ollut mikään niistä,

                         katselin ohimenevää elämää

                         ja olin yksinäinen.

                         Siinä mielessä olin menetetty tapaus

                         että en uskaltanut muuta kuin istua

                         oman elämäni varjon vieressä,

                         ilman varjoa.

                         Odotus kääntyi pois kaipuusta

                         ja se että pystyi itkemään,

                         ei enää ollut.

                         Olin jo se lintuparven lento taivaalla

                         joka ei koskaan pyytänyt

                         eikä toivonut mitään,

                         lento joka vain oli lento,

                         rukousta tarvitsematta.

                        

 

                    http://www.timeforclimatejustice.org/home/

 

                           http://www.fondationchirac.eu       

 
                                   
 
 
                                 ---------PARIISI 08.11.09----------


                                     Linnut lensivät sisälle,                              

                               kun minä odotin liian kauan,

                    ihmiset jonottivat metri määrin

katsomaan nykytaidetta joka vallitsee ympärillämme.

                        Portaat nykytaiteeseen

                         olivat liian korkeat,

                          ja kun katsoin alas

                            pelkäsin olevani lintu

                                                             joka haluaa lentää ulos.

     Oliko ne ne Mongolialaiset kurkkulaulajat

       jotka noituivat minulle siipiä aukiolla.

Ja toisen talon puutarhaan oli istutettu lintuja,

               siis linnunmunat laitettu ristiin rastiin ympäriinsä puihin,ränneihin,ikkunalaudoille

ja kun kuoriutuu, ympäristö kuulostaa kauniimmalta


       Minun mukanani tänne kauas

ei tullut sitä tukehduttavaa,

                    kuristavaa ilmaa

joka päivä toisen jälkeen nakerteli minusta kaikkea ja kaikkeutta pois

                         ja kun lähdin sieltä tänne,

          olin enää vain PERSONA NON GRATA.

Sehän se oli se mantrakin kaudet,vuodet toisen jälkeen:

             ”ei mitään, ei mitään, ei mitään ”

jota minä kauhun labyrintissa hoin yksin,

             kun ei ollut ja vieläkään ei minulla ole ketään.


Täällä minä olen turvallisesti tuntematon

ja täällä silti minulle hymyillään,

toiset tuntemattomat sanoo kadulla: Bonjour.

Ikäänkuin kaikki katsoisivat minua niinkuin oikeasti kuuluisin tänne

enkä minnekään muualle.

Minä olen tervetullut,

              ehkä siksi koska sieluni on yhtä kaunis kuin heidän,

ehkä siksi että he tietävät mitä LIBERTÉ tarkoittaa, kuten minäkin,

              toisille ei rakenneta sielun vankilaa.

Ehkä siksi että he tietävät mitä ÉGALITÉ tarkoittaa,kuten minäkin,

              hierarkinen uskonnollinen nöyryytys ei kuulu ihmisoikeuksiin.

Ehkä siksi että he tietävät mitä FRATERNITÉ tarkoittaa,kuten minäkin,

            että sielun vankilaan runnottua hierarkisella uskonnollisuudella nöyryytettyä ihmistä

                                            ei jätetä yksin.
 

Kelloni lasitaulu meni rikki Pariisin katuun iskeytyessä.Samalla murtui 35 vuotta odotusta ulospääsystä.Hyvien ihmisten valtakunnassa ojennettiin lämmintä kättä.Vaikka noin 2000 kilometrin päässä näkyi tämä sama taivas,tähdet ja kuu.Sen metroverkosto kuin taivaan enkelien verkosto,oikeasta paikasta, oikeaan paikkaan.Minä olen eksynyt kerran totaalisesti Rovaniemellä mutta nyt täällä miljoonakaupungissa minun askeleeni eivät mene kuin pari kertaa harhaan muttei pahasti,palaan oikealla tielle,seuraa väriä ja numeroa löydät tien kohdepaikkaan. Kerjäläisiä monta matkan varrella mutta en antanut yhdellekkään kolikkoa,en uskalla kaivaa esiin lompakkoa,jos se vaikka varastetaan.Musiikkia kauittimista metroasemalla ja kun astuu metroon sisään joku ihana haitarinsoittaja soittaa Cherbourgin sateenvarjoja, uskallan nyt hymyillä tässä maassa jossa hymyilevää henkilöä ei automaattisesti leimata hulluksi,kuten siellä mistä lähdin. Ja aina joku ventovieras hymyllä vastaa takaisin. En anna rahaa haitarinsoittajallekaan,ehkä ajattelen,jakelen rahojani muille köyhille vasta kun tiedän missä kotini on. Kävelen metrokäytävät nopeasti koska minulla on kiire mahdollisimman pian päästä uuteen paikkaan kokemaan lisää uusia asioita. Tämä maa ravitsee minua,lävistää minut voimalla ja energialla,olen uudistunut,tai olen kuin uusi persoona verrattuna siihen minuun joka kylmyyden ympäröimänä erakoituu,yksinäisyydessä raahustaa,laahustaa itkien,miettien mikä nyt olisi viimeinen oljenkorsi johon tarttua jolla minut vedetään takaisin elämään kun joka hetki on liian intensiivinen kuolemanhenkäys joka valehtelee että olen menettänyt kaiken ja minä uskon sitä.Kuten uskon niitä kaikkia jotka nujertavat minua päivittäin kun haluan jakaa heille onnea ja hymyjä,heidän realiteetteihin palauttaminen minulle on totaalinen välinpitämättömyys,murahdus tai silmien pyöräytys ja mitä enemmän minua mulkoillaan,sitä enemmän minä yritän ja kun tulen kotiini,olen aivan loppuun palanut. Tulen kotiini ja kaikki tuskan aallot lyövät yhtäaikaa,jokainen epätietoisuuden kysymys valtaa mieleni,koko historiani kertautuu mielessäni kaikkine niine asioine joiden kanssa minut on jätetty yksin,haluan sanoa tässä maailmassa,mutta te ajattelisitte että se on liian mahtipohtista kenties megalomaanista.Täällä pakahtumaisillani haluan laulaa Pariisin taivaan alla mutta tyydyn hyräilemään.Valppaana kuin kauris katsoen ikäänkuin joka suuntaan yhtäaikaa,toivoen samalla että muistaisin täältä kaiken,tarkasti, ja sen miten eroaa täällä Pariisissa elossa oleminen,kotona kuolleena olemiseen.


                       ASIASTA TOISEEN KONKRETIAAN:

 

Tässä on äitini Pirjo Viittalan poliittinen aloite adressin muodossa köyhien puolesta joka aiotaan lähettää eduskuntaan kun allekirjoittaneita on tarpeeksi. Äidilläni ei ole mitään tekemistä kotisivuillani olevien poliittisten mielipiteiden kanssa eikä hän niitä allekirjoita sillä hänen sanojensa mukaan hän ei niitä ymmärrä(en kyllä tiiä kuka ymmärtää...) mutta allekirjoita sinä tämä tärkeä adressi jotta me kaikki voimme parantaa köyhien oloja,tärkeä seikka myös on että kauppojen ja muiden instanssien murskaama ja pois heittämä ruoka on myös ekologisesti väärin toimittu,kaikkihan sen loogisesti tajuaa kun nyt realiteetti maailmassa on myös ilmastonmuutos(mitään ei saa heittää hukkaan!)tässä linkki adressiin:

  

http://www.adressit.com/koyhille_ruokaa       

 

 

      

If any further questions on my poetry,you can contact me in these addresses,also it would be more productive and wise if any person who has problem to undestand my political opinions or person who for some reason feels problematic about me would contact me in these addresses and express their straightforward opinions and questions, instead of making psychopathic bullieng and attacks against me because I truly dont understand what is this what is going on in this country against me and why, so write to me at:

                     oceanwindssky(at)gmail.com

                    oceanwindssky(at)hotmail.com

         For nearly 3 years that these homepages has been in internet,I have tried to open up discussion with people, as I see that dialogue is the only way to solve out problematic issues or situations and my e-mail addresses have been here for that reason, but it seems like in Finland it is not common to have opening and fruitfull conversation about problems and nobody has wrote to me.Instead people jump into conclusions without talking with person and play hard-ball psychopathic strikes against ONE PERSON ALONE,ONE WOMAN

with no back-up,no support,no political power or connections or with no power of anykind. Maybe those sick people in power has no life of their own and their only enjoyment in life is to make other people flippy, I just learnt that PUNKers today actually are in da power,in da system and using their ("Punk")-power AGAINST WEAK PEOPLE,like those whome the PUNK´s have always usually fought against, absurd and surreal-There is no real Punk in Finland.

 

 

My frontpage-  2nd page   3rd page   4th page       5 th page