Minne katosivat Graafinen viestintä, Kuvankäsittely ja Kuvanvalmistus?Tammikuun yhteisvalinnassa Audiovisuaalisen viestinnän valinneet saattavat kokea pettymyksen, sillä graafiseen tuotantoon ja valokuva-alalle ei voi enää erikoistua kuten aiemmin.
Eikö alan ammattilaisia enää tarvita? Visio tuntuu uskomattomalta, sillä katsoessamme ympärillemme valokuvat ja mainosgrafiikka täyttävät niin julkisen kuin yksityiset tilat. Silmäiltäessä lausunnolla olevan Av-viestinnän perustutkinnon rakennetta uudet mediat ovat saaneet runsaasti tilaa opetussuunnitelmassa. Itseasiassa yli kaksinverroin enemmän kuin tutkinnossa voi opiskella. Samaan aikaan perinteisten medioiden osuus vähentynyt kolmannekseen niin, että erikoistuminen graafiseen tuotantoon tai valokuvaan ei ole mahdollista kuten nykyisessä tutkinnossa. On toki luontevaa, että vanhat alat väistyvät uusien tieltä, mutta vastaako nyt esitetty ratkaisu av-alan tai työmarkkinoiden todellisuutta?
Onko graafisen viestinnän, kuvankäsittelyn ja kuvanvalmistuksen työpaikat todella kadonneet niin ettei työvoiman kysyntää näillä aloilla enää ole? Vaikka av-alalla työvoiman kysyntä on vähentynyt, graafisen alan, kuvankäsittelyn ja kuvanvalmistuksen työpaikkoja on edelleen runsaasti. Tällä hetkellä näillä perinteikkäillä aloilla on käynnissä sukupolvenvaihdos suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Itseasiassa kyseessä on av-alan ammattilaisia parhaiten työllistävät alat.
Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan esitti jo kesällä 2009 antamassaan lausunnossaan: " Ala on hyvin laaja, monipuolinen ja nopeasti muuttuva. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tulisi olla joustava ja mahdollistaa koulutuksen kehittymisen alan työelämän vaatimusten myötä. Näin ollen alan perusteissa emme näe tarvetta korostaa mitään tiettyä tekniikaa tai tuotantotapaa".
Yllämainittu periaate ei kuitenkaan näy nyt lausunnolla olevassa tutkinnon perusteissa. Tutkinto koostuu hyvin epäsuhtaisesta joukosta erilaisia tekniikkoja ja tuotantotapoja. Uusia medioita on tarjolla yli kaksi kertaa enemmän kuin tutkintoon voi sisällyttää. Myös äänialalla, jolla työllistyminen on ollut kaikkein vaikeinta tarjotaan enemmän opintoja kuin tutkintoon mahtuu.
Graafisen viestinnän ilmaisun ja tekniikan sekä Kuvankäsittelyn ja Kuvanvalmistuksen ammatilliset opinnot puuttuu kokonaan uudesta tutkintorakenteesta. Valokuva- ja Graafisessa tuotannossa ei enää ole mahdollista suuntautua omalle alalleen, kun molempia on tarjolla on vain 1/3 tutkintoon vaadittavista valinnaisista ammatillisista opinnoista.
Valokuvaajat tuottavat enemmän kuvia, kuin pystyvät itse käsittelemään. Kuvatulvassa riittää töitä lama-aikanakin taitaville kuvankäsittelijöille.
Kuvan valmistus työllistää tuhansia mm. digitaalisessa mediatuotannossa, kuvanvalmistamoissa, erikoisliikkeissä, tavarataloissa, yrityksissä, verkkokaupoissa, virastoissa, muistiorganisaatioissa ja laitoksissa.
Suurin osa av-viestinnän näyttötutkinnoista koostuu Graafisesta viestinnästä. Nyt ehdolla oleva tutkinnon rakenne ei enää anna mahdollisuutta painottaa tutkintoa graafiselle alalle. Opiskelijalla on mahdollisuus on valita 40 ov opintoja rinnakkaisalalta, mutta millä lopputuloksella. Lehtori Erkki Soinisen mielestä vaarana on alan opintojen pirstoutuminen. Graafisen alan tai valokuva-alan ammattilasista ei enää synny, kun suurin osa alan ammattiopinnoista puuttuu. Eikä tuloksena ole edes rinnakkaisalan ammattilaista. Eikö ole yhteiskunnan resurssien väärinkäyttöä kouluttaa nuoria työttömiksi ilman ammatillista tulevaisuutta?
Valokuvatuotanto, Kuvankäsittely ja Kuvanvalmistus ovat muodostaneet työelämän mallin mukaan rakennetun opinto kokonaisuuden. Itseasiassa ainoa kokonaisuus, joka on täyttänyt tutkinnon uudistukselle asetetut tavoitteet työelämälähtöisestä rakenteesta, johon on helppo integroida yritysosaamista esimerkiksi harjoitusyritystoiminnan muodossa ja joka soveltuu hyvin myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Tutkintotoimikunnan ehdotus uudeksi tutkintorakenteeksi: Tutkintotoimikunnan lausunto 25.11.2009 |