Järjestökeskukset

Tavoitteet ja tulokset

Hankekokonaisuuden tavoitteet

Edistää kansalaisten, erityisesti paikallisten järjestötoimijoiden tietoyhteiskuntavalmiuksia ja verkkomuotoisen tiedon käyttöä toimintaresurssina

  • Toteutetaan käyttäjälähtöisiä (mm. vammaiset, ikääntyneet, syrjäytymisuhan alla olevat, nuoret) koulutus- ja neuvontapalveluja kansalaisille, yhdistysten jäsenille.
  • Tiedotetaan olemassa olevista tietoteknologisista palvelumuodoista ja niiden käyttämiseen liittyvistä asioista.
  • Tuetaan yhdistyksiä luomaan ja hyödyntämään uudenlaisia vaikuttamis- ja osallisuuden muotoja yhteistyössä keskenään sekä yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa.
  • Käynnistetään, kootaan ja kehitetään yhdistystoimijoiden paikallista sisällöntuotantoa ja sovitetaan sitä yhteen.
  • Etsitään tietotekniikan hyödyntämisestä konkreettisia esimerkkejä ja malleja, jotka tarjoavat kohderyhmille aitoa lisäarvoa ja levitetään tätä tietoa alueellisesti.
  • Tuetaan/koulutetaan paikallisia yhdistyksiä edistämään näkyvyyttään ja tiedotustaan tietoteknologian avulla.

Kehittää järjestötyöntekijöiden tietoteknologisten työmenetelmien ja välineiden hallintaa ammatillisessa työskentelyssä

  • Tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijöitä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä sekä löytämään ja kehittämään uusia alueellisia työkäytäntöjä ja -välineitä sekä yhteistyömuotoja esimerkiksi:
    • jäsenpalveluissa
    • jäsenistön vertaistoiminnassa
    • järjestöjen neuvottelu- ja konsultointimahdollisuuksien kehittämisessä yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa
  • Tuetaan työntekijöitä oman osaamisen kehittämisessä niin, että he pystyvät opastamaan paikallisyhdistyksiä ja jäsenistöään sähköisten ja tietoteknisten palveluiden ja välineiden hyödyntämisessä omilla työalueillaan Pohjois-Suomessa. 

Tukea eri sektorien välistä kumppanuutta, vuoropuhelua ja yhteistyötä tietojärjestelmien käyttämisessä ja kehittämisessä 

  • Edistetään kansalaislähtöisen käyttäjänäkökulman huomioimista alueille rakentuvissa tietojärjestelmissä.
  • Tarjotaan vuoropuhelufoorumi eri sektorien väliseen yhteydenpitoon.
  • Edistetään alueille rakentuvien tietojärjestelmien yhteensovittamista.

Tuottaa kansalais- ja järjestötoimintaa hyödyttävää tutkimus- ja arviointitietoa

  • Kootaan kokemuksia ja tuotetaan analysoitua tietoa mm. kansalaisten tietoteknologian hyödyntämismahdollisuuksiin, sähköisten palvelujen lisääntymiseen ja työtapojen kehittämiseen liittyen.

Hankekokonaisuuden tulokset

Järjestötieto-hankekokonaisuuden tulokset on jaettu neljän tavoitteen mukaisesti tietoyhteiskuntavalmiuksien, sektorien välisen yhteistyön ja tietoteknologisten työmenetelmien kehittämiseen sekä tutkimukseen järjestöjen käyttämistä tietoteknologisista välineistä ja työmuodoista. Tulokset ovat kuitenkin monitasoisia ja suurin osa vastaa yhtäaikaa useaan hankekokonaisuuden tavoitteeseen.

Tietoyhteiskuntavalmiuksen kehittäminen

Edellytykset tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen

Kemijärven Järjestökiehinen ry:n hallinnoima Järjestökipinä-projektin tavoitteena oli vastata erityisesti pienten paikallisyhdistysten tarpeisiin. Tärkeimmiksi yhdistykset kokevat yhteisten toimitilojen ylläpidon ja tuen toiminnalle. Projekti on yrittänyt vastata kumpaakin haasteeseen ylläpitämällä ja kehittämällä toimitilaa ja toimintaympäristöä tietotekniikkaa hyödyntämällä ja yhdistysten toiveita kuunnellen. Järjestökipinä on jatkanut ja vahvistanut hyvin alkanutta järjestöjen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä Kemijärvellä ja osittain koko Itä-Lapissa. Tietoteknologian käyttöä on tuotu lähemmäksi yhdistysten arkipäivää esimerkiksi sähköisen viestinnän ja kotisivujen muodossa.Tietoteknologian käytön mahdollistavien seikkojen lisäksi järjestöjen yleisiä toimintaedelytyksiä parantavia toimenpiteitä on tehty, esimerkiksi säilytystiloja on lisätty, aukioloaikoja muokattu ja yhdistysten pääsy tiloihin varmistettu heidän toiveidensa mukaan. Toimintaympäristön ylläpitämiseen vaikuttavaa yhteistyötä on edistetty ja kehitetty erilaisten tapaamisten, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien, yhteistyökokouksien ja tapahtumien järjestämisellä sekä toimijoiden yhteensaattamisella. Tältä osin erityisesti tiedon välityksessä on hyödynnetty tietoteknologiaa ja rohkaistu järjestöjä siihen, unohtamatta kuitenkaan niitä, jotka eivät halua tai joilla ei ole mahdollisuuksia, hyödyntää tietoteknologiaa. Hankekokonaisuuden merkitys korostui tietoteknologisten mahdollisuuksien esittelyssä, välittymisessä ja tietoteknologisen tuen muodossa.
Kemissä toimiva Meri-Lapin Majakka ry:n on vuosien varrella lunastanut paikkansa Kansalaistoiminnan koordinaatio- ja kehittämisverkostona, josta on saatavilla tieto alueellisesta järjestötoiminnasta, sen tuottamasta toiminnasta ja muista tukitoimista. Projektissa lähdettiin vastaamaan yhdistystietojen hajanaisuuteen kokoamalla kaikki alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta yhteystietoineen yhteen ja samaan tietokantaan.
 
Projektissa keskityttiin uudistamaan Majakan www-sivut, jonka seurauksena uudistettu Yhdistysnetti - Majakkanetti avattiin lokakuussa 2007. Majakkanetin sisällä toimiva Yhdistysnetti on Majakan ylläpitämä järjestöjen yhteinen tiedotusalusta, jossa järjestöt, paikallisyhdistykset ja yhteistyöverkostot voivat tiedottaa kansalaisille ja yhteistyökumppaneilleen järjestötoimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Koulutuksella lisää tietoyhteiskuntavalmiuksia

Järjestötieto-hankekokonaisuus on järjestänyt projektien alueilla erilaisia tietotekniikkaan liittyviä koulutuksia. Suurimpia koulutuksia on markkinoitu koko hankekokonaisuuden alueelle ja osallistujia on tullut Kemijärveltä Ouluunkin useampaan eri koulutukseen. Koulutuksia suunniteltaessa on huomioitu järjestöjen vapaaehtoisten ja ammattilaisten osittain erilaiset tarpeet. Samoin koulutuksiin osallistujien erityistarpeet, esimerkiksi ikä on pyritty huomioimaan. Osa projektien järjestämistä koulutuksista ei ole varsinaisesti ollut tietoteknistä kouluttamista, vaan niiden avulla on voitu markkinoida alueellisia projekteja ja tukea hankekokonaisuuden kolmatta tavoitetta järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittämistä.

Tukea yhdistystyksille tietotekniikan hyödyntämiseen

Kemijärvellä, Kemissa ja Oulussa on hankekokonaisuuden aikana voitu tarjota järjestöissä vapaaehtoisena toimiville tukea tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden käyttöön. Lisäksi tähän loppuraporttiin on koottu lukuisia ohjeita tietotekniikan käyttöä helpottamaan.

Järjestökeskusten tietotekniikan kehittäminen

Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projekti rakensi Kumppanuuskeskukseen erilaisia toimistopisteitä. Opiskelijapiste on tarkoitettu talossa harjoittelevien opiskelijoiden käyttöön ja yhdistyspiste paikallisyhdistysten käyttöön. Kansalaisille Kumppanuuskeskuksesta löytyy jo entuudestaan päätteet verkossa asiointiin. Opiskelijoilla ja paikallisyhdisyksillä on käytössä tietokoneen lisäksi scanneri sekä tarvittaessa tulostin. Projektin aikana heillä on varattavissa myös käyttötuki henkilö opastamaan ohjelmien käytössä. Kumppanuuskeskuksen toimitiloihin projekti on hankkinut yhteisen laajakaistan jotta talon eri toimijat voivat hankkia yhteisiä verkkolaitteita. Yhteinen laajakaista on myös helpompi hallita ja tulee käyttäjille edullisemmaksi.

Majakkataloon hankittiin sisäinen langaton verkko, jonka kautta on pystytty tarjoamaan sekä Majakan omille tiimeille, että talon toimijoille ja vierailijoille toimivat nettiyhteydet, tulostus ja skannausmahdollisuuksineen. Projektin aikana uusittiin Majakan tietotekniikka ja välineitä hyödynnetään mm. toimijoiden koulutustilaisuuksissa. Projektin työntekijät antavat tarpeen mukaan käytön neuvontaa, sekä ratkovat erilaisia ylläpitoon liittyviä ongelmia, joiden tilastointi aloitettiin kysynnän kasvamisen myötä alkukeväästä 2009.

Järjestökipinä-projektin avulla kemijärveläisillä ja osittain myös itälappilaisilla yhdistyksillä sekä omilla työntekijöillä on mahdollista käyttää tietotekniikkaa järjestökeskus /Kohtaamispaikka Kiehispirtillä. Käytettävissä on koneita internetyhteydellä, skannaus- ja tulostusmahdollisuudella. Projektin ansiosta saimme uutta kalustoa. Yhdistykset saivat neuvontaa ja ohjausta tietotekniikan hyödyntämisessä työntekijöiden osaamisen mukaan.

Järjestöpankilla näkyvyyttä yhditystoimintaan

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteisestä portaalista Järjestöpankista löytyi kesäkuussa 2009 yli kahdeksankymmenen Pohjois-Suomessa toimivan sosiaali- ja terveysalan yhdistyksen/järjestön yhteystiedot. Portaalin on käynnistänyt Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke ja sen ylläpidosta vastaa  Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Järjestötieto-hankekokonaisuus on markkinoinut Järjestöpankkia laajasti Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan järjestöille ja toiminut järjestöjen alueellisina tukipisteinä. Lisäksi Tietoteknologia järjestösoaamisen välineeksi -projekti on järjestänyt kaksi koulutusta Järjestöpankkiin liittyneille järjestöille ja yhdistyksille. Koulutuksissa on ohjattu järjestöjä omien tietojensa ylläpitoon Järjestöpankissa. Projekti on myös markkinoinut Järjestöpankkia laajasti Pohjois-Pohjanmaan kunnille ja muille yhteistyökumppaneille.

Järjestökipinä-projekti on toiminut Järjestöpankin paikallisena ja osittain myös seudullisena esittelijänä ja kouluttajana. Projektin aikana Järjestöpankkiin on liittynyt seitsemän aktiivista, itälappilaista sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Järjestöpankin vakiintuminen on lisännyt pientenkin yhdistysten näkyvyyttä ja löydettävyyttä.

Majakka on toiminut Kemi-Tornion alueen yhdistysten tukena Järjestöpankkiin liittymisessä. Projektin aikana Järjestöpankkiin on liittynyt kymmenkunta Majakan toimialueen yhdistystä. Järjestöpankki toimii osaltaan myös Majakan ja sen yhdistysnetin maakunnallisena  markkinoijana parantaen paikallisyhdistystoiminnan alueellista näkyvyyttä. Majakan henkilöstö on toiminut myös Järjestöpankin alueellisena esittelijänä ja avustanut yhdistyksiä tietojen päivityksessä.

Kokemuskouluttajien tukeminen

Oulussa on jo useamman vuoden ajan pyörinyt kokemuskoulutustoiminta, entiseltä nimeltään polkutoiminta, joka välittää kokemusperäistä tietoa pitkäaikaissairaan ja vammaisen henkilön arjesta tuleville ammattilaisille sekä jo ammatissa toimiville. Se on järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyötä Oulussa. Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projekti on tukenut toiminnan markkinointia verkossa ja kouluttanut kokemuskoulutustoiminnan sivustolle ylläpitäjän. Sivusto on rakennuttu osaksi Kumppanuuskeskuksen verkkopalveluja.
 
Kemi-Torniossa Majakka ja sen toimijajärjestöt ovat aloittamassa kokemuskoulutustoiminnan syksyn 2009 aikana. Majakassa toimiva Järjestöt oppimisympäristönä (JOP) -tiimi aloittaa toiminnan alueellisena ja pohjoisimpana ohjausryhmänä Reumaliitto ry:n hallinnoimassa Kokemuskoulutuksesta pätevää - hankkeessa. JOP tiimi osaltaan myös organisoi Meri-Lapin alueella toteutettavaa koulutustoimintaa joka on tarkoitus toteuttaa niin ikään syyskauden 2009 aikana. JOP tiimissä- ja kokemuskoulutustoiminnassa on mukana Majakan ja sen toimijajärjestöjen lisäksi Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian hyvinvointialan yksikkö Kemistä, sekä Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala. Näiden lisäksi Humanistisen Ammattikorkeakoulun Tornion kampus ja Torniossa sijaitseva Peräpohjolan Opisto.

Vertaistuen tukeminen

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yksi tärkeimpiä toimintamuotoja on erilaiset vertaistukiryhmät. Sosiaalinen media, missä käyttäjät tuottavat itse sisällön on noussut merkittäväksi yhteydenpitovälineeksi ja toimintaympäristöksi. Niiden edullisuudesta huolimatta kolmas sektori käyttää näitä ympäristöjä todella vähän. Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projekti teetti opinnäytetyön missä selvitettiin yhdistys/järjestötoimijan näkökulmasta, vertaistuen sähköisiä ja virtuaalisia mahdollisuuksia; millaisia vertaistukea tukevia palveluita on jo olemassa vertaistukipalveluistaerilaisilla internetsivustoilla. Tutkimuksessa internetistä löytyneistä vertaistukipalveluista selvitetään sisällönanalyysilla, niitä ominaisuuksia, jotka tukevat vertaistuen käyttöönottoa kuten edullisuutta sekä käytettävyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä näkökulmia. Valmis opinnäytetyö on tietopaketti vertaistuen käytön mahdollisuuksista internetissä yhdistys/järjestötoimijoille tai vapaamuotoisille vertaisryhmille.

Muun järjestölähtöisen auttamistyön tukeminen

Tietoteknologialla yhteistyöhön -projektin tavoitteena oli Yhdistysnetin lisäksi tuottaa www-sivustolle tieto alueellisen järjestölähtöisen auttamistyön tukemisesta. Majakan toiminnassa yhtenä painopistealueena on vapaaehtoistoiminnan-, vertais- ja tukihenkilötoiminnan koordinoinnin ja kehittäminen. Majakkanetti sisältää järjestölähtöisen auttamistyön -osion, joka toimii yllä mainittujen toimintojen tiedotuskanavana. Osio sisältää peruskuvauksen alueella tarjolla olevasta vapaaehtoistoiminnan muodoista, kuvaa uudenlaisen - keikkaluontoisen vapaaehtoistoiminnan toteuttamismahdollisuuksia sekä mahdollistaa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden tai sitä tarvitsevien yhteydenotot Majakkaan vapaaehtoistoimintaa - linkin kautta.

Majakkanetissä oli tarkoitus aloittaa projektin aikana ensimmäisen virtuaalisen vertaisverkon kehittäminen ja testaaminen. Majakassa keskityttiin kuitenkin resurssien vähyyden vuoksi vertaiskeskustelujen avaamiseen, jota on testannutkin mm. Länsi-Pohjan Suoraselkäiset ry porinapoppoon muodossa. Kokemuksena suljettujen keskusteluypäristöjen toimivuudesta on Majakassa ja sen Jatke (Järjestölähtöisen auttamistyön koordinaatio- ja kehittämishankkeessa) -hankkeessa päädytty avoimempien, samalla vuorovaikutteisempien keskusteluympäristöjen toteuttamiseen. 
 

Sektorien välisen yhteistyön kehittäminen

Sähköiset toimintaympäristöt ja kehittämisverkostot

Tietoteknologialle yhteistyöhön projektissa etsittiin uusia tapoja tietoverkkojen hyödyntämiseksi alueellisen ja maakunnallisen hyvinvointityön kehittämiseksi. Avoimmuutta ja yhteistyötä lisättiin eri toimijoille virtuaalisten työskentely-ympäristöjen avulla. Projektissa testattiin mm. Järjestötieto johtoryhmän, hankekokonaisuuden työntekijöiden, Majakan työntekijöiden "Majakka crewin" ja Sekuverkoston (Seudullinen mielenterveystyön kuntoutusverkosto) sähköisiä toimintaympäristöjä, jotka ovat toimineet pilotteina Majakan omien ympäristöjen kehittämiselle.

Majakassa toimii myös Kemi-Tornio alueen yhteinen edunvalvonta ja vaikuttamistoiminnan yhteistoimijaverkosto - Seudullinen järjestöjen neuvottelukunta. Se kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa pohtimaan yhteisiä edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyviä asioita. Neuvottelukunta on mm. tehnyt yhteisiä kannanottoja vaikuttaakseen yhdistystoimijoiden ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Neuvottelukunnalle on perustettu oma keskustelu- ja vaikuttamiskanava kansalaistoiminnan verkostofoorumi  keskusteluympäristö, jossa alueellinen hyvinvointityön edunvalvonta tapahtuu suljetussa keskusteluympäristössä.

Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projektin rakentamat verkkopohjaiset Kumppanuuskeskuksen palvelut tarjoavat alueen sosiaali- ja terveysalan julkisille toimijoille ja kolmannelle sektorille yhteisen tiedotuskanavan Pohjois-Pohjanmaalla. Järjestöjen työntekijöille nämä palvelut toimivat aikaan ja paikkaan sitomattomina työkaluina. Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projekti on ollut yhdessä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Yhteispalvelupiste-projektin kanssa kehittämässä järjestöjen tiedotusta Oulun kaupungin sisäiseen tiedotuskanavaan Akkunaan.
 
Järjestökipinä-projekti on kehittänyt Kemijärven Järkestökiehinen ry:n internet-sivujaan tietolähteenä, josta löytyy jäsenjärjestöinä olevien sosiaali- ja terveysjäsenjärjestöjen palveluopas, jäsenjärjestöjen kotisivut ja erilaisia järjestötoimintaan liittyviä oppaita ja ohjeita sekä linkkejä. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa Kemijärven Järjestökiehisestä, joka voi toimia tarvittaessa välittävänä ja tietoa jakavana osapuolena.

Majakkanetin yhdistysnetistä löytyy tällä hetkellä yli 160 Kemi-Tornio alueella toimivan järjestön yhteystiedot sekä olemassa olevat www-sivut. Järjestöistä 136 kpl on sosiaali- ja terveysjärjestöjä muut 32 Majakan rakenteessa toimivia nuoriso-, kulttuuri- ja monialajärjestöjä. Majakkanetissä on esiteltynä järjestöjen perustoiminta sisältäen pienten järjestöjen toimintakerhot, vertaisryhmien kokoontumisajat ja -aiheet aina suuriin, massayleisöä houkutteleviin messu- ja koulutustapahtumiin. Sivustolta löytyy myös järjestöjen projektit ja hankkeet, jotta tieto kaikesta alueen järjestötoiminnasta on saatavilla yhdestä ainoasta verkkosivustosta.

Tietoteknologisten työmenetelmien kehittäminen

Oulusta, Kumppanuuskeskuksen toimintaympäristössä löytyy yli 40 valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön aluetyöntekijän toimistosto. Näin ollen oli luontevaa, että Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projektin päätavoitteeksi asetettiin järjestöissä työtä tekevien tietoteknologisten työmenetelmien kehittäminen ja käytön osaamisen vahvistaminen.

Järjestötoimijoiden koulutus ja käyttötuki

Koulutus on tärkeässä roolissa muokattaessa työmenetelmiä ja otettaessa käyttöön uusia työvälineitä, niinpä Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projektin tärkeimpiä osa-alueita ovat olleet Järjestötoimijoiden koulutus ja käyttötuki. 

Liikkuvan työn ratkaisut

Tyypillinen sosiaali- ja terveysjärjestön Pohjois-Suomen aluetyöntekijän työalue on puoli Suomea, Kokkolasta Utsjoelle. Näin ollen aluetyöntekijöiden työ vie heidät usein toimiston ulkopuolelle. Liikkuvaa työtä tekevät tarvitsevat toimivat verkkoyhteydet ja työvälineet jotka toimivat ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä oli yksi syistä jotka johtivat siihen, että Kumppanuuskeskuksen palvelut päätettiin rakentaa verkkopohjaisiksi. Nyt Pohjois-Pohjanmaalla järjestöissä työtä tekevät voivat hoitaa keskinäisen tiedottamisen verkkopohjaisen Kumppanuusverkoston kautta. Koulutusten ja konsultoinnin kautta toimijoita on ohjattu löytämään heille sopivia verkkoratkaisuja ja työvälineitä mm. sosiaalista mediaa hyödyntäen. Koulutusten materiaalit löytyvät Apua Tietotekniikkaan sivulta.

Videneuvotteluratkaisulla tukea ammattilaisten työhön

Videoneuvottelut olivat hankekokonaisuuden käynnistyessä hyvin vähän käytössä järjestötyössä. Järjestöjen ammattilaisille erilaisilla siltaratkaisuilla tuotettavat videoneuvottelut mahdollistaisivat laajan toimialueensa tehokkaamman ja monipuolisemman palvelemisen. Kun videoneuvotteluyhteys voidaan rakentaa niin että sitä on helppo käyttää eikä ulkopuoliset pääse keskusteluihin käsiksi, voidaan videoneuvotteluilla korvata osa kokouksista, ohjauskäynneistä ja koulutuksista. Tästä syystä Kumppanuuskeskukseen päätettiin hankkia videoneuvotteluja varten tarvittavat laitteet ja ohjelmistot. Laitteisto hankittiin niin, että sitä voidaan käyttää talon eri tiloissa jolloin aluetyöntekijät voivat siirtää ne esimerkiksi omaan toimistoonsa tai käyttää yhteisissä koulutustiloissa. Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projektin tehtävä oli koorninoida laitteiston hankinta ja juurruttaa niiden käyttö osaksi Kumppanuuskeskuksen työvälineitä. Projekti koulutti myös ilmaisten videoneuvotteluohjelmistojen käyttöä paikallisyhdistysten toimintaa tukemaan. Niiden ei kuitenkaan nähty soveltuvan ammattimaiseen järjestötyöhön ja luottamuksellisiin asiakassuhteisiin.

Järjestökipinä-projektin toiminta-alueella videoneuvottelumahdollisuus järjestyi yhteistyössä Kemijärven kansalaisopiston kanssa, joka takaa myös sen jatkuvuuden. Projektin aikana videoneuvottelumahdollisuutta esiteltiin ja tarjottiin palvelu ilmaiseksi yhdistyksille.

Tietoteknologialla yhteistyöhön - projektissa taas keskityttiin jo olemassa olevien, ilmaisten pikaviestiohjelmien (Skype, Messenger) käyttöönoton kannustamiseen paikallisyhdistystoiminnassa. Projektissa käytettiin pääasiallisesti Skypeä, ja opastettiin myös yhdistyksiä sen käytössä vertaistoiminnan ja ideointipalaverien yhteydessä. Majakasta käsin testattiin myös hankekokonaisuuden johtoryhmään osallistumista Skypen välityksellä Kemistä Saariselälle. Työntekijöiden ideointipalavereissa Kemin - Oulun ja Kemijärven tai vaihtoehtoisesti Rovaniemen välillä Skypeä käytettiin useinkin.

Tutkimus- ja arviointitiedon tuottaminen

Järjestötieto tunnetuksi -projekti on vastannut erityisesti hankekokonaisuuden tavoitteen 4 eli kansalais- ja järjestötoimintaa hyödyttävän tutkimustiedon tuottamisesta.

Arviointitutkimus

Järjestötieto tunnetuksi -projekti on vastannut hankekokonaisuuden alkuarviointi ja -väliraporttien laatimisesta. Molemmat projektin tuottamat raportit ovat luettavissa arviointi-osuuden alta. Hankekokonaisuuden muut kolme projektia ovat olleet tuottamassa materiaalia arviointiraportteihin.

Tutkimustiedon tuottaminen

Järjestötieto tunnetuksi -projektin päävastuulla on ollut Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnatun alkutilakartoituksen toteutus ja tulosten analysointi. Alkutilakartoituksen tuloksia on hyödynnetty hankekokonaisuuden käytännön toiminnassa. Hankekokonaisuuteen kuuluvat projektit ovat muun muassa suunnitelleet ja toteuttaneet järjestöille suuntaamiaan koulutuksia alkutilakartoituksen pohjalta.
Järjestötieto tunnetuksi -projektin päävastuulla on ollut Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnatun II-vaiheen kyselyn käytännön toteutus ja tulosten analysointi. Kyselyn lopulliset tulokset valmistuvat syyskuussa 2009.

Tutkimustuloksista tiedottaminen

Projektin yhtenä tehtävänä on tiedottaa tutkimustuloksista ja edistää niiden hyödyntämistä. Projekti tuottaa hankekokonaisuuden toteuttamien I- ja II-vaiheen kyselyiden tulosten pohjalta tutkimusjulkaisun, joka valmistuu loka- marraskuun vaihteessa 2009. Projekti tuottaa kaksi artikkelia hankekokonaisuuden artikkelikokoelmaan. Ensimmäisessä artikkelissa projektin tutkija tarkastelee alkutilakartoituskyselyn tuottaman tiedon pohjalta sähköisten palveluiden arkipäiväistymistä järjestökentällä. Projektin tutkija Jari Martikainen ja projektin hanke- ja ohjausryhmän edustaja Arja Kilpeläinen tarkastelevat yhteisartikkelissaan järjestöjen toiveita tietoteknologiaan, sen tarjoamiin mahdollisuuksiin järjestötoiminnassa sekä tietoteknologian käytön kehittämistä koskevia toiveita. Projektin tutkija tuottaa myös artikkelin sosiaalityön tutkimuksen seuran kahdeksanteen vuosikirjaan. Artikkelissa tarkastellaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaa ja asemoitumista suomalaisessa tietoyhteiskunnassa tietoyhteiskuntakelpoisuuden kautta.

Kirjoittajat: Jari Martikainen, Jaana Niskanen, Saara Pajunpää ja Päivi Taavo