Stressinhallinta on ennen kaikkea uusien taitojen ja käyttäytymistapojen omaksumista.  Näyttöön pohjautuvia menetelmiä, joita sovellan käytännön stressinhoidossa

Rentoutusmenetelmät

joko lihasrentoutus- tai syvähengitystekniikka. Tavoitteena  on rentoutumisen oppiminen, vireystason ja autonomisen hermoston rauhoittaminen. Sopii erityisen hyvin asiakkaille, joilla on univaikeuksia ja ahdistustyyppisiä stressioireita

Jämäkkyyden harjoittelu;

omista oikeuksista kiinni pitäminen polkematta muiden oikeuksia. Tämä pitää sisällään mm. kieltäytymisen, pyytämisen, tarpeiden ja oman mielipiteen ilmaisemisen vahvistamista.

Ajankäytön suunnittelu;

pitää sisällään priorisoinnin harjoittelua, tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua

Palkitsevien tekemisten lisääminen

työn vastapainojen vahvistaminen, ajankäytön tasapainottaminen työn ja muun elämän välillä, sosiaalisten kontaktien vahvistaminen ja itselle sopivien liikuntatapojen lisäämistä.  Sopii hyvin kaikille, mutta erityisesti niille, joilla elämä on uupumuksen tai masennuksen vuoksi kaventunut 

Arvojen kirkastaminen

eri elämänsisältöjen kokonaisuuden kartoittaminen, itselle tärkeiden asioiden tunnistaminen, merkityksen selkiyttäminen, konkreettisten, arvojen mukaisten tekojen suunnittelu ja toteuttaminen

Itsetuntemuksen lisääminen

tarkoittaa sitä, että opetellaan tunnistamaan normaalit reaktiotavat ja hälytysmerkit stressin pahentuessa. Samoin opetellaan tunnistamaan stressiä pahentavat omat ajattelumallit, kuten suhtautuminen niin työhön kuin stressiin. Haitallisisten stressinsäätelykeinojen tunnistaminen ja niistä luopuminen on osa itsetuntemusta.

Hyväksynnän lisääminen

tarkoittaa haitallisesta kontrollista ja kieltämisestä  luopumista, todellisuuden kohtaamista tuomitsematta, arvostelematta. Aloitetaan usein sillä, että normalisoidaan stressireaktioita ja nähdään ne luonnollisina reaktioina kuormittavaan tilanteeseen

Ongelmanratkaisutekniikka

tarkoittaa sitä, että opetellaan katsomaan konkreettista, rajattua ongelmaa uudella tavalla murehtimisen sijasta. Kyse on ideoinnista, ratkaisvaihtoehtojen puntaroinnista, ja toimivimman idean käyttöön otosta 

Riskitilanteiden halllinta

tehdään riskien arviointi tilanteista, joissa toistuvasti on joutunut alttiiksi voimakkaalle stressille. Analysoidaan niihin liittyviä ajatuksia, tunteita ja käyttäytymisreaktioita. Sen jälkeen laaditaan toimintasuunnitelma ja harjoitellaan kohtaamaan ko. tilanteita uudella tavalla

Murehtimisen vähentäminen

jos ongelmana on liika murehtiminen, käytetään erilaisia tekniikoita, joilla asiakas oppii vähentämään murehtimista. Samalla pyritään lisäämään aktiivista ongelmanratkaisua.

Tietoisuustaitojen opettelu

opetellaan kykyä keskittyä nykyhetkeen,suuntaamaan tarkkaavaisuus itse valittuun kohteeseen. Opetellaan pysähtymään ja kohtaamaan sisäiset ja ulkoiset kokemuksemme sellaisina kuin ne ovat, ei sellaisina kuin mielemme kertoo niden olevan

Tunnesäätelyn harjoittelu

tarkoittaa sitä,että opetellaan tunnistamaan voimakkaita tunteita aiheuttavia tilanteita, rauhoittamaan itseä niissä, ja lisäämään toimintavalikoimaan uuusia tapoja toimia ko. tilanteissa. 

---

Aluksi tehdään aina yksilöllinen analyysi stressitekijöistä, pitkän aikavälin kuormittavista asioita, ja stressiä ylläpitävistä tekijöistä. Lisäksi käydään läpi altistavia tekijöitä, kuten vaativuus itseä kohtaan, ja asiakkaan aikaisemmin käyttämät keinot ja niiden toimivuus.

Sen jälkeen asiakas asettaa itse itselleen oppimistavoitteet, ja alkaa varsinainen työskentely ja harjoittelu. Sen olennainen osa ovat erilaiset välitehtävät, kuten päiväkirjat, rentoutusharjoitukset ja käyttäytymiskokeilut. 

Oppimista seurataan ja vahvistetaan uusia taitoja niin, että niitä voi käyttää myös vaikeissa, tunteita herättävissä tilanteissa.