Alasen talo on Knuuttilanraitin taloista ensimmäinen Voltista päin tultaessa. Alahärmän kunta osti sen vuoden 2003 lopulla ja myi saman tien Härmä-Seuralle. Kiinteistöön kuuluu yksifooninkinen asuinrakennus, vilja-aitta, pitkä piharakennus ja sauna. Piha on neliskulmainen ja avara, tontti on 0,2 hehtaaria. Ennen kiinteistön ostamista Härmä-Seura tutkitutti rakennukset asiantuntijoilla, jotka antoivat niiden kunnosta varsin hyvät lausunnot. Suuria muutostöitä ei rakennuksissa ole aikoinaan tehty, vaan ne ovat saaneet patinoitua alkuperäisessä asussaan. Merkittäviä lahovaurioita ei myöskään löytynyt.

Rakennusarkkitehti Marjukka Nurmi-Rintala teki rakennuksista kuntotutkimuksen sekä laati korjaussuunnitelman ja kustannusarvion. Perusajatuksena oli, että rakennukset kunnostetaan mahdollisimman hellävaraisesti. Asuinrakennusta on nyt kunnostettu usean vuoden ajan lähinnä talkootyönä, mutta myös asiantuntijoita ja ammattimiehiä apuna käyttäen.

Alakerran sisätilat valmistuivat kesällä 2008. Juhlallinen käyttöönotto tapahtui 8.6.2008 ja talossa on siitä lähtien pidetty yksityisiä tilaisuuksia ja juhlia sekä yhdistysten kokouksia ja Härmä-Seuran omia tapahtumia. Saneeraustöitä on sen jälkeen jatkettu talon yläkerrassa ja piha-alueella.

Talohankkeen tavoitteet

1. Talon entisöinti härmäläiseksi talonpoikaistaloksi.
Kotiseututalo edustaa talonpoikais- ja rakennuskulttuuria, jota Paulaharju on kuvannut teoksessaan Härmän aukeilta. Kunnostettuna ja sisustettuna se näyttää, kuinka ihmiset entisaikaan elivät ja asuivat. Talo on kalustettu vanhoilla paikallisilla huonekaluilla. Piharakennuksiin tullaan sijoittamaan vanhoja maataloustyökaluja.

2. Knuuttilanraitin kyläkuvan säilyttäminen.
Knuuttilan kylä on kulttuurihistoriallisessa mielessä arvokas jäänne Etelä-Pohjanmaalle tyypillisestä tiiviistä tienvarsikylästä. Kotiseututalo pihapiireineen edustaa Knuuttilan vanhinta rakennuskantaa. Talo oli vuosikausia asumattomana, joten sitä uhkasi rappeutuminen. Katto oli vuotanut ja perustukset painuneet. Talo on nyt saatu suhteellisen pienillä purku- ja kunnostustöillä alkuperäiseen asuunsa. Kiinteistön kunnostaminen on osaltaan parantanut koko Knuuttilanraitin ilmettä.

3. Käyttö kotiseututalona.
Kotiseututalon sijainti on hyvä monipuolista käyttöä ajatellen. Siitä ei ole tehty museota, vaan toimiva kiinteistö. Taloa voidaan käyttää erilaisten tilaisuuksien ja kokousten pitopaikkana. Tarjoilun järjestämistä varten talosta löytyy nykyaikaisesti varustettu keittiö. Kotiseututalo on myös matkailukohde maankuululla Knuuttilanraitilla. Koululaisille ja opiskelijoille se on paikka, jossa voi tutustua kotiseudun perinnekulttuuriin.

Talon historiaa

Knuuttilan ensimmäisen talon perustaja oli Heikki Maunonpoika Härmän poika Erkki, joka oli isäntänä vuosina 1562 - 1608. Erkin poika oli nimeltään Knuutti, josta koko Knuuttilan kylä on saanut nimensä. Naapurina oli Mattila, joka puolestaan oli Erkin vanhemman veljen Martin perustama. Knuuttilan talo jaettiin kahtia vuonna 1770 ja kolmas talo, tämä Ala-Knuuttila, erotettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Matti Samuelinpoika Elenius, joka oli isäntänä vuosina 1869 - 1934, otti talon nimeksi Alanen, nykyisin taloa sanotaan myös Kunnariksi. Perimätiedon mukaan talo on ollut alun perin lähempänä Lapuanjokea, pääty jokeen päin. Nykyiselle paikalleen maantien varteen talo on siirretty vuoden 1870 paikkeilla.