Nimi on enne, tämä koira on viisitoistakiloinen helmi. Kaikkea mitä pennusta toivoin ja vielä enemmän. Ajattelin että kolmas kerta toden sanoo, kun koiranpaikkoja tuntui taas taloudessamme olevan auki. Kahden uroksen jälkeen tiesin että kolmatta urosta en voi laumaan ottaa, joten päädyin narttuun. Ja millaiseen narttuun!

 Helmi on aina "käden ulottuvilla". Usein tämä on sama asia kuin aivan liki tai mikä parempaa, sylissä. :)

Halusin virtaviivaisen ja reippaan harrastuskaverin agilityyn. Sain pirteän, aina valmiin, salamannopean ja mitään pelkäämättömän karvaystävän. Helmin kanssa vihdoin "kaikki meni kohdalleen". Toki alkutaival agilityssa oli yhtä sohlaamista ja minulla on vieläkin monen monta hampaankuvaa kourissani todisteena radikaalista ohjausvirheestä. Jos meinaa palkita riuskaa koiraa patukkaleikillä, kannattaa tietää missä välissä sormien _ei_ pidä olla. 

Palaset alkavat loksahdella paikoilleen, ja olemmekin jo saaneet agilityn ykkösluokassa "hylsyputken" poikki, ja ensimmäisen tuloksen plakkariin. Eihän se tulos tietenkään nolla ollut, mutta tulos kuitenkin ja ensimmäinen tavoite saavutettu. Tokihan menomme on yhä edelleen täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee, tuleehan?

 Kuvassa olemme Helmin kanssa LÄGI:n elokuun kisoissa Lohjalla 2009. Neito tapaa suorittaa esteet kovaa ja korkealta, samaan tyyliin tulevat ohjaajalta käskyt. :D

 Helmin lonkat on tutkittu 2-vuotiaana, tulos B/C, kyynärpäät 0/0 ja silmät ok. Kaikin puolin Helmi onkin ollut terve kuin pukki. Helmi on steriloitu ensimmäisten juoksujen jälkeen.

Helmi on laumamme kiistaton kuningatar (jakaa tämän ykkössijan Sakon kanssa tätä nykyä), ja tekikin pojille jo hyvin varhaisessa vaiheessa selväksi "mistä vesi tulee". Rontista rapsuteltiin monta monituista rupea irti kun tuo pieni määrätietoinen narttu ratkaisi asioita modernilla tavalla. Jos ei se pysynyt isompien vauhdissa, otettiin ohimenijän kyljestä kiinni ja kas kummaa kun pysyi hyvin kyydissä. :)

Helmin kanssa on agilityn lisäksi harrasteltu "kiihdytyskisoja" eli ratajuoksua. "Vakiporukassamme" nimeltään Katujyrät Helmi yhdessä Väinön, Ukon ja Iitun kanssa saalistaa viehettä sillä kuuluisalla "apinan raivolla" eikä niitä tosiaan tarvitse erikseen usuttaa karvaräsyn perään. Useimmiten joukkueemme mainitaankin toiselta nimeltään "mölyjyrät" koska innostunut haukku lähtöalueella on todella korvia huumaava!

Helmi suoritti 5-vuotiaana luonnetestin (Bengt Söderholm/Tarja Matsuoi) seuraavin arvosanoin:

Toimintakyky +2 Hyvä
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty (arvelivat että tosipaikan tullen puolustaisin kyllä mammaa jos se meinais jäädä altavastaajaks, toisin ku serkkuni Rontti joka jätti mamman ku nallin kalliolle vastaavassa testissä ja pelasti oman nahkansa nopeilla kintuillaan.)
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton (kuulemma kerkisin kyllä huomata ihan kaiken mitä ympärillä tapahtui)
Temperamentti +1 Erittäin vilkas (tättähäärä)
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Kertoimet sinne, kertoimet tänne, loppupisteet 167p. laukausvarma.

 Pallohullu pallopää.