KARATE

KARATEN HISTORIAA

 

Alkuperäinen teksti ja haastattelu: Steve Cattle 6.dan, English Shotokan Academy(ESA) perustaja.

Suomenkielinen käännösteksti © Jarmo Niiranen

Mitä Shotokan on?

Shotokan on pitkälle jalostettu taistelumenetelmä, joka pohjautuu 1700- ja 1800-lukujen aikana Shurin kaupungissa ja Tomarin kylässä Okinawalla kehitettyihin taistelutaitoihin. Shotokan-ryu eroaa paljon puhtaasti Okinawalaisista karate-tyyleistä. Erityisesti Jigen-ryu kenjutsu on vaikuttanut voimakkaasti Shotokanin kehitykseen. Innovatiivinen tekninen kehitys on tiettyjen henkilöiden, muun muassa Yoshitaka Funakoshin ansiota.

 

Mistä tällainen kehitys johtuu?

Shotokanin todellinen isä on Sokon "Bushi" Matsumura (1796-1893). Matsumura syntyi Shurissa ja häntä opetti Satunishi "Tode" Sagakawa. Sagakawa taas sai oppinsa Kong Su Kungilta, joka tunnettiin myös nimellä Kushanku (1.). Hän toimi Kiinan sotilasattaseana Okinawan hovissa. Matsumura työskenteli palveluspäällikkönä Ryukyu-saarten kuninkaan (2.) armeijan palveluksessa. Kuninkaan täytyi viettää useita kuukausia vuodessa Kyushun saarella ja hänen täytyi myös ottaa palvelusväkeä mukaansa. Näillä vierailuilla Matsumura harjoitteli Jigen-ryu-miekkatyyliä, joka oli Kyushun Satsuma-klaanin päätyyli. Matsumura lähetettiin matkalle Pekingiin (3.) 1840-luvun aikana.

 

Tällä matkalla hänellä oli mahdollisuus harjoitella useita eri taistelulajeja. Matsumuran taidot tekivät vaikutuksen kiinalaisiin, erityisesti hänen miekkataitonsa. Matsumuran oli ilmeisen vaikea tehdä selväksi, että hän oli keskitason miekkamies japanilaisen mittapuun mukaan, ei mestari. Oli ilmeistä, että Jigen-ryu-miekkatyyli oli paljon pidemmälle kehittynyt taistelutaito kuin karate tai tode, joksi sitä silloin kutsuttiin. Palattuaan Okinawalle Matsumura alkoi systemaattisesti kehittää karatea keräämällä eri tyylisuuntien oppeja ja sekoittamalla niitä - tyylejä, joita harjoiteltiin Shurissa ja lähiseudulla. Näiden tapahtumien seurauksena hän kehitti Shuri-ten eli Shorin-ryun (4.). On selvää, että Matsumura alkoi yhdistää Jigen-ryu kenjutsun ideoita taisteluoppeihinsa.

 

Matsumuralla oli useita edustavia oppilaita, mutta kaksi heistä on erityisen tärkeitä Shotokanin historiassa. Kummallakin oli sama etunimi Yasatune "Anko" Itosu ja Yasatune "Anko" Azato. Nykyisin tiedetään lähes varmasti, että Matsumura opetti molempia eri tavalla. Itosulle hän opetti alkuperäistä Okinawa tode -tyyliä ja Azatolle tyyliä, jossa yhdistettiin Jigen-ryu kenjutsua ja tode-jutsua. Tämä oli mahdollista, koska Azato oli jo taitava miekkamies ennen kuin hän alkoi harjoitella Matsumuran johdolla. Itosu tutustui myös Matsumuran kaukaiseen sukulaiseen Kosaku Matsumuraan, joka oli Tomari-ten johtohahmo. Näin ollen Itosu tutustui myös Tomari-te-tyyliin. Tämän vuoksi useat Tomari-te katat päätyivät Shorin-ryu- ja Shotokan-tyyleihin.

 

Yasatune "Anko" Itosu (1813-1915) vaikutti ehkä eniten Shuri-te karaten kehitykseen 1800-luvun lopulla. Hän kehitti Pinan-katat, Passai-Shon, Kushanku-Shon ja kolme Rohai-kataa. Itosun tyyli oli puhtaasti okinawalainen; korkeat asennot ja lyhyet tekniikat, jotka sopivat hyvin lyhyelle etäisyydelle. Hän oli kuuluisa fyysisistä voimistaan ja lyöntivoimastaan. Itosun opit tuottivat useita edustavia oppilaita, kuten Gichin Funakoshi, Kenwa Mabuni, Kentsu Yabu, Choshin Chibana ja Shinpan Gusukuma.

 

Moderni Shorin-ryu, erityisesti Choshin Chibanan Kobayashi-tyyli, sisältää kaikki Itosun systeemin perusasiat; lyhyen etäisyyden tekniikat, lihasvoiman korostuminen - on selvää, että Shorin-ryu ja Shotokan-ryu eroavat huomattavasti toisistaan tekniikaltaan ja ideologialtaan. Erot korostuvat katassa. Shotokanin versiot ovat niin erilaisia, että sama kata näyttää erilaiselta ja tuntuu jopa, että kyse on kokonaan eri taistelutaidosta. Yasatune "Anko" Azato oli ehkä tärkein vaikuttaja Shotokan-ryun historiassa. Hän oli Gichin ja Yoshitaka Funakoshin opettaja vaikka oli selvää, että Gichin harjoitteli Itosun karatea. Tiedetään, että Azato ohjasi Gichin Funakoshin Itosun (7.) oppiin jo aikaisessa vaiheessa. Tämä siksi, että Gichin Funakoshilla oli jo nuorena nivelvaurioita, jotka rajoittivat hänen notkeuttaan ja nivelliikkuvuuttaan. Azato oli pitkä ja notkea mies, joka onnekseen kuului Okinawan ylimystöön ja saattoi näin omistaa elämänsä taistelutaidoille - karatelle ja kenjutsulle. Eräs periaate, johon Azato perinpohjin tutustui, oli perustekniikan käyttö täysin eri tavalla kuin perinteisessä Shorin-ryussa. Shorin-ryu toteuttaa perustekniikat aina samalla tavalla. Edellämainittu kehitys johti niiden teknisten tunnusmerkkien syntyyn, joista Shotokan-ryu tunnetaan - tekniikka ja sovellukset läheisesti liittyen Jigen-ryu kenjutsuun.

 

Shotokan-ryun tunnusmerkkejä ovat:

   1. Perustekniikka tehdään pitkistä, dynaamisista seisonnoista kehon vahvistamiseksi. Voima haetaan suuria liikeratoja hyväksi käyttäen, esim. lantion rotaatio, vastavoima jne...

   2. Kehittyäkseen on myös harjoiteltava tekniikkaa monipuolisesti eri seisonnoista esim. käyttäen pienempiä liikkeitä, jotka eivät ole vastustajalle niin ennalta arvattavissa.

   3. Asennon tulisi aina olla sellainen, että tekniikan tekemistä voidaan jatkaa luonnollisesti, esim. tekniikat joissa joudutaan alttiiksi haavoittumiselle tai saattavat tekijän heikkoon asemaan taistelussa ovat käyttökelvottomia.

  

Kaikki em. ideat tulevat Jigen-ryu kenjutsusta, mutta ilmiselvää on myös se, että etäisyys (ma-ai) on peräisin miekkataidoista. Okinawan karaten - Shuri-te ja Naha-te - lähietäisyyden sijaan Shotokanin taisteluetäisyys on sama kuin kendossa. Itse asiassa kilpailusäännöt perustuvat kendoon (8.).

Shotokan-ryun tekniikat ovat sopivia tämän etäisyyden taisteluun. Nykyisin useimmat japanilaiset tyylit harjoittelevat tältä etäisyydeltä tullen näin lähemmäksi Shotokania kuin alkuperäistä tyyliään. Itse asiassa eräs nykyajan tärkeimmistä Okinawan mestareista totesi nähdessään Shotokan-, Wado-, Shito- ja Goju-kilpailijoita Japanissa, että kaikki ovat samasta koulusta.

 

Huomiot!

Kushankuun liittyy paljon ristiriitaisia käsityksiä. Lähes yksimielisiä ollaan siitä, että "Kong Su Kung" on sotilasarvo, eikä ole todellinen nimi sotilaalliselle neuvonantajalle. Satsuma-klaanin vallankaappaus Ryukyulla 1609-, jota johti Shimagun perhe. Ryukyun kuningas oli puolet vuodesta Kyushulla. Hänelle annettiin daimion arvo ja hänellä oli palvelijoita ja samuraita mukanaan noilla matkoilla. Näillä matkoilla Sokon Matsumura harjoitteli Jigen-ryu kenjutsua.

Arvostettu Shingo Ohgami 7. dan Wado-ryu on jäljittänyt Matsumuran matkan Pekingiin. Shorin-ryu-nimen kehittäjästä kiistellään. Kehittäjä on ollut joko Anko Itosu tai hänen oppilaansa Choshin Chibana, joka käytti nimeä ensimmäisenä. Shorin-ryu on kiinaksi Shaolin, suomeksi koulu.

Tomari-te katat jotka Itosu oppi Kosaku Matsumuralta ovat Jion, Jitte, Jiin, Empi, Wankan ja Chinte.

Itosu vaikutti eniten Okinawan karateen oppilaittensa kautta. Shotokanissa on joitain piirteitä Itosulta, mutta sitä ei voi verrata suoraan Shorin-ryu karateen.

On todennäköistä, että Azato piti Gichin Funakoshia vaikeana oppilaana, koska tällä oli lonkkanivelvaurioita jo nuorena. Azato ohjasi Funakoshin Itosun oppiin, jonka tyyli oli sopivampi Gichin Funakoshille. Myöhemmin, vanhemmalla iällä, Gichin Funakoshi kärsi vaikeasta lonkkanivelrikosta.

Ensimmäiset kilpailusäännöt suunnitteli Hidetaka Nishiyama 1950-luvulla ja ne perustuvat kendon sääntöihin. Tämän huomion teki mestari Teruo Chinen Jun Do Kan Goju-ryu -tyylistä, joka näki japanilaista karatea oppilaana Takushokun yliopistossa Tokiossa.

SHOTOKAN RYU KASE HA

 

Yoshitaka Funakoshin ja Taiji Kasen luoma Shotokan karate poikkeaa perinteisestä, kaikkein harrastetuimmasta Shotokan karaten haarasta, jota Japan Karate Association edustaa. Vaikka tyylistä on pitkään puhuttu, voidaan sanoa että vasta vuonna 2002 tämä tyylisuunta on myöskin virallisesti olemassa.

 

Karaten historiasta kiinnostuneille akatemian tyylin vaikuttajia voidaan jäljittää myös kauemmaksi, jolloin ketju olisi seuraava: Matsumura Sokon - Azato Yasutsune - Funakoshi Gichin - Funakoshi Yoshitaka - Kase Taiji. Matsumuran ja Azaton ase- ja karatetekniikkaan vaikutti Jigen-ryu miekkailutyyli, joten sen vuoksi Gichin Funakoshin karatetyyli poikkeaa muista Okinawan saaren tyyleistä. Matsumura, joka oli Okinawan kuninkaan henkivartija, jakoi kokemuksiaan japanilaisten Satsuma klaanin henkivartioiden kanssa, jotka olivat Jingen-ryu ken-jutsu mestareita. Sieltä ovat lähtöisin myös Shotokan tyylin laajat ja voimakkaat liikkeet.

 

Seuraavassa muutamia tyylisuunnalle tyypillisiä tekniikkaan liittyviä seikkoja. Nämä eivät missään tapauksessa kuvaa tyhjentävästi sitä, mutta kertovat etenkin karatea tunteville hieman sen periaatteista.

 

Kime

Termi tarkoittaa henkisen ja fyysisen voiman keskittämistä eli fokusointia. "More Kime", kuuluu sensei Kasen mieleen jäävä kannustus.

Kimessä yhdistyvät kaikki karaten opettamat perusasiat: vahva asento, haran eli "keskustan" käyttö, tehokas liikerata, rentous, voima, ajoitus, hengitys sekä tietysti kaiken läpäisevä tahto. Jos tekniikkaan halutaan hyvä kime, sille on annettava kaikki mikä kehosta ja mielestä lähtee.

Voimakkaan kimen kehittymiseen vaaditaan tietynlaisen energian löytämistä vuosien harjoittelun tuloksena. Taiji Kasen omien sanojen mukaan harjoittelijan on pyrittävä löytämään lukuisien toistojen joukosta ne tekniikat jotka ovat tuntuneet hyville ja etsimään tätä tunnetta yhä uudelleen.

 

Fudo-dachi

Tämä Yoshitaka Funakoshin kehittämä asento on SRKH-tyylissä kaikkein yleisimmin käytetty, vaikka se on muissa tyyleissä lähestulkoon tuntematon. Yoshitaka sensei oli tunnettu siitä että kaikki hänen luomansa uudistukset olivat käytännössä toimiviksi testattuja. Fudo dachi syntyi yhdistämällä hänen isänsä lempiseisonta kiba dachi ja kaikissa tyyleissä yleisesti käytetty zenkutsu dachi. Nykyisessä harjoittelussa Fudo dachilla korvataan zenkutsu dachi kokonaan. Näin varsinkin ylempien vöiden harjoittelussa.

Fudo sana tarkoittaa järkähtämätöntä ja vankkaa. Asento on matala ja se antaa hyvän mahdollisuuden liikkua lähes joka suuntaan. Fudo dachissa lantion liike on pieni, ja takajalan käyttö poikkeaa huomattavasti zenkutusu dachista. Lantion suuren liikkeen sijasta asennossa keskitytään keskustan voimakkaaseen käyttöön.

 

O'waza, chu waza, ko waza

Sanat tarkoittavat tekniikan liikerataa laajimmasta lyhimpään. Harjoittelu aloitetaan suurilla liikkeillä jotta lihaksisto kehittyisi ja keho oppisi liikeradan sen ääripäästä toiseen. Laajalla liikkeellä saavutetaan myös luonnollisesti maksimaalinen voima ja nopeus.

Kase kuvaa tätä harjoittelun vaihetta peruskouluksi ja samaan hengenvetoon toteaa myös, että se vaihe on käytävä perusteellisesti läpi ja kerrattava aika ajoin. Samalla luokalla ei kuitenkaan olla kuin vain tietyn aikaa kunnes on mentävä eteenpäin. Kasen sanoin, "On parempi kulkea 10 km ylöspäin kuin 10 km samalla tasolla. Ylöspäin mennessäsi maisema avartuu koko ajan, mutta tasamaalla näet saman verran ympärillesi vaikka kävelisit kuinka pitkälle."

 

Myöhemmin kun harjoittelijan keho ja energiantuotto ovat kehittyneet, ei maksimaalisen tehon aikaansaamiseksi tarvita enää pitkää liikerataa, vaan samaan tulokseen päästään myös ko wazalla. Päämääränä on se, että harjoittelija kykenee tuottamaan saman tehon jokaiseen tekniikkaan riippumatta siitä mistä se alkaa tai mihin se loppuu.

 

Kamae

Sana tarkoittaa valmiusasentoa ja asennetta. Harjoitteluvuosien myötä SRKH-tyylissä pyritään vapautumaan etenkin käsien pakollisesta sijoittamisesta mihinkään erityiseen suojausasentoon. Samoin pyritään eroon tavasta jossa passiivinen käsi vedetään kylkeen samalla kun toinen käsi suorittaa tekniikkaa tai että ylipäätään mitään tekniikka palautetaan rutiininomaisesti samaan paikkaan.

Tämän tavoitteena on, että raajat ovat vapaita työskentelemään itsenäisesti ja suorittamaan hyökkäys- ja puolustustekniikoita toisistaan riippumatta. Erilaisten valmiusasentojen tarkoituksena on toimia houkuttimena, hämäyksenä, suojauksena sekä rajata tai parantaa eri tekniikoiden suoritusmahdollisuuksia.

 

Seite ja hente

Perinteisesti Shotokan karate on ollut isokokoisten henkilöiden suoraviivainen tyyli, jossa mahdollinen hitaus on korvattu lisäämällä voimaa.

Seite on ollut perinteinen tapa suorittaa tekniikkaa. Se tarkoittaa lyhyesti sitä, että yksi raaja - yksi tekniikka. Tyypillinen esimerkki tästä on että vastaisku suoritetaan eri kädellä kuin torjunta.

Hente tarkoittaa sitä, että torjuvasta kädestä tulee hyökkäävä tai että puolustetaan ja hyökätään useita kertoja peräkkäin vaihtamatta raajaa. Näin tekniikat voidaan suorittaa nopeammin ja tehdä tilaa sekä saada aikaa viimeiselle tekniikalle. Seite ja Hente tekniikoiden monipuolinen käyttö edellyttää että harjoittelija osaa suorittaa tekniikan sekä lyhyellä että pitkällä liikeradalla. Taiji Kasen mukaan juuri tämän tyyppisiä asioita, jopa kokonaisia taistelujärjestelmiä karaten liikesarjat eli katat, tässä tapauksessa esimerkiksi Tekki Sandan, pitävät sisällään.

 

Shuto uchi ja Haito uchi sekä muut avokäsitekniikat

Yksi varmimpia tapoja tunnistaa SRKH-tyyli on tarkastella tapaa jolla avokäsitekniikat suoritetaan. Shuto- ja haito uchin liikeradat tulevat suoraan miekkailutekniikoista. Käsiä käytetään paitsi miekan sijasta myös niin, että tekniikkaa suorittavien raajojen voisi kuvitella pitävän suurikokoista ja painavaa miekkaa. Liikeradat ovat laajoja ja pitkiä. Vaikka Taiji Kase on aikoinaan tullut tunnetuksi jalkatekniikoistaan ja erityisesti kehittämistään ushiro geri ja kaiten geri potkuista, niin silti maailmasta tuskin löytyy hänen vertaistaan kun on kysymys avokäsitekniikoista.

 

Katojen ura ja go-muodot

Akatemian tyylissä pidetään tärkeänä että kaikki katat hallitaan yhtä hyvin sekä normaali- että ura-muodoissaan eli peilikuvana. Useista katoista on olemassa myös go-muotoja, joissa liikutaan vain taaksepäin.

 

Suomessa Shotokan Ryu Kase Ha tyylisuunnan uranuurtajana oli nyt jo toimintansa päättänyt F.K.S.A. Itse tyylisuunta on kuitenkin voimissaan ja jatkaa kehittymistään useiden seurojen ja kokeneiden vetäjien ylläpitämänä eri puolilla Suomea.

Kaikkein parhaiten pääset tutustumaan tapaamme harjoitella tulemalla mukaan joko alusta saakka seurojemme peruskurssien kautta tai mikäli sinulla on jo kokemusta karatesta niin osallistumalla niille SRKH-tyylin leireille jotka ovat avoimia kaikille harrastajille.